Maalämpö

Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen edellyttää 1.5.2011 lähtien rakennusvalvontaviranomaisen luvan niin uudisrakentamisessa kuin lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Uudisrakentamisen yhteydessä lupa sisällytetään uudisrakentamisen rakennuslupaan. Rakennuksen lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöä hyödyntäväksi edellyttää erillisen toimenpideluvan hakemista.

Lämpökaivojen poraamiseen ja lämpökeruuputkistojen asentamiseen liittyy potentiaalisia riskejä. Yksi riskeistä on pohjaveden tai vesistön pilaantuminen suoraan tai välillisesti. Ongelman voi aiheuttaa lämmönsiirtoaineen vuoto pohjaveteen, pinnalta valuvien vesien pääsy pohjaveteen tai kalliopohjaveden eri kerrostumien sekoittuminen keskenään.

Tuusulan kunnan alueella on runsaasti pohjavesialueita sekä Päijänne-tunneli. Pohjavesialueilla sekä Päijänne-tunnelin läheisyydessä maalämpökaivon rakentamisessa tulee olla erityisen varovainen. Esimerkiksi lämmönkeruuputkistolle asetetaan erityisiä vaatimuksia, jotta estetään epäpuhtauksien pääsy lämpökaivoihin ja sitä kautta pohjaveteen. Vedenottamon suoja-alueilla ja läheisyydessä ei maalämpöä yleensä voida ottaa käyttöön. Päijänne-tunnelin läheisyydessä asuvien tulee selvittää voiko kiinteistölle sijoittaa maalämpökaivon, lisätietoa asiasta saa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä.


Maalämmön keruujärjestelmät

Maalämmön keruujärjestelmiä ovat lämpökaivo, maapiiri tai vesistö. Asemakaava-alueella ja tiiviillä taajama-alueella lämpökaivo on lämmönkeruujärjestelmistä yleensä ainoa vaihtoehto. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000-2000 neliömetriä eikä keruualueelle voi rakentaa rakennuksia. Keruuputkiston alueeksi ei myöskään sovellu alue, jota talvella aurataan (esim. ajoalue). Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta keruuputkistosta tulee tehdä myös Uudenmaan ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon, vaatiiko toimenpide alueviraston luvan.

Lämpökaivon rakentamisessa huomioitavia asioita:

  • Lämpökaivon etäisyyden on suosituksen mukaan oltava vähintään 7,5 m tontin rajoista. Lähemmäs rajaa voidaan tehdä naapurin kirjallisella suostumuksella.
  • Porattaessa naapurin puolelle ulottuva vinoreikä, vaaditaan suostumuksen lisäksi omistajavaihdokset turvaavan kiinteistörasitteen perustamista.
  • On selvitettävä, onko kyseessä pohjavesi- tai muu erityisalue.
  • On selvitettävä keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumus sekä määrä.
  • On selvitettävä sijaitseeko maan alla mahdollisesti johtoja, luolia tai teknisiä järjestelmiä (hankkeeseen ryhtyvän velvollisuus).
  • Mikäli käytetään rakennusaikaista vettä (liitos vesilaitoksen johtoon ennen vesimittarin asennusta) tulee liitoskohtaan asentaa takaisinvirtauksen esto esim. takaiskuventtiili.

Suomen ympäristökeskuksen suosittelemat minimietäisyydet lämpökaivon sijainnille:

  • Toiseen lämpökaivoon 15 m
  • Porakaivoon 40 m
  • Rengaskaivoon 20 m
  • Rakennukseen 3 m
  • Tontin rajaan 7,5 m
  • Viemäri- ja vesijohtoihin 3 (omat putket)-5 (muiden putket) m

Lähtökohtaisesti lämpökaivo sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle siten, että myöhempi huolto on mahdollista. Mikäli kuitenkin on tarpeen porata lämpökaivo rakennuksen kellaritiloihin, tulisi porareiän riittävä etäisyys rakennuksen perustuksista määritellä suunnitelmassa. Etäisyys tontin rajalle voi olla pienempi, jos kyseessä on etäisyys tie-, puisto- tai viheralueen rajalinjaan.

Rakennuslupahakemukseen, missä yhtenä toimenpiteenä on maalämpöjärjestelmän rakentaminen, tai erilliseen toimenpidelupahakemukseen, tulee liittää maalämmön rakennettavuusselvitys.  Ohje tämän selvityksen sisällöstä: OHJE - Maalämpökaivon rakennettavuusselvitys


Työn valmistumisen jälkeinen toiminta

Kun lämpökaivo on tehty, ilmoita siitä rakennusvalvontaan ja kunnan maankäyttö- ja karttapalveluihin. Kunnan mittausyksikkö tekee sijaintikatselmuksen, jossa varmistetaan porausreiän sijainti. Tämän jälkeen porausreikä siirretään kunnan kartta-aineistoon.


Lämpökaivoihin liittyvä ympäristönsuojelu ja turvallisuus

Kun järjestelmän lämmönsiirtoaine vaihdetaan, tulee vanhaa lämmönsiirtoainetta käsitellä ongelmajätteenä.
Jos lämmitysjärjestelmä vaihtuu öljylämmityksestä maalämpöön, tulee öljylämmityslaitteiston poistosta olla yhteydessä pelastuslaitokseen. Öljysäiliö tulee tyhjentää, puhdistaa ja mahdollisesti poistaa maaperästä pelastuslaitoksen ja ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Maalämpökaivojen ympäristö- ja terveysvaikutukset

Lämpökaivon poraus saattaa aiheuttaa kalliopohjaveden eri kerrosten sekoittumisen, esim. suolaisen pohjaveden sekoittuminen makeaan veteen, muuttaa pohjaveden virtausolosuhteita ja täten vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään. Näin ollen hankkeeseen ryhtyvän tulee selvittää etukäteen hankkeen riskit ja lähiympäristön pohjaveden käyttö, kuten mahdollisten talousvesikaivojen sijainti, ja ottaa nämä huomioon lämpökaivon sijoitusta suunniteltaessa.

 
Ympäristö- ja terveyshaittojen ennaltaehkäisy maalämpökaivojen rakentamisessa

Lämpökaivon porauksessa syntyvä karkea kiviaines sekä veden ja kiintoaineen muodostama liete tulee käsitellä siten, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle tai naapureille. Kiviainesta tai lietettä ei saa johtaa sellaisenaan suoraan vesistöön (puro, lampi, meri) tai yleisiin viemäreihin. Mikäli lietettä johdetaan porattavan tontin maaperään imeytettäväksi tai lähiojiin, tulee se tehdä niin, ettei siitä aiheudu naapuritontin vettymistä tai ojien tukkeutumista. Kiviaines tulee varastoida työn aikana siten, ettei se pölyä tuulen mukana tai leviä sateen mukana lietteenä hallitsemattomasti ympäristöön.

Kaivon lämmönsiirtoaineena tulee käyttää ympäristölle mahdollisimman haitatonta ainetta kuten etanolia. Lämmönkeruuputkien mahdollinen vuotaminen voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista. Pilaantumisriskin estämiseksi lämmönsiirtoaineena ei tulisi käyttää pohjavedelle haitallisia yhdisteitä, esim. etyleeni- tai propyleeniglykolia eikä metanolia.

Pintavesien suora pääsy pohjaveteen tulee estää asianmukaisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden avulla.
Kallioperän mahdollisesti radonpitoisen ilman siirtyminen lämpökaivosta tulevien putkien läpivientien kautta asuintiloihin tulee estää tiivistämällä läpiviennit soveltuvilla elastisilla tiivistysaineilla.

 

Lisätietoja Pääkaupunkiseudun ohjeesta, jonka tietoja voi soveltaa Tuusulassa:

Maalämpökaivojen porausvesien käsittelyohje


 

Suomen ympäristökeskus on julkaissut 2013, Energiakaivo - maalämmön hyödyntäminen pientaloissa -oppaan (linkki pdf-muodossa).