A

Esitelmäntekijän tiedonhakuopas


Esitelmän tai tutkielman kirjoittamiseen pätee vanha sanonta: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Mitä tarkemmin rajaat esitelmäsi aiheen ja suunnittelet tarvittavien tietojen keräämisen, sitä helpommalla pääset itse kirjoitustyössä. Hyvä esitelmä ei synny yhdessä illassa, mutta tuntemalla erilaisia tiedonlähteitä ja käyttämällä oikeita hakutapoja säästää aikaa ja vaivaa.

 

Esitelmäkaavio3 

 

 

Tiedonhakija1. Aihe tutuksi

Ensimmäiseksi pohditaan, mitä aiheesta tiedetään entuudestaan. Jokin aihe voi olla hyvinkin tuttu, toisesta hädin tuskin ymmärtää mitä se tarkoittaa. Jos aihe on täysin vieras, voit tutustua siihen päällisin puolin esim. Wikipedian avulla, jotta ymmärrät, mistä aiheessa on kysymys. Alkuun pääsemistä voi myös helpottaa, jos laadit ensimmäiseksi pienen sisällysluettelon tai väliotsikoita ja lähdet niiden pohjalta rakentamaan esitelmääsi. Jollekin voi olla apua miellekartan tekemisestä.

Aluksi hyvin yksinkertaiseltakin kuulostavassa aiheessa voi olla monia puolia, joita kaikkia ei pysty esitelmässä käsittelemään. Niinpä aihetta on yleensä rajattava. Esimerkiksi Aleksis Kiveä voi tutkia monelta kantilta: Kiven elämänvaiheita, Kiven tuotantoa tai jotakin tuotannon osaa, Kiven merkitystä suomalaisen kirjallisuuden kehitykselle tai vaikka Kiven vaikutusta Tuusulan kulttuurielämässä.

Omasta lähikirjastostasi saat tarvittaessa apua, jotta pääset esitelmässä alkuun. Kirjaston henkilökunta auttaa etsimään sopivia lähteitä ja neuvoo, mistä hyllystä kirjat löytyvät. Jos oikeaa kirjaa ei juuri sillä hetkellä kirjastossa ole, sen voi varata. Kirjastokorttiin liitettävän salasanan avulla voit myös itse varata aineistoa netissä ja uusia lainojasi.

 

 

 

esitelmäopasluokitus2. Tiedon lähteille

Seuraavaksi mietitään, millaista tietoa esitelmää varten tarvitaan ja mistä sopivaa tietoa löytyy. Tietoa saadaan erilaisista tiedonlähteistä.

Kirjallisuus
Kirjastosta löytyy kirjoja moneen lähtöön. Verkossa oleviin aineistotietokantoihin on koottu viitetiedot kirjastojen kirjoista ja muusta aineistosta. Viitetiedoista löytyy mm. kirjan tekijä/tekijät, kirjan nimi, kirjan sisältöä kuvaavia asiasanoja sekä tieto siitä, mistä kirjastosta ja luokasta kirja löytyy.
KIRKES on Kirkes-kirjastojen aineistotietokanta. Kirkes-kirjastoihin kuuluvat Tuusulan, Järvenpään, Keravan ja Mäntsälän kirjastot.
HELMET on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen yhteinen aineistotietokanta.
RATAMO on Hausjärven, Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen kirjastojen yhteinen aineistotietokanta.
HELKA on Helsingin yliopiston kirjastojen aineistotietokanta.
NELLI-portaali on monihakupalvelu, johon on koottu erilaisia aineistotietokantoja, e-kirjoja, verkkolehtiä ja muita verkkoaineistoja. Suuri osa Nellin aineistosta on englanninkielistä.

Lehdet
Lehdistä saa ajantasaista ja tuoretta tietoa. Verkosta löytyy artikkeliviitetietokantoja, joihin on koottu eri aikakausilehdissä ilmestyneiden artikkeleiden viitetietoja, kuten artikkelin nimi, tekijä, asiasanoja sekä tieto siitä, missä lehdessä artikkeli on julkaistu. Erikseen pitää etsiä tarvittava lehti esim. kirjaston aineistotietokannasta ja hakea lehti kirjastosta.
ARTO on kotimainen artikkeliviitetietokanta.
Myös ALEKSI on kotimainen artikkeliviitetietokanta. Se painottuu enemmän harrastus- ja vapaa-ajan lehtiin. Aleksi on maksullinen, mutta se on käytettävissä maksutta Tuusulan kirjastoissa.
Jonkin verran verkosta löytyy myös kokonaisia artikkeleita tai lehtiä, jotka ovat suoraan netissä luettavissa.
SUOMA –tietokanta sisältää kotimaisia verkkolehtiä. Osa lehdistä on maksullisia.

Internet
Avoimesta verkostakin löytyy paljon tietoa, mutta siihen tulee suhtautua tarpeeksi kriittisesti, sillä verkossa voi julkaista kuka vain mitä vain. Internetistä tietoa voi löytää sanahakukoneilla tai aihehakemistoista. Aihehakemistot ovat usein sanahakukoneita luotettavampia, sillä niihin on valikoitu oman aiheensa keskeisimpiä sivustoja.
GOOGLE on kaikkien tuntema sanahakukone. Googlesta löydät lisää tietoa seuraavan osion tietoruudusta.
YIPPY -sanahakukone jaottelee tulokset aiheen mukaan eri ryhmiin.
AIHEPAKETTIARKISTOon on koottu erilaisia aihepaketteja yleisistä aiheista. Mukana on kirjallisuutta, verkkoaineistoja, musiikkia ja elokuvaa.
MAKUPALAT on oivallinen kotimainen aihehakemisto, johon on koottu eri aiheisiin liittyviä sivustoja sekä Suomesta että ulkomailta.
SUOMI.FI on aihehakemisto, johon on koottu virallisten organisaatioiden sivustoja ja lomakkeita.

Haastattelut

esitelmäopasgoogleMyös suullisista lähteistä voi saada tietoa. Asiantuntijaa tai vaikkapa vanhempia tai isovanhempia voi haastatella esitelmän aiheeseen liittyen.

 

3. Tiedonhaun taitoja

Tiedonhaun onnistuminen riippuu hakusanoista. Hakua varten on mietittävä aiheeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä ja niille mahdollisia synonyymeja ja rinnakkaistermejä.
Tiedonhakuja voi tehdä eri perusteilla. Yleensä kaikista tietokannoista voi hakea teoksia nimen ja tekijän lisäksi asiasanoilla ja vapaalla sanahaulla.

Asiasanoilla tarkoitetaan termejä, jotka kuvaavat kirjan tai artikkelin sisältöä. Asiasanoja löytyy yleisestä suomalaisesta asiasanastosta eli YSA:sta. Eri aihepiireille on lisäksi omia asiasanastoja. Myös erisnimiä käytetään asiasanoina. Asiasanoja ei voi taivuttaa.

Vapaasanahaku-kenttään voi kirjoittaa minkä tahansa aihetta kuvaavan sanan/sanoja. Haku kohdistuu tällöin kaikkiin teosta kuvaaviin tietoihin, eli nimeen, tekijään, asiasanoihin jne. Vapaasanahaulla saadaan paljon tuloksia, mutta ne eivät välttämättä vastaa aihetta yhtä hyvin kuin asiasanoilla saadut tulokset.

Yleensä hakusanat voi katkaista esim. tähdellä tai kysymysmerkillä. Tämä on kätevää suomen kielessä, koska etukäteen on hankalaa tietää missä muodossa sana on kirjoitettu.

Jos haulla ei saa tuloksia tai tuloksia tulee liikaa, hakusanoja voi keksiä lisää tai jättää niitä pois.

Useimmissa tietokannoissa voi käyttää nk. fraasihakua. Tällöin hakusanat yhdistetään lainausmerkeillä yhdeksi fraasiksi ja haku antaa tulokseksi vain niitä dokumentteja, joista nämä sanat löytyvät samassa muodossa ja järjestyksessä. Fraasihaku on kätevä erisnimiä haettaessa. Esimerkiksi ”Kimi Räikkönen”.

 

4. Tiedon arviointi

Tietojen kokoamisen jälkeen arvioidaan saatua saalista.

Kaikista löytyneistä tiedoista on valittava ne, jotka ovat sopivia ja oleellisia oman esitelmän kannalta. Tietoa pitäisi myös punnita ja arvioida kriittisesti. Vain luotettavat ja paikkansa pitävät tiedot kelpaavat esitelmän tai tutkielman lähteiksi! Etenkin Internetistä löydetyn tiedon suhteen on syytä olla tarkkana.

Punnittua tietoa2Luotettavuutta voi arvioida seuraavien kriteerien mukaan:

• Tekijä. Onko tekijä asiantuntija? Onko hän kirjoittanut muuta?
• Lähteet. Onko teoksessa käytetty lähteitä?
• Kieliasu. Onko teksti virheetöntä ja sujuvaa?
• Ajantasaisuus. Eihän tieto ole vanhentunutta?
• Julkaisija. Kuka on julkaissut tekstin?


5. Tieto jalostuu esitelmäksi

Lopuksi tiedot jalostetaan esitelmäksi.
Kerätyt tiedot pitää muokata ja yhdistää järkeväksi kokonaisuudeksi. Sinun pitäisi myös tulkita keräämiäsi tietoja ja tehdä niistä johtopäätöksiä. Sillä tavoin osoitat, että olet sisäistänyt ja ymmärtänyt aiheen. Keskenään ristiriitaisia tietoja voit vertailla ja arvioida niissä olevia eri näkökohtia. Muista myös kirjoittaessasi, että esitelmän on vastattava aihettaan.
Esitelmän kirjoittaminen ei ole sama asia kuin tekstin kopioiminen. Tekijänoikeuslain mukaan jokaisella tekijällä on oikeus omaan teokseensa ja minkä tahansa teoksen kopiointi julkiseen käyttöön ilman lupaa on kiellettyä. Kirjoittaessasi esitelmää tai tutkielmaa koulua varten, se katsotaan julkiseksi esittämiseksi, ei omaksi käytöksi. Esitelmää varten kirjasta tai muusta lähteestä voi ottaa lyhyitä suoria lainauksia eli sitaatteja, jos se on asioiden esittämisen kannalta tarpeellista. Sitaateista on kuitenkin käytävä selkeästi ilmi, että kyseessä on suora lainaus sekä se, keneltä sitaatti on peräisin.
Tarvittaessa esitelmää tai tutkielmaa voi selventää kuvilla tai taulukoilla. Niiden käytössä on kuitenkin huomioitava samat säännöt kuin tekstin lainaamisessa. Jos haluat kopioida Internetistä kuvia esitelmääsi varten, käytä vain kuvia, joista on erikseen kerrottu, että niitä saa vapaasti käyttää. Muussa tapauksessa pyydä kuvan tekijältä lupa kuvan käyttöön.
Esitelmästäsi on käytävä ilmi käytetyt lähteet. Muista siis merkitä ylös kaikki käyttämäsi tiedonlähteet, jotta voit tehdä niistä lähdeluettelon esitelmäsi loppuun.

Tämän esitelmäntekijän tiedonhakuoppaan lähteinä on käytetty:
Alaterä, A & Halttunen, K. 2002. Tiedonhaun perusteet –osa lukutaitoa. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy
Lahtinen, M; Niinikangas, L & Linkala, M-S. 2007. Vahva esitys! Vinkkejä ja malleja esseiden ja ryhmätehtävien ohjaamiseen. Opetusalan koulutuskeskuksen julkaisuja 3/2007.
L 8.7.1961/404. Tekijänoikeuslaki.

Teksti Suvi Kauranen