Usein kysyttyä vesihuollosta

Vesi

1. Mikä on veden kovuus?

Tuusulan vesijohtovesi on suurimmaksi osin pehmeän ja keskikovan välillä. Tarkempaa tietoa saa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymältä (TSV www.tsvesi.fi). Yleensä astianpesukoneeseen ei tarvitse lisätä suoloja, mutta valmistajan ohjeita kannattaa kuitenkin noudattaa. 
 

  dH
0 - 2,1          Hyvin pehmeä
2,1 - 4,9      Pehmeä
4,9 - 9,8      Keskikova
9,8 - 21       Kova
Yli 21           Hyvin kova


Veden kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan, jotta vesi saadaan vaahtoamaan ja pesemään kunnolla.

2. Veden pH eli happamuus?

Tuusulan veden pH-arvo eli happamuus on n. 7,7-7,8. Vesi on siis lievästi emäksistä, kun 7 on neutraali. 

3. Paljonko fluoria on Tuusulan vesijohtovedessä?

Tuusulan vedessä fluoria on erittäin vähän eli n. 0,1 mg/l.

4. Miksi vesi on joskus harmaan sameaa?

Sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilmiö on vaaraton ja vesi muuttuu astiassa seistessään melko nopeasti kirkkaaksi. Ilma poistuu ylöspäin, jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina. 

Veden ilmakuplat ovat merkki siitä, että vesijohtoverkostoon on päässyt ilmaa mm. korjaustöiden yhteydessä. Ilma voi myös aiheuttaa poistuessaan putkistossa kolinaa. Häiriö poistuu juoksuttamalla vettä.

Jos sameus painuu pohjaan, voi kyseessä olla esim. rautasakka. Korjaus- tai huoltotöiden yhteydessä voi kiinteistön tai vesijohtoverkoston putkista irrota rautaa, mikä sakkautuu astian pohjaan. Rauta voi aiheuttaa veteen sivumakua ja värjätä esim. pyykkiä. Vettä kannattaa tässäkin tapauksessa juoksuttaa reilusti, jotta vesi käytettäessä olisi mahdollisimman vähän putkissa seissyttä. 

Juoksuttamista ei kannata arastella suuren vesilaskun pelossa, sillä yksi kuutio
(1 m3) eli 1000 litraa vettä maksaa kuluttajalle ainoastaan 3,92 euroa. Tässä hinnassa ovat mukana puhdas- ja jätevesimaksu sekä alv.

5. Miksi vesi näyttää joskus ruosteiselta (ruskealta)?

Jos hanasta tuleva kylmä vesi on värjääntynyttä, sameaa tai ummehtuneen hajuista, on yleensä syynä joko kiinteistön omista putkista tai kunnan yleisestä vesijohtoverkosta peräisin olevien rauta- ja mangaanikerrostumien irtoaminen.

Sakan irtoaminen johtuu useimmiten siitä, että veden virtaussuunta on tilapäisesti muuttunut verkoston korjaus- tai muutostöiden johdosta tai vesijohtoverkostossa tapahtuneesta paineiskusta. 

Esteettiset seikat, kuten veden sameus ja värjääntyminen ruskeaksi eivät periaatteessa ole terveydelle vaarallisia, mutta veden juomista kannattaa silti välttää kunnes haitat poistuvat. Sakat saattavat aiheuttaa vesihanojen ja pesukoneiden sihtien tukkeutumista ja värjätä vaaleata pyykkiä.

Jos vesijohtovedessä on laatuhäiriö, kannattaa vettä juoksuttaa reilusti.
 Jos vesi "pärskyy" tai vesiputkistot "kolisevat" juoksutettaessa, on se merkki siitä, että putkistoihin on päässyt ilmaa. Tämä ei ole vaarallista ja ilmakin poistuu, kun vettä juoksutetaan riittävästi.
 
Mikäli vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen vedenjuoksutuksen jälkeen, ota yhteys Tuusulan Veteen.

6. Miksi vedessä on aamuisin paha maku?

Koska vedenkulutus on yöllä vähäistä, jää vesi kiinteistön putkistoon seisomaan yön ajaksi. Tuolloin veden maku voi muuttua. Paha maku onkin erityisesti vanhojen putkistojen aiheuttama ongelma.

Veden juoksutus ennen käyttöä auttaa tilapäisenä toimenpiteenä. Putken sisäpinnan puhdistus/pinnoittaminen tai haittaa aiheuttavan putkisto-osuuden uusiminen poistavat haitan pysyvämmin. 

7. Miksi kuuma vesi on vihreää?

Jos lämmin käyttövesi on vihreää, on se merkki siitä, että taloyhtiön lämmönvaihdin on rikki. Tällöin vihreäksi värjätty kaukolämpövesi pääsee sekoittumaan käyttöveteen.

Lämmintä käyttövettä ei koskaan tule juoda, sillä lämmin vesi on oivallinen kasvupaikka bakteereille.

8. Miksi kylpyhuoneen kaakeleihin tulee valkoisia raitoja/läikkiä ja millä ne saa pois?

Vedessä olevat metallisuolat voivat kiinnittyä erittäin lujasti keraamiseen materiaaliin ja muodostaa vaikealiukoisia kalkkipitoisia saostumia. Pinnoilla seisonut saippuapitoinen vesi voi jättää jälkeensä kalkkisaippuaa, joka on kerrostuessaan todella ongelmallinen poistettava.

Paras tapa näiden saostumien eliminoimiseksi on  niiden ennaltaehkäisy pintojen huuhtelulla ja kuivaamisella (esim. kumilastalla). Jos saostumia on päässyt muodostumaan, niistä pääsee eroon vain vahvasti happamilla saniteettitilojen puhdistusaineilla. Käyttöohjeita on noudatettava tarkoin, sillä muutoin on vaara, että esim. laattojen saumaukset kuluvat pois tai keraamisen materiaalin lasitus kärsii.

Suositeltavaa on kastella pinnat ennen happaman pesuliuoksen levittämistä ja huuhdella ne huolellisesti puhdistuksen jälkeen. Lisäksi kannattaa suorittaa neutralointi heikosti emäksisellä pesuliuoksella.

Jätevesi

1. Saako ruoantähteet laittaa viemäriin?

Ei saa. Viemäri on tarkoitettu vain jätevesien kuljettamiseen, eikä sinne saa laittaa mitään kiinteitä jätteitä, sillä ne voivat tukkia viemärin. Myös ruokien sisältämät rasvat ovat kiellettyjä samoin kuin terveyssiteet, talouspaperit, vaipat, kondomit, vanupuikot, pumpuli, sukkahousut, lääkkeet, maalit ja muut kemikaalit jne.

Vessapaperi ei aiheuta tukoksia, sillä se hajoaa viemärissä. Lue lisää pyttyetiketistä: www.pytty.fi.

2. Kenen vastuulla on viemäritukosten avaaminen ja mahdolliset vahingot?

Jos viemäritukos on kiinteistön viemärissä, on vastuu putken avaamisesta ja mahdollisista vahingoista kiinteistöllä. Jos tukos on ollut Tuusulan veden runkoputkessa, aukaisee viemärin Tuusulan vesi. HUOM! Kellaritiloissa on oltava aina toimivat padotusventtiilit tai jätevedenpumppaamo, sillä kiinteistö vastaa kellaritilojen suojaamisesta aina, kun alin viemäröity taso on vesihuoltolaitoksen antaman padotuskorkeuden alapuolella.

Liittyminen

1. Miten liittymismaksujen kerrosala lasketaan?

Kokonaiskerrosalaan lasketaan kaikki tontin alueella olevat rakennusvalvonnassa rakennuksiksi luokitellut rakennukset riippumatta siitä, onko niissä vesipistettä tai minkä tyyppisiä rakennukset muuten ovat.

Liittymismaksuista saat arvion liittymismaksulaskurillamme.

2. Paljonko maksaa liittymätyö?

Liittymätyön hintaan vaikuttaa moni seikka mm. tonttijohdon koko ja rakennuksen kerrosala. Maksut peritään voimassa olevan hinnaston mukaan.

3. Laskutetaanko laajennuksesta liittymismaksu?

Pientalojen (omakotitalo/paritalo) laajennuksista laskutetaan lisäliittymismaksu, jos kiinteistön kerrosala laajennuksen jälkeen siirtyy ylempään maksuluokkaan. Lisäliittymismaksua laskutetaan maksuluokkien maksujen erotuksen määrä. Muiden kiinteistöjen osalta lisäliittymismaksu laskutetaan, jos kerrosalan muutos on yli 10 % (kiinteistötyypin mukainen liittymismaksu).

Tutustu hinnastoomme.

Laskutus

1. Mitä vesi maksaa?

Katso Hinnasto

2. Kuinka usein vesilasku tulee ja mihin se perustuu?

Laskutamme asiakkaitamme kolmen kuukauden välein. Alle 5 €:n veloituksista ja alle 50 €:n hyvityksistä emme lähetä erillisiä laskuja vaan huomioimme ne seuraavalla laskullasi. Yli 50 €:n hyvitykset palautamme tilisiirtona.

Laskutus koostuu perusmaksusta ja käyttömaksusta. Perusmaksu määräytyy vesimittarin koon mukaan (sis. veden ja jäteveden osuuden). Käyttömaksu perustuu kiinteistön käyttämään vesimäärään, joka mitataan kiinteistössä olevalla vesimittarilla. Myös jätevesimaksun perusteena on käytetty vesimäärä.

Kts. Laskutus

3. Miksi kerros-, rivi- tai paritalojen huoneistojen vedenkulutusta ei voida mitata ja laskuttaa erikseen?

Kullekin kiinteistölle saa yhden liittymän ja jokaista liittymää kohden tulee yksi vesimittari, jonka perusteella vesilaitos laskuttaa. Huoneistokohtaiset vesimittarit taas ovat kiinteistöjen omia vesimittareita, joiden laskutuksen hoitaa taloyhtiö.

4. Voinko saada hyvitystä jätevesimaksusta, sillä olen joutunut kastelemaan pihaani?

Puutarhan kasteluun, auton pesuun tms. käytetystä vedestä ei myönnetä hyvityksiä jätevesimaksuun.

Vesimittarit

1. Miksi ja kuinka usein vesimittari vaihdetaan? Maksaako vaihto?

Huoltoväli

Vesimittareiden huoltoväli on n. 10 vuotta. Ilmoitamme kun vesimittarin vaihto tulee ajankohtaiseksi kiinteistössänne.

Vesimittareiden vaihtokustannukset

Vesimittarin huoltovaihto sisältyy perusmaksuun. Sen sijaan vesimittarin molemmin puolin olevat sulkuventtiilit kuuluvat kiinteistön omaan huoltovastuuseen. Niitä ei vaihdeta vesimittarin vaihdon yhteydessä, mikäli ne ovat toimivia.

Vaihdon jälkeen huomioitavaa

Vesimittarin vaihdon jälkeen tulee kiinteistön omistajan noin kolmen viikon ajan seurata erityisen tarkasti vesimittarin toimintaa ja liittimien tiiviyttä. Mahdollisesta veden tihkumisesta tulee välittömästi ilmoittaa Tuusulan Veden vikapäivystykseen.

Lue lisää: Etäluettavat vesimittarit

2. Vesimittarissa kulutusmittarit näyttävät liikkuvan edestakaisin vaikkei vettä kulu? Vaikuttaako tämä vesimittarilukemaan?

Vesijohtoverkostossa on aina jonkin verran paineenvaihteluita. Paine vaihtelee hieman esimerkiksi alueellisten kulutuspiikkien, vesijohtoverkostossa tapahtuvien vuotojen tai verkostotöiden vuoksi. Vesimittari mittaa kulutusta "kumpaankin suuntaan", eli ylimääräistä kulutusta ei synny. Ns. takaiskuventtiili tasaa paineenvaihteluita estämällä veden virtauksen kiinteistön suunnasta verkostoon. Mikäli takaiskuventtiiliä ei ole, sen voi asentaa päävesimittarin jälkeiseen johtoon LVI-alan yritys.

3. Viimeinen vesilaskuni oli poikkeuksellisen suuri. Näyttääkö vesimittari oikein?

Aivan aluksi kannattaa katsoa, pyöriikö mittari myös silloin, kun vettä ei käytetä. Jatkuva pyöriminen on merkki vesivuodosta. Vesilaitoksen vesimittarit ovat tyyppihyväksyttyjä ja tarkkoja. Niitä koskevat samat määräykset kuin kauppojen vaakoja tai huoltoasemien polttoainemittareita. Vesilaitos vaihtaa vesimittarit kustannuksellaan määrävälein. Vesilaitos voi tarkistaa vesimittarin asiakkaan kirjallisesta pyynnöstä. Mikäli mittarista ei löydy virhettä, tarkistuskulut veloitetaan asiakkaalta. Lähes aina vesimittarien virhe on sallituissa rajoissa, joka on enintään +/-5 %. Asiakkaan kannattaa seurata vedenkulutustaan ja sen muutoksia. Pienetkin vesikalusteissa olevat vuodot voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.

4. Vesimittarin lasin alle on ilmestynyt vettä ja ilmakuplia. Onko siitä haittaa?

Mekaanisissa vesimittareissa lasin ja laskurin välissä saattaa näkyä ilmakuplia tai vettä. Tämä on normaalia, sillä vesimittarit ovat märkälaskijamittareita, joiden koneiston kuuluu olla vedessä. Vesi ja ilma eivät ole haitallisia, eivätkä edellytä toimenpiteitä.

 

Yleistä

1. Kuinka paljon verorahoja käytetään vesilaitoksen pyörittämiseen?

Ei yhtään. Kaikki vesilaitoksen toiminnat katetaan vesimaksuilla, myös verkostojen korjaus ja uudisrakennukset.

2. Meillä WC:n vesisäiliö hieman vuotaa. Paljonko tässä vuodossa menee vettä "harakoille"? Paljonko yksi tippuva hana kuluttaa vettä?

Tippuva vesihana voi lisätä vedenkulutusta jopa noin 30 m³ vuodessa ja aiheuttaa asiakkaalle siten noin 275 euron lisämaksun. Jos vuotavia hanoja on useita, lisäkustannusten määrä voi kasvaa tuhansiin euroihin. Vesivuodot ovat usein korjattavissa melko pienin kustannuksin esimerkiksi vaihtamalla hanojen tai WC:n huuhtelusäiliön tiivisteet.

Vuotomäärä vuositasolle muutettuna yllättää monet vesilaskun maksajat. Alla on laskettuna muutaman vuototapauksen vesimäärät oletettuna, että verkostopaine on 5 kp/cm2 (500 kPa).

  • Tiheä tippavuoto, vuotokohdan koko ompelulangan paksuus. Vuotava vesimäärä on tällöin 30 m3 vuodessa (n. 117,60 euroa).
  • Ohut vesivirta, vuotokohdan koko parsineulan paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 300 m3 vuodessa (n. 1 176 euroa).
  • WC:n jatkuva vuoto, vuotokohdan koko tulitikun paksuinen. Vuotava vesimäärä on tällöin 3 000 m3 vuodessa (n. 11  760 euroa).

3. Miksi vesikatkoista ei ilmoiteta aikaisemmin?

Yleisin syy ennakoimattomaan vesikatkoon on putkirikko. Häiriötilanteissa ensisijainen tiedotuskanavamme on verkkosivustomme www.tuusulanvesi.fi. Sivustolta löytyvälle häiriökartalle päivitetään sekä äkilliset että ennakoidut vesihuollon häiriötilanteet ja niiden sijainnit. Lähetämme häiriötiedotteita vaikutusalueen kiinteistöille myös tekstiviestillä. Tekstiviestitiedottamiseen voi tutustua www.tuusula.fi/vesitekstari

Normaaleista kunnossapitotöistä tiedotamme 2-5 arkipäivää ennen vesikatkoa. Kunnossapitotyöt tehdään 9-16 välillä ja normaalisti vesikatko kestää noin 1-3 h. Vesihuollon työmaiden suunnittelu ei ole verrattavissa ns. normaaliin työmaatoimintaan, jossa voidaan ennakoida paremmin mahdollisia häiriöitä ympäristölle ja myös tiedottaa aikaisemmin työmaavaiheista. Päivystysluonteiset tehtävät ohittavat aina ennakoidut huollot.

4. Miten usein tonttijohdot kannattaa uusia?

On vaikea antaa tarkkaa arviota siitä, miten kauan tonttijohdot kestävät. Yleisesti kannustamme uusimaan tonttijohdot, jos kunnan saneeraustyömaa on kohdalla tai jos tehdään muuta piharemonttia ja putket ovat yli 30 vuotta vanhoja. Kannattaa myös tarkastaa omat kotivakuutusehdot vesivahinkojen osalta. Joissain vakuutuksissa on putkien ikään liittyviä ehtoja.

Jos tonttijohdot on rakennettu 80-luvulla, ovat ne yleensä muovia ja kestävät arviolta 30-50 vuotta. Muoviputkien materiaaleissa on ollut eri vuosikymmeninä eroja. Asennus ja täyttömaan laatu ovat suuressa roolissa muoviputkien kestävyyttä ajatellen. Aiemmin tonttivesijohdot tehtiin pääasiassa valuraudasta ja tonttiviemärit betonista. Usein näissä tapauksissa putkien koot ovat sen verran suuria, että saneeraus voidaan tehdä osittain kaivamattomilla menetelmillä (ns. sujutus).

Lue lisää www.tuusula.fi/tonttijohtosaneeraus