Kartanot, kansankirjastot ja pitäjänkirjasto
Kansankirjastot
1840-luvulla alkoi Suomessa heräillä ajatuksia kansankirjastojen perustamisesta. Tuusulan ensimmäinen kansankirjasto perustettiin Kellokoskelle vuonna 1856. Pitäjänkirjasto tuli Kirkonkylään vuonna 1862.
Kellokosken kartanon kirjasto
Lars Magnus Robert Björkenheim, Kellokosken kartanon isäntä, pyrki ottamaan huomioon myös työväkensä sosiaaliset tarpeet. Björkenheim perustikin alustalaisilleen koulun ja lainakirjaston. Vuonna 1856 kerrottiin Suometar-lehdessä:
Nykyjään saatiin täällä "Laina-kirjasto" alkuun, jossa ei ole vielä paljo kirjoja, mutta toivon jälkeen tämä vähitellen tulee saamaan kaikki talonpoikaiselle kansalle tarpeelliset kirjat ruukin patruunan isällisestä suojeluksesta ja tahdosta valistusta levittämään alamaistensa keskellä.
Ruukin seurakunnan pappi, saarnaaja August Saxelin huolehti myös koulumestarin ja kirjastonhoitajan työstä. Alkuopetusta annettiin lapsille sekä ruotsiksi että suomeksi, ja kirjastossa oli kirjoja molemmilla kielillä. Kun vuosi koulun ja lainakirjaston perustamisesta oli kulunut, oli Suomettaressa pieni uutinen:
Torpparikylässä toimi nyt sunnuntaikoulu, Kellokoskella viikkokoulu, ja lainakirjaston maksut olivat pudonneet kopeekasta puoleen, kun kirjoja oli enemmän saatu.
Vanhankylän kartano ja pitäjänkirjasto
Vuonna 1850 perustettiin Tuusulan ensimmäinen koulu sotaneuvos C. P. Nybergin lahjoittamilla varoilla. Koulua ryhdyttiin pitämään kirkkoa vastapäätä sijaitsevassa talossa ja se sai nimekseen Nybergin pitäjänkoulu.
Kansansivistystyö oli vapaaehtoisen työn ja avustusten varassa. Talvella 1861 todettiin Suomettareen lähetetyssä pienessä uutisessa, että pitäjän herrassääty Tuusulassa oli järjestämillään arpajaishuveilla kerännyt varoja sotilasvanhuksille, ja että muihinkin hyviin tarkoituksiin voitaisiin varoja koota, kuten lainakirjaston ja tyttökoulun perustamiseksi. Vuoden päästä lainakirjastoa oltiinkin jo puuhaamassa.
Varat lainakirjastoa varten koottiin 1862 keväällä alkaneen rautatieliikenteen varrella Järvenpään pysähdyspaikalla kukkakiehkuroita myyden. Kirjaston perustajaksi mainitaan Vanhankylän kapteeni Åström, mutta "kapteenska" Wilhelmiina Åström oli vankka taustavaikuttaja, olivathan Vanhankylän puutarhan ohjein tehdyt kukkavihkot ympäristössä tunnettuja. Kerätyillä varoilla, 125 ruplaa, ostettiin sata suomenkielistä ja sata ruotsinkielistä nidettä. Kirjastoa hoitivat Nybergin pitäjänkoulun opettajat.