A

Jokela ja tiiliteollisuus

Jokelan asemaJokelan alue oli 1800-luvun alkupuoliskolla miltei asumaton. Vuonna 1840 alueella asui henkikirjojen mukaan 7 henkeä. Osa alueesta kuului Hausjärven pitäjään (myöhemmin Hyvinkään maalaiskuntaan), osa oli Kirkonkylän, Paijalan ja Hyökkälän kylien takamaata.

Rautatie käynnisti kasvun 

Jokelan taajaman kehitys lähti vauhdilla liikkeelle, kun Helsingin–Hämeenlinnan-rautatie avattiin 1862. Junat alkoivat pian pysähtyä myös Jokelassa, vaikka asema valmistui vasta vuonna 1875.

Rautatie mahdollisti myös teollisuustoiminnan aloittamisen Jokelassa. Alueella oli tiilenvalmistukseen hyvää savea, ja junalla tiilet voitiin kuljettaa pääkaupunkiseudun rakennustyömaille.

Jokelan Tiilitehdas aloitti toimintansa 1874. Tehtaan perustamisessa avainasemassa olivat rautatien lisäksi tehtaan  perustaneet insinöörit August Hilden ja Theodor Tallqvist. He ostivat tiilitehdasta varten noin 123 hehtaaria peltoa ja metsää. Tiilitehtaan yhteyteen perustettiin myös suuri maatila. 1910-luvun alussa tehtaalla valmistui vuosittain 6,5–8 miljoonaa tiiltä. Se oli tuolloin tuotannoltaan Suomen suurin tiilitehdas.

Parhaaseen aikaan Jokelassa toimi useita tiilitehtaita: 1880-luvun lopussa perustettiin Jokelan Uusi Tiilitehdas ja 1900 toimintansa aloitti Kolsan tiilitehdas. Vuonna 1952 aloitti vielä Raken tiilitehdas lähellä Huikon seisaketta. Viimeisenä toimintaansa jatkoi Kolsan tiilitehdas vuoteen 1986.

Jokelan tiilitehdas 1920-luvulla

Jokelasta kehittyi monipuolinen teollisuustaajama

Tiilen lisäksi Jokelassa valmistettiin mm. tärkkelystä, vanua, tulitikkuja ja maatalouskoneita. Työpaikkoja tarjosivat myös Fennia-pesula, Jokelan Saha, Oy Sörnäs Ab:n laatikkotehdas sekä silkkikutomo. Työpaikkojen myötä myös väkimäärä ja palvelut kasvoivat: vuonna 1920 Jokelassa asui 570 ihmistä, ja vuonna 1950 jokelalaisia oli jo 1617.

Jokelan tiilitehdas

Ensimmäisinä vuosina tehtaalla oli vain muutama ympärivuotisesti palkattu työntekijä sekä kesäaikaan tarpeellinen määrä kausityöntekijöitä. 1880-luvulla työntekijöiden määrä oli 150 ja kymmenen vuotta myöhemmin 200.

Paul Chmelewskin johtajakaudella (1877–1917) tehtaasta kehittyi yksi maamme uudenaikaisemmista. Chmelewski rakennutti muun muassa rengasuunin ja perusti tehtaan yhteyteen maatilan ja kartanon. Jokelan kartano siirtyi vuonna 1917 tehtaan uudelle omistajalle. Johannes Blennerin aikana kartanosta kehittyi yksi Tuusulan kulttuurikeskuksista, ja ystävyyssuhteet Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön toimivat erinomaisesti. Kulttuuriyhteyksien ylläpitäjänä oli harpputaiteilija ja säveltäjä Robert Kajanuksen tytär Lilly Kajanus-Blenner.
Jokelan tiilitehdas lakkautti toimintansa vuonna 1959. Toimintavuosia tehtaalle kertyi 85 vuotta. Tehdasrakennuksella on kaavallinen suojelu, ja osittain se on suojeltu lailla.

Historia näkyy tämän päivän Jokelassa

Jokelan Hyvinkään puoleiset alueet liitettiin Tuusulaan vuonna 1974. Jokela on nykyisin toiseksi suurin Tuusulan kolmesta keskustaajamasta. Kasvavalla alueella asuu nyt hiukan alle 6000 henkeä. Rautatie on jokelalaisille edelleen tärkeä, sillä monet käyvät töissä Helsingin suunnassa.

Tulitikku Oy:n tehdasrakennus on saneerattu vankilaksi ja Jokelan Tiilitehtaan alueen tulevaa käyttöä suunnitellaan parhaillaan. Teollisuusperinne näkyy kuitenkin Jokelan maisemassa. Jäljellä on vanhoja teollisuusrakennuksia ja alueella on hauskoja pikku lampia, jotka ovat syntyneet, kun savenottokuopat ovat täyttyneet pohjavedellä.

Jokelan tiiliperinnettä vaalii vuonna 1998 perustettu Jokelan Tiilitehdasperinne ry. Tiilen historiasta Suomessa vuoit lukea lisää tästä linkistä.

Tuusulan perustaminen | Tuusulan vaakuna | Tuusulan Rantatie ja taiteilijayhteisö | Sotilasperinne | Sijainti ja yhteydet vaikuttivat Tuusulan kehittymiseen