Ahlqvistin kritiikki

August Ahlqvistin mainetta rasittaa hänen Aleksis Kiven heltymätön arvostelu. Hänet tunnettiin vaikutusvaltaisena ja ankarana kirjallisuuskriitikkona, jolla oli kirjailijoiden joukossa suosikkeja ja inhokkeja.

Ahlqvistin mielestä Seitsemän veljestä (1870) oli vailla kauneutta ja tekijän kirjallisista tavoitteista ei päässyt selvyyteen. Ahlqvistin sanojen takana oli erilainen näkemys siitä, miten suomen kielellä tulisi kirjoittaa ja miten kansaa olisi kuvattava. Veljesten tapa puhua oli täynnä ruotsin turmelemia nurmijärveläisyyksiä ja se vilisi haukkumasanoja, kuten sika, lurjus, konna ja pöllö.

Eikä veljesten käyttäytymistä voinut kehua. Paljon mieluummin Ahlqvist olisi nähnyt suomalaista kansaa kuvattavan Runebergin tavalla. Nöyrän ja sävyisän kansan kuvauksen sijaan Jukolan veljekset kapinoivat, laiskottelivat, näpistelivät ja tekivät lukuisia virheitä. Tätä ei pelastanut se, että juonen edetessä veljekset oppivat virheistään ja kasvoivat ihmisinä yhteiskunnan arvostamiksi kansalaisiksi.

Kuvassa on Aleksis Kiven teos Seitsemän veljestä useampi osaisena painoksena, Kuva: Kansalliskirjasto, kuva-arkisto

Ahlqvistin ensimmäinen kritiikki teoksesta Seitsemästä veljeksestä Finlands Allmänna Tidning 20.5. ja 21.5.1870  

"Korvat tukittiin varovaisempien varoituksilta, näiden sanoessa, että taideteoksen on, käydäkseen taideteoksesta, oltava kaunis niinhyvin arjalaisten kuin turaanilaisten, niinhyvin ranskalaisten kuin suomalaisten keskuudessa, mutta että tämä kertomus "Seitsemän Veljestä", ei ollut ainoastaan vailla kauneutta, vaan oli se, raa'asti kuvatessaan raakaa, myös tosiasiallisesti ruma ja sitä paitsi vielä varsin ikävä.... Tästä arvostelusta huudettaneen selostajalle oi ja voi; mutta hänen vakaumuksensa on, että jokainen, jolla on hiukankaan kauneustajua, - mitä minä sanon, kauneustajua! ei, ainoastaan hitunen säädyllisyydentajua - on yhtyvä tähän arvosteluun, n. b. mikäli hän on jaksanut, ei lukea kirjaa loppuun, mitä ei liene tehnyt monikaan muu paitsi oikaisuvedoksenlukijaa ja minua, vaan silmäillä siitä vain muutaman kymmenkunta sivua."

Ote Ahlqvistin murskatuomiosta vuodelta 1873:

"Tästä tuotteesta kokonaan puuttuva taiteellinen muoto, sen kuvausten alati toistuva raakuus, rahvaamme saattaminen niiden kautta häpäisevään valoon ja lopuksi tekijän sietämättömän teennäinen kieli, kaikki tämä synnytti minussa teosta lukiessani suuttumusta ja hämmästystä. Tämäkö sekasortoinen kasauma jo hullun näkyjä näkevän mielikuvituksen tolkuttomia kuvia olisi todella, niinkuin eräällä taholla uskoteltiin, suomalais-kansallisen taideaistin tuote!"

Käännökset teoksesta: Lehtonen, J. V. (1931). Aleksis Kivi aikalaistensa arvostelemana. Helsinki: Otava.

Tehtäväidea

Ottakaa pari ja etsikää lehdestä kiinnostava artikkeli. Kirjoittakaa artikkelista kaksi lyhyttä arvostelua (2-4 kappaletta), jossa toinen teistä ylistää sen sisältöä ja toinen vastaavasti haukkuu sitä. Mitä eroa löydätte niiden väliltä? Miten kielteisen arvostelun voisi muuttaa rakentavammaksi? 

Voitte ylistää/haukkua esimerkiksi artikkelin aihetta, kieltä, kuvavalintoja ja kiinnostavuutta.

.