Ystävien ja läheisten tuki

Kivellä oli haastava tehtävä, kun hän päätti ryhtyä kirjailijaksi. Arvostelijoita riitti, jotka moittivat Kiven kirjoitustyyliä ja hänen teostensa tapahtumia. Pahin kaikista oli suomen kielen professori August Ahlqvist, joka oli vuosien varrella arvostellut kovin sanoin Kiven tuotantoa, kuten Kullervon ja Margaretan (näytelmiä). Seitsemän veljeksen kritiikki oli pahin. Romaanista hän ei löytynyt mitään hyvää. Vuosien varralla miehet olivat kilpaileet samoissa kirjallisuuskilpailuissa. Heillä oli lisäksi erilainen käsitys siitä, miten suomen kielellä tulisi kirjoittaa ja miten kansaa olisi kuvattava. Kiven tapa kuvata kansaa ei ollut ihanteellinen. Hänen kirjoissaan suomalaiset viettivät välillä hurjaa elämää ja tekivät virheitä. 

Onneksi Kivellä oli joukko läheisiä henkilöitä, jotka kannustivat ja uskoivat hänen kirjalisiin kykyihinsä. Ainoastaan Seitsemän veljeksen julkaisemisen jälkeen myönteinen palaute ei ehtinyt kantautua Kiven korviin. Ahlqvistin kamala kritiikki ja sen vaikutukset kirjan myyntiin vaikuttivat raskaasti Kiveen. Eikä ihme! Olihan Kivi unelmoinut menestyksestä ja sen myötä taloutensa kohentumisesta.

Kiven kirjoittamista kirjeistä käy hyvin esille, että hänen taloustilanteensa oli kehno. Rahasta oli aina pula ja sitä oli pakko lainata sukulaisilta, ystäviltä ja tukijoilta. Takaisin maksaminen ei ollut helppoa. Velat painoivat kirjailijan mieltä ja aiheuttivat syyllisyyden tuntemuksia. Joulukuussa vuonna 1855 hän pyysi räätäliveljeään tekemään itselleen housut ja lainaamaan rahaa. Rahan lainaaminen oli monien Kiven kirjeiden aiheena.

Jos sinä suinkin taidat, niin tee valmixi minun mustat housuni ja lähetä neet tännen sillä neet toiset pöxyt ovatten hyvin rikkinäiset. Mutta vielä minä pyyrän yhtä, nimittäin, laina minullen 5 Ruplaa hopeassa, minä maxan sen sinulle kohta kun minä olen saanut Studentin exaamin keskipaikalla Helmikuuta, älä ylönkatso tätä minun pyyntönin, minä olen kovassa tarpeessa ..

Kirjeestä käy ilmi, että Kivi haaveili, että hänestä olisi tullut ylioppilas vuonna 1855. Me kuitenkin tiedämme, että tutkinnon suorittamiseen meni vielä kaksi vuotta aikaa. Kivestä tuli ylioppilas 23-vuotiaana. Tutkinto oli komea ja hyvin harva maalaispoika ylsi sellaiseen saavutukseen. Kiven vanhemmat olivat varmasti ylpeitä pojastansa. Tie yliopistoon ja papin ammattiin oli nyt avoinna, kuten Kiven äiti oli toivonut. Aleksista ei kuitenkaan tullut pappia, vaan kirjailija. Tässä vaiheessa voimme vain veikata, miltä hänen äidistään oli tuntunut.

Kivi kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1857, mutta hänellä ollut varaa ylioppilaslakkiin. Lakin lyyran hän kuitenkin osti. Yliopisto-opintojen aikana avustusta Kivi sai ystävänsä, Julius Krohnin isältä, jotta hän ei joutuisi elämään kylmässä ja kosteassa asennossa. Maksut tosin loppuivat kahden vuoden kuluttua, koska opinnot eivät edenneet toivotulla tavalla. Vaikka Fredrik Cygnaeuksen luennot Shakespearista ja Elias Lönnrotin luennot Kalevalasta olivat kiinnostavia, niin ne veivät aikaa intohimolta eli kirjoittamiselta. Tasapainoilu opintojen, kirjoittamisen ja ystävien kanssa juhlimisen välillä ei ollut helppoa ja lopulta opinnot jäivätkin kesken.

Ystävien ohella muilta tukijoilta saatu rahallinen apua oli kullan arvoista. Tukijat keräsivät hänelle avustuksia ja myötävaikuttivat siihen, että hän menestyi kirjallisuuskilpailuissa ja sai näytelmiään teatterin näyttämölle. Kiven ystävän Kaarlo Bergbom teki vuonna 1869 valmistuneesta Lea-näytelmän esityksestä lähtien Kiven näytelmiä tunnetuksi. Ensimmäisenä opiskeluvuonna Kivi sai yliopiston stipendin kertomuksestaan Eriika ja muutamia vuosia myöhemmin hän kirjoitti runomuotoisen näytelmän Kullervon (1859), jolla hän voitti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon parhaasta suomenkielisestä näytelmästä. Näytelmä sai kantaesityksensä Suomalaisessa Teatterissa (nyk. Suomen Kansallisteatteri) huhtikuussa 1882.

Kiven merkittävin tukija oli Cygnaeus. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori asetti toistuvasti koko asiantuntemuksensa ja arvovaltansa Kiven lahjakkuuden ja taiteen tueksi. Hän avasi nuorukaiselle näköaloja kirjallisuuteen innostavien luentojensa kautta. Cygnaeus tiettävästi myös tuki julkisuudessa ja taloudellisesti Kiveä. Hänen on veikattu olleen ratkaiseva henkilö kirjailijan saadessa näytelmällään Nummisuutari valtion palkinnon. Cygnaeus esitti, että palkinnolla oli mieluummin tuettava nuoria nousevia kykyjä kuin Johan Ludvig Runebergin kaltaisia suuruuksia. Kivi kirjoitti näytelmän vuonna 1864 ja kantaesityksensä se sai vuonna 1875.

Tehtäväidea:

Tekstissä on mainittu useita Kiven teoksia. Poimi ne listaksi tekstistä ja järjestä ne aikajärjestykseen. Selvitä googlaamalla, millaisista teoksista oli kysymys. Yritä googlaamalla selvittää myös, mitä muuta Kivi kirjotti elämänsä aikana.