Asukaslehdet vuodelta 2023
Vuonna 2023 ilmestyneet lehdet ja lehtien välissä jaetut liitteet löytyvät alta pdf-versioina. Siirry lukemaan lehtiä klikkaamalla kansikuvia. Tutustu myös kansikuvien alta löytyviin lehdistä tehtyihin nostoihin ja laajennettuihin sekä täydentäviin artikkeleihin.
|
Julkaistu 12.7.2023
TÄMÄ JUTTU ON KIRJOITETTU SELKOKIELELLÄ. SELKOKIELI SOPII MYÖS ERITYISRYHMILLE, JOIDEN ON VAIKEA LUKEA JA YMMÄRTÄÄ YLEISKIELTÄ.
Tuusulaan rakennetaan päiväkoteja ja kouluja
Tuusulaan rakennetaan paljon uusia päiväkoteja ja kouluja. Niissä on myös harrastustiloja kaikille kuntalaisille.
Teksti: Pia Visti-Korhonen ja Matti Välimäki
Kuvat: Timo Nurmi, Arsatek ja Fira&Caverion
Lukio ja kulttuuritalo Monio
Päiväkoti Martta Wendelin on jo valmistunut. Tämän vuoden elokuussa aukeaa lukio- ja kulttuuritalo Monio.
Lisäksi Tuusulaan valmistuu lähivuosina kolme uutta koulurakennusta. Nämä ovat nimeltään Tuusulanjärven kampus, Rykmentinpuiston kampus sekä Riihikallion kampus.
Myös monenlaiset harrasteryhmät voivat käyttää uusia tiloja. Ne voivat kokoontua vaikkapa koulussa silloin, kun siellä ei ole opetusta.
Tuusulanjärven kampuksessa on monenlaista toimintaa
Tuusulanjärven kampuksen rakennustyömaa
Koulukeskus Tuusulanjärven kampus avautuu vuonna 2024. Sinne tulee monenlaista toimintaa.
Toiminta on kaksikielistä. Tuusulanjärven kampuksessa opetetaan sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä lapsia.
Nuorimmat Tuusulanjärven kampukseen tulevat lapset ovat alle kouluikäisiä. He osallistuvat varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Vanhimmat lapset ovat peruskoulun kuudennella luokalla.
Tuusulanjärven kampuksessa lapsiryhmät ovat lähellä toisiaan. Myös eri-ikäisten lasten opettajien on helppo tehdä yhteistyötä.
Tuusulanjärven kampuksessa on paljon monenlaisia tiloja. Rakennukseen tulee myös paljon taideteoksia.
Rykmentinpuistoon tulee lasten kaupunki
Havainnekuva Rykmentinpuiston kampuksesta
Rykmentinpuiston kampuksessa opetus alkaa elokuussa 2025. Sinne rakennetaan tilat yhteensä noin 1000 lapselle ja nuorelle.
Rykmentinpuiston kampuksessa opiskelevat ala- ja yläkoululaiset, esikoululaiset ja erityisoppilaat. Talossa on myös paljon luokkatiloja, joissa voidaan työskennellä pienissä ryhmissä.
– Rykmentinpuiston kampuksesta tulee lasten oma pieni kaupunki, sivistysjohtaja Tiina Simons iloitsee.
Opetuksessa käytetään myös lähellä olevia viheralueita. Lisäksi Tuusulan urheilukeskukseen pääsee kätevästi kevyen liikenteen väylää pitkin.
Ohjelmapäällikkö Katerina Zaitseva kertoo, että Rykmentinpuiston kampus rakennetaan elinkaarimallilla. Se tarkoittaa, että rakennusliike, joka rakentaa koulun, vastaa kahdenkymmenen vuoden ajan rakennuksen ylläpidosta ja huollosta.
Riihikalliossa opitaan ja harrastetaan yhdessä
Havainnekuva Riihikallion kampuksesta
Riihikallion kampus valmistuu elokuussa 2025. Sen pihat ja lähiliikunta-alueet valmistuvat kesällä 2026.
Riihikallion kampuksessa opiskelee tulevaisuudessa noin 860 ala- ja yläkoulun oppilasta ja esikoululaista.
Rakennuksen tilat sopivat myös aisti- ja liikuntarajoitteisille.
– Riihikalliossa lapset ja nuoret voivat käydä koulua samassa tutussa ympäristössä koko koulutaipaleensa ajan eli 10 vuotta, opetuspäällikkö Markus Torvinen kertoo.
Riihikalliossa jatkuu musiikkipainotteinen opetus. Se on jo monelle tuttua.
Nykyisessä Riihikallion koulussa on aurinkopaneeleita, joilla tuotetaan sähköä ympäristöystävällisesti. Myös uuteen Riihikallion kampukseen tulee aurinkopaneeleja. Rakennukseen tulee myös ympäristöystävällinen lämmitysmuoto, jossa käytetään sekä kaukolämpöä että maalämpöä.
Peltokaaren päiväkoti on kohtaamispaikka
Jokelan Peltokaaren päiväkoti valmistuu elokuussa 2024. Päiväkotiin mahtuu kuusi lasten päiväkotiryhmää.
Rakennuksen tilat suunnitellaan sellaisiksi, että niitä voivat käyttää myös aikuiset. Rakennusta voivat käyttää esimerkiksi paikalliset yhdistykset sekä kansalaisopisto. Se toimii tällä tavalla kohtaamispaikkana kaikille alueen asukkaille.
Myös Lahelaan suunnitellaan kampusta
Myös Lahelaan suunnitellaan kampusta. Suunnitelmat ovat vasta alussa. Ideana on, että kampus valmistuu elokuussa 2027.
Kampukseen halutaan tehdä tilat päiväkodille ja yhtenäiskoululle. Yhtenäiskoulussa samassa koulussa on sekä alakoulu että yläkoulu.
Lahelan kampus halutaan rakentaa lähelle Lahelanpelto II -asuinaluetta. Se pyritään rakentamaan samalla tavalla elinkaarimallilla kuten Rykmentinpuiston kampus.
Julkaistu 5.6.2023
Viisi vuosikymmentä Tuusulan vesihuollossa
Pekka Kauppila on tehnyt poikkeuksellisen pitkän työuran Tuusulan kunnan palveluksessa. Tuusulan Veden palkkalistoilla työskentelevä Pekka varmistaa työkavereineen, että kuntalaiset voivat nauttia toimivasta vesihuollosta.
Teksti ja kuvat: Timo Nurmi
Ensimmäisellä vilkaisulla näyttää siltä, että kesäinen linnunlaulun kuorruttama jokelalainen tienpätkä on aivan hiljainen. Kadun reunaan on pysäköity kuorma-auto, jonka perän takaa pilkistää hieman työmaasuoja-aidan päätä. Vähän kauempana seisoo Tuusulan Veden tummansininen pakettiauto.
Vasta työmaan kohdalla näkee, että työt ovat koko ajan käynnissä. Kadun vieressä ojaan tehdyssä kaivannossa on kaksi Tuusulan Veden miestä, jotka lapioivat vanhan vesipostin liitosta esiin soran sisältä. Kaivannon vierellä päivystää imuauto, jonka kuljettaja hoitaa kaivantoon kertyvän veden imemisen letkulla pois työtä haittaamasta.
Auton takana on kaivinkone, jonka kuljettaja on kaivanut maat pois työkohteen ympäriltä ja nostellut vanhan vesipostin osat sivuun. Betonirenkaat ja raskas valurautakehikko lojuvat odottamassa poisvientiä. Hetkeä aiemmin paikalle on peruuttanut kuorma-auto, jonka lavalla on soraa kaivantoon kauhottavaksi.
Vesipostia Tikuntekijäntiellä vaihtavan ryhmän toiminnasta näkee, että kokemusta hommasta on. Puhetta ei paljoa tarvita, työt sujuvat eleettömän tehokkaasti. Lapioita liikuttelevista miehistä vanhempi nousee kaivannosta ja lähtee noutamaan pakettiautosta vesipostin liittämisessä tarvittavia osia. Kypärän reunaan on kirjoitettu miehen nimi: Pekka.
Pekka Kauppila on turvannut tuusulalaisten vesihuoltoa jo 50 vuoden ajan ‒ siis 1970-luvun alkupuolelta saakka. Tuo puoli vuosisataa on vierähtänyt yhtäjaksoisesti kunnan palveluksessa, vaikka ”firman nimi onkin matkan varrella muuttunut”, kuten Pekka toteaa.
- Tulin kuntaan suoraan ammattikoulusta putkiasentajaksi. Silloin työnantajana oli kunnan rakennustoimisto. Työ oli oikeastaan pitkälti samaa kuin nykyäänkin, vuotojen korjaamista ja verkoston uusimista. Raskaampaa se kyllä oli. Viidessäkymmenessä vuodessa on tietysti ehtinyt monenlaista; olen hoitanut jätevesipumppaamoita ja puhdistamoa.
- Pekka on aina valmis hyppäämään kaivantoon ja näyttämään mallia nuoremmille. Saikulla ei ole pahemmin oltu, kehaisee Pekan pomo, Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Jukka Sahlakari.
Vesipostien vaihtaminen uusiin on nykyään työnjohtajan nimikkeellä työskentelevän Pekan mukaan aika usein kohdalle osuvaa työtä.
- Nykyään käytetään paljon vesiasemia, joista myös esimerkiksi palokunta voi ottaa vettä. Vesijohtoverkostoon asennetaan enemmän venttiileitä, jotta huolto- ja korjaustöiden yhteydessä vesikatkot voidaan rajata entistä pienemmälle alueelle. Juuri vähän aikaa sitten Jokelassa jouduttiin verkoston saneerauksen yhteydessä katkaisemaan vedenjakelu Hyvinkään rajalle asti, kun verkosto ei mahdollista katkon tarkempaa rajausta.
Uusia venttiileitä asennetaan palvelun parantamiseksi sellaisiinkin kohtiin, joissa vesihuoltoverkostossa ei ole varsinaista korjaustarvetta. Verkoston saneeraustakin pitää kuitenkin tehdä jatkuvasti, sanoo Pekka.
- Juuri oltiin Riihikalliossa tekemässä noin 500 metrin pätkä uutta vesijohtolinjaa. Vaihdettiin vanha johto uuteen ja tehtiin taloihin uudet liittymät. Iso osa verkostosta on peräisin 1970-luvulta, vanhaa valurautaputkea.
Nykyään Pekan ja työkavereidensa asentamat putket ovat PVC-muovista.
- Valurautaputket pyritään vaihtamaan muovisiin, ja viemäreihin on jonkin verran sujutettu uutta putkea sisälle. Sujuttaminen ei merkittävästi pienennä putken kapasiteettia, ja muovi on valurautaa liukkaampaa, joten virtausvastus on pienempi.
Pekka on viiden vuosikymmenen aikana ehtinyt kiertää Tuusulan kaikki kolkat. Lapsuus vierähti Kellokoskella, ja sen jälkeen asuinpaikat ovat löytyneet Tuusulan eteläisemmistä osista. Kunnan rajat riittävät kuitenkin työmaan laajuudeksi, hän sanoo.
- Ennenhän piti käydä taloissa vesimittareita lukemassa, siinä tuli kunta tutuksi. Nyt mittarit ovat etäluettavia, joten se kiertäminen on jäänyt pois. Töitä on kuitenkin koko kunnan alueella, ja ne jakaantuvat aika tasaisesti. Ei ole mitään muita helpompia tai hankalampia alueita. Putkiliikkeeseen en ole koskaan halunnut lähteä urakoimaan, siinä joutuisi kiertämään jatkuvasti koko Etelä-Suomea.
Tikuntekijäntiellä vesipostin uusiminen etenee saumattomana ryhmätyönä. Pekka sahaa liittämisessä tarvittavat putket mittaansa, ja sora-auton kuljettaja auttaa putkien päiden viistämisessä. Kaikesta henkii, että työvaiheet ovat tuttuja.
- Urakoitsijoiden kanssahan tätä tehdään. Sopimukset on tietyksi ajaksi kerrallaan, ja sitten vain tilanteen tullessa soitetaan ja kerrotaan missä apua tarvitaan. Aiemmin meillä oli enemmän omaa väkeä, mutta 1990-luvun laman jälkeen määrä on vähentynyt.
- Jokaisella on oma tehtävänsä, ja kaikella on merkitystä. Esimerkiksi kaapelien näyttö ennen kaivuutöihin ryhtymistä on tärkeää. Tässäkin kohteessa oli useampia kaapeleita ihan vesipostin vieressä, ja ilman niiden osoittamista meille joku niistä olisi todennäköisesti katkennut kaivaessa.
Pekka kietaisee nostoliinan uuden vesipostin ympärille, ja kaivinkoneen kuljettaja nostaa postin paikoilleen. Sen jälkeen hän kaapaisee kuorma-auton lavalta soraa ja valuttaa sen varovasti kaivannon pohjalle. Mies kertoo, että hänelläkin on vierähtänyt työelämässä 50 vuotta. Ei ihme, että kauhalla kuulemma saa tehtyä hyvinkin tarkkaa työtä.
Tämä työmaa alkaa olla valmis, mutta seuraavat odottavat. Työ sisältää myös päivystystä, jossa voi tulla eteen kaikenlaista outoakin.
- Ihmiset laittavat viemäriin ja vessanpönttöön melkein mitä vain. Välillä tukoksia avatessa löytyy villapaitaa, ja erikoisin esine taitaa olla pumppaamolle asti verkostossa päätynyt patja.
Kuntalaiset voisivat siis säästää omia verorahojaan, jos eivät käyttäisi viemäreitä jäteastioina.
Tämän tapaiset työmurheet ovat Pekalta pian taakse jäänyttä elämää, sillä mies aikoo vaihtaa vuoden lopuksi vapaalle. Miten päivät sen jälkeen täyttyvät?
- Eiköhän tässä vaimon kanssa jotain keksitä, Pekka naurahtaa.
Julkaistu 16.5.2023
Hallintojohtaja kehittää prosessien toimivuutta
Hallintojohtaja Antti-Pekka Röntynen aloitti Tuusulan kunnan palveluksessa huhtikuun alkupuolella. Kokemukset ovat vastanneet odotuksia ja työkavereiden kanssa on helppo toimia, summaa Antti-Pekka ensimmäisten työviikkojen tuntemuksia.
Teksti ja kuva: Timo Nurmi
Yksi viime aikojen muutoksista kunnan avainhenkilöiden joukossa on uuden hallintojohtajan aloittaminen 11.4. Tuolloin työt Tuusulassa aloitti Antti-Pekka Röntynen, joka siirtyi kuntaan Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n palveluksesta.
- Työskentelin HSL:llä viitisen vuotta muun muassa hallintopäällikkönä ja muissakin tehtävissä. Sitä ennen olen ollut töissä Siuntion kunnalla ja myös Keravan kaupungilla, joten Keski-Uudenmaan alue ei ole aivan uusi ympäristö. Muutenkin kuntasektori on tuttu, joten en tullut Tuusulaan ihan pystymetsästä. Yllätyksiä ei olekaan tullut. Ihmisten kanssa tuntuu olevan helppoa työskennellä; asenteesta huokuu, että täällä hoidetaan oikeasti yhteisiä asioita.
- Edellisessä työpaikassa HSL:ssä eli kuntayhtymässä työni oli hiukan kauempana ihmisten arjesta, täällä pääsee lähemmäs niitä joihin työ vaikuttaa. Tuusulassa minua kiinnostivat myös käytössä oleva pormestarimalli ja kehittämismyönteisyys. Hallintojohtajan tehtäväkenttä on hyvä paketti, johon ei ole kasattu kaikkea maan ja taivaan väliltä vaan jossa pääsee tekemään oleellisia asioita.
Pöydällä paljon isoja asioita
Lähitulevaisuudessa hallintojohtajan työpöydältä löytyvät ainakin sopimushallinnan kehittäminen, prosessien ja niiden vastuutuksen selkiyttäminen sekä asianhallintajärjestelmän uudistaminen. Laaja työkenttä sisältää myös esimerkiksi laintulkintojen tekemistä ja lakipalvelujen kehittämistä. Eräs merkittävä yksittäinen hanke on hallintosäännön päivittäminen.
- Tuusulan nopea kasvu näkyy tavallaan myös tarpeena kehittää toimintatapojamme ja -menetelmiämme. Meidän pitää yhtenäistää ja selkeyttää toimintaamme. Kun prosessit eivät ole yksittäisten ihmisten varassa, toimintavarmuus paranee. Se ei merkitse byrokratian luomista, päinvastoin. Näiden asioiden kehittäminen on jo aloitettu, ja aiomme jatkaa kehitystyötä.
Antti-Pekka Röntysen mukaan hallinnon laadukkuus näkyy niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolellakin.
- Kuntalaisille hyvä hallinto näkyy esimerkiksi järkevänä rahankäyttönä. Hallinnolla rakennetaan myös luottamusta; homman pitää toimia kuten on sovittu, ja sen on oltava läpinäkyvää ja tasapuolista.
Helsingissä asuva hallintojohtaja on tutustunut nykyiseen työpaikkaansa myös vapaa-ajan merkeissä. Rantatien kohteisiin on tutustuttu pyöräillen, Krapilla ja Gustavelundissa piipahdettu. Vapaa-ajan täyttävät nykyään esimerkiksi kuntosalilla ja lenkkipoluilla käynnit, lukeminen ja tietysti ajan viettäminen perheen parissa.
Julkaistu 12.5.2023
Uusi kuntakehitysjohtaja uskoo yhteistyön voimaan
Toukokuun alku toi Tuusulaan uuden kuntakehitysjohtajan. Melkein naapurista eli Sipoosta Tuusulaan siirtynyt Pirjo Sirén odottaa toimivaa ja tiivistä yhteistyötä niin kunnan toimintojen välillä kuin luottamuselintenkin kanssa.
Teksti ja kuva: Timo Nurmi
- Tuusulassa halutaan kehittyä ja kasvaa, poliittisesti on päätetty yhteinen suunta. Kunnan strategia on omannäköisensä ja viitoittaa suunnan tiivistyville keskustoille palveluineen, monipuoliselle asumiselle ja asumismuodoille asuinympäristöineen, ja työpaikkatonteille hyvine yhteyksineen.
- Täällä toimitaan ketterästi ja matalalla hierarkialla. Tuusula myös tekee työtä yhdyskuntakehityksen ja kasvun eteen esimerkiksi investoimalla huomattavasti palvelujen kehittämiseen sekä asuin- ja yritysalueiden infraan. Tunsin entuudestaan joitakin täällä työskenteleviä ihmisiä, joten tiesin, että täällä on lisäksi hyvä ilmapiiri työn tekemiselle.
Kuntakehitysjohtaja Pirjo Sirénin perustelut Tuusulaan hakeutumiselle kertovat, että kunnassa on tehty monia asioita oikein. Tekemisen tapojen on kuitenkin kehityttävä koko ajan, kun toimintaympäristö muuttuu.
- Mielikuva Tuusulasta on kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen. Tuusula on maineeltaan suomalaiskuntien kärkijoukkoa, väestönkehitys on hyvää. Tuusula menestyy elinvoima- ja aluekehitystutkimuksissa suomalaisten kuntien kärkijoukoissa. Täällä on vetovoimaa, joka näkyy vaikkapa kuntien välisessä nettomuutossa. Kärjessä pysymiseksi meidän on tehtävä entistä enemmän asioita yhdessä ja kokonaisuutta katsoen, siksi toivon ja odotan hyvää yhteistyötä niin toimialojen sisällä kuin välilläkin.
- Yhtenäiset toimintamallit ja koordinaatio esimerkiksi hankkeiden käsittelyssä ovat tärkeitä yhdyskuntakehitykselle. Esimerkiksi maapoliittisten linjausten ja kaavoituksen koordinointi, kaavoituksen ja infran yhteinen työ sekä infrarakentamisen aikatauluttaminen halliten investointeja ovat kaikki seikkoja, joilla monipuolinen tonttitarjonta varmistuu - koko paketin pitää olla kunnossa.
Pitkä kokemus alalta
Pirjo Sirén siirtyi Tuusulan kuntakehitysjohtajaksi Sipoon kehitysjohtajan tehtävistä, jossa maaomaisuus, kaavoitus, tontinluovutus, liikenne, mittaus ja kiinteistöt sekä yritys- ja elinkeinoasiat olivat hänen vastuullaan. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin kaupunginkansliassa Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueprojektien parissa johtaen ja koordinoiden aluekehitystä ja -rakentamista kiinteistö- ja rakennushankkeineen. Yleisten alueiden suunnittelu ja liikelaitoksella rakennuttaminen sekä ympäristötekniikka tulivat tutuksi Pirjon vastatessa niistä aiemmin Espoossa.
Työhistoria on siis tehnyt yhdyskuntakehittämisen osa-alueet tutuiksi. Osaamiselle on kysyntää uudessa tehtävässä, kun Tuusula tekee työtä tulevaisuutensa eteen.
- Seuraamme toimintaympäristömme ja kasvumme kehitystä. Reagoimme esimerkiksi säätämällä meneillään olevaa palveluverkon kehittämistä tarpeen mukaan. Tärkeä osa työtä on myös kärkihankkeiden seuranta ja koordinointi. Lähitulevaisuudessa työlistalla on myös maapoliittisen ohjelman työstöä.
- Kunnan kehittämisellä haluamme tarjota strategiaa jalkauttavan laadukkaan asuin- ja elinympäristön palveluineen, joka näkyy ja tuntuu niin yksittäiselle kuntalaiselle kuin yrityksille.
Tuusulassa hyvät lähtökohdat työlle
Eräänä vahvuutena Tuusulassa Pirjo Sirén pitää kuntaorganisaation rakennetta, joka antaa hyvät mahdollisuudet yhteiseen monialaiseen toimintaan.
- Minusta tällainen ratkaisu, jossa kasvun ja ympäristön toimialueelle on koottu laajasti yhdyskuntakehittämisen kokonaisuus, on järkevä malli. Monessa muussakin kunnassa on päädytty saman tyyppiseen ratkaisuun. Hyte-alueiden aloittaminen ja kuntatalouden haasteet seuraavina vuosina tarkoittavat, että kasvun ja ympäristön toimialueellakin panostamme porukalla elinvoimaan, vetovoimaan ja pitovoimaan. Organisaatiorakenne tukee sitä.
Pirjo Sirénin kädenjälki näkyy jatkossa siis niin yksittäisten tuusulalaisten kuin kunnassa yritystoimintaa harjoittavien toimijoiden arjessa.
- Muiden kuunteleminen on tärkeää. Tykkään myös viedä asioita eteenpäin tavoitteellisesti, jotta saadaan tuloksia. Arvostan paljon yhteistyötä, ja minua on mielestäni helppo lähestyä, eli asioiminen on mutkatonta.
Julkaistu 29.3.2023
Uusi museo virtuaaliseen maailmaan
Teksti: Ulla Kinnunen
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan museot saivat miljoonan euron avustuksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä virtuaalisen museokeskuksen rakentamiseen. Kaksivuotisessa hankkeessa perustetaan ja luodaan kaikille avoin ja ilmainen digitaalinen museo. Se laajentaa alueen museoiden saavutettavuutta jo aukioloaikojensa puolesta, sillä museo on auki ympäri vuorokauden ja saavutettavissa omalta tietokoneelta mistä päin maailmaa tahansa.
Museokeskus yhdistää saavutettavaan muotoon Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueen museoiden monipuoliset ja kansainvälisestikin merkittävät sisällöt. Se toteutetaan virtuaaliympäristöön, joka on käytettävissä VR-laseilla tai tietokonenäytöltä. Museokävijät voivat käyttää museoaineistoja ja sisältöjä
uudella tavalla. Virtuaalimuseossa voi seikkailla yhdessä tuttujen kanssa tai lyöttäytyä yhteen uuden tuttavuuden kanssa. Siellä on mahdollista keskustella ja kokea uutta muiden museossa vierailevien kanssa.
– Virtuaalimuseossa voit lähteä aikamatkalle Tuusulanjärven taiteilijayhteisön juhliin tai ideoida uutta tapahtumaa yhdessä ystävien kanssa. Tavoitteena on, että virtuaalimuseossa voidaan järjestää myös erilaisia tapahtumia, kertoo museonjohtaja Saija Ylitalo Lottamuseolta.
Alueen museoiden välillä on hyvä ja vireä yhteistyö, mutta hanke avaa mahdollisuuksia uudenlaiselle yhteistyölle. Virtuaaliympäristö antaa museovieraille mahdollisuuden osallistua ja keskustella aktiivisesti virtuaalimuseon sisällöstä ja tapahtumista.
– Olemme iloisia, kun pääsemme tekemään yhdessä tätä uutta museohanketta. Lähdemme viemään fyysisessä museossa tapahtuvaa ihmisten välistä vuorovaikutusta virtuaaliseen maailmaan, toteaa haastavassa työssä mukana oleva museonjohtaja Julia Donner Ainolasta.
– Meitä innostaa se, että pystymme avaamaan käytettäväksi sisältöjä ja kokoelmia, jotka eivät nyt ole nähtävillä museoissa, lisää Järvenpään museopalveluiden päällikkö Jaana Tamminen.
Visuaalisesti korkeatasoinen virtuaalimuseo on enemmän kuin verkkosivusto. Se on vierailukohde, jossa pääsee tapaamaan ja keskustelemaan vaikka Aasiassa asuvan sukulaisen tai ystävän kanssa. Museokeskus antaa mahdollisuuden esimerkiksi yhteiseen näyttelykokemukseen.
Hankkeeseen on palkattu kolme työntekijää, jotka aloittavat työnsä huhtikuun alussa. Hankepäällikkönä aloittaa Ale Torkel, yhteisötuottajana Minna Vähäsalo ja sisällöntuottajana Minna Turtiainen. Alueen museoiden henkilökunta on aktiivisesti mukana hankkeessa.
Virtuaalista museokeskusta lähdetään tekemään yhdessä alueen asukkaiden kanssa, jotka pystyvät vaikuttamaan siihen, millainen siitä tulee. Rakennetta ja sisältöä luodaan ja pohditaan yhdessä osallistavissa työpajoissa ja testitilaisuuksissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös kuntien varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa.
Julkaistu 29.3.2023
Matkalla kohti lapsiystävällisempää kuntaa
Teksti: Pia Visti-Korhonen
Kuvat: Sari Tsokkinen ja Kari Kohvakka
Tuusulan kunta hyväksyttiin joulukuussa 2022 mukaan yhdeksi 53 kunnasta, jotka pääsevät osana UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia tekemään lasten ja nuorten oikeuksien ja hyvinvoinnin kannalta oikeita ja pysyviä ratkaisuja arjen palveluissaan ja hallinnossaan.
Lapsiystävällinen kunta -malli, johon mukaanpääsystä iloitaan Tuusulassa laajasti, perustuu kansainväliseen esikuvaansa (Child Friendly City). UNICEF on toteuttanut mallia jo vuodesta 1996. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja auttaa kuntia edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Se ottaa huomioon erityisesti yhdenvertaisuuden, lapsen edun, oikeuden elämään ja kehittymiseen sekä osallisuuden.
Matkalla kohti lapsiystävällisempää kuntaa
Lapsiystävällinen tie on kaikille lasten ja nuorten parissa toimiville yhteinen – Tuusulassa tätä tietä on kuljettu jo monta vuotta yhdessä, mutta opittavaakin on.
– Tuusulassa lasten ja nuorten huomioon ottaminen on näkynyt vuosien varrella monissa erilaisissa hankkeissa. Nuorisovaltuuston perustamisen jälkeen teimme Koko kylä kasvattaa -projektia, ja sitä jatkettiin laatimalla lapsipoliittinen ohjelma ja perustamalla muun muassa lapsi- ja perheasiainneuvosto. Nyt alkavassa Lapsiystävällinen kunta -toimintamallissa lasten ja nuorten oikeuksiin halutaan kiinnittää entistä enemmän huomiota, kertovat Tuusulan Lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä mukana olevat Tuija Reinikainen ja Kari Kinnunen kasvatus- ja sivistyslautakunnasta.
– Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa ja paikallisten yhteisöjen aktivoimisessa on varmasti parantamisen varaa. Keskeistä on kehittyä päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä: Miten osaisimme arvioida toimiemme vaikutuksia ja vaikuttavuutta lasten, nuorten ja perheiden kannalta mahdollisimman hyvin? Lapsiystävällinen kunta -työ antaa puhtia koko kunnan yhteisen ymmärryksen rakentamiselle. UNICEFin kautta pääsemme osaksi laajaa kuntien verkostoa, jossa voimme vaihtaa ajatuksia ja jakaa osaamista, kertoo sivistyksen toimialueen kehittämispäällikkö Katja Elo. Elo toimii myös toisena Tuusulan Lapsiystävällinen kunta -työn koordinaattoreista.
Mukaan pääsy Lapsiystävällinen kunta -malliin takaa Tuusulalle tarvittavat opit valitun tien vahvistamiseksi. Oppien avulla etsitään pysyviä malleja kunnan rakenteisiin, mutta myös lisäoppeja siihen, miten lasten ja nuorten oikeudet voitaisiin ottaa huomioon entistä paremmin.
– Kunnan keskeinen tehtävä on tukea ja mahdollistaa asukkaidensa hyvinvointia. Tätä työtä mikään taho ei tee yksin Tuusulassa. Yhteistyö asukkaiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken on avainasemassa aloittamassamme työssä, jatkaa Elo.
Tavoitteena jokaisen lapsen hyvä elämä
Lapsiystävällisessä kunnassa lasten ja nuorten oikeudet otetaan vahvasti huomioon. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee tuntea, että hän on arvokas ja että hän saa tukea ja äänensä kuuluviin.
Lapsiystävällisen kunnan tunnistaa myös siitä, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus elää turvassa, harrastaa ja tuntea, että heillä on kavereita ja turvallinen aikuinen lähellä. Lasten ja nuorten tulee voida elää hyvää elämää. Lähellä olevilla aikuisilla, tukiverkostoilla ja lasten ja nuorten palveluilla on merkittävä tehtävä mahdollistaa lasten ja nuorten oikeuksien ja tarpeiden toteutuminen.
Miten lapsiystävällisyys toteutuu jo Tuusulassa?
Kunnan eri palveluissa panostetaan jo nyt lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin monin tavoin.
– Lasten ja nuorten palveluissa keskeistä on hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen mahdollistaminen niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin. Tavoitteena on hyvä elämä ja ilo. Iloitsen siitä, että yhdessä pystymme mahdollistamaan sen, että jokainen kasvaa täyteen mittaansa. Pystymme myös tukemaan jokaista löytämään omat vahvuutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa asioihin. Opimme yhdessä uutta ja edistämme kestävää elämäntapaa, kuvaa sivistysjohtaja Tiina Simons mietteitään.
Lasten osallistaminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimen varhaiskasvatuksen ryhmissä lapsia kuullaan ikätaso huomioiden, ja lasten toiveet otetaan huomioon sekä toimintaa suunniteltaessa että toteutettaessa.
Kouluissa osallistaminen ja kuuleminen ovat vahvasti läsnä. Koulujen toimintamalleissa on monia rakenteita, joiden avulla oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulupäiviensä sisältöön. Myös koulupäivien jälkeiset matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet on toteutettu Tuusulassa lapsia ja nuoria kuullen. Tuusula on mukana Harrastamisen Suomen mallissa.
Oppimisen taide vaatii toteutukseen myös vatsan täytettä ja tässä oivallinen esimerkki on ruokapalveluiden sekä kouluissa että päiväkodeissa aktiivisesti kehittämä ruokakasvatus ja ruokailon lisääminen. Tämä on tapahtunut Tuusulassa lapsia ja nuoria kuullen ja yhdessä aihetta monin tavoin pohtien.
Kulttuuripalveluiden yhteistyössä päiväkotien ja koulujen kanssa toteuttamat kulttuurikasvatussuunnitelmat tarjoavat lapsille ja nuorille osallistavaa kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta osana opetusta. Suunnitelmat takaavat lapsille ja nuorille oikeuden omaan tilaan ja yhteisöön sekä laadukkaaseen lastenkulttuuriin. Tuusulan koko perheen tapahtumissa kuunnellaankin herkällä korvalla lasten ja nuorten toiveita.
Alueellinen nuorisotyö tarjoaa nuorille mahdollisuuden yhteiseen ajanviettoon nuorisotiloissa ja tapahtumissa. Nuorisotyössä otetaan huomioon nuorten omat toiveet – tilojen ja tapahtumien sisällöt suunnitellaankin hyvin pitkälle niiden pohjalta. Nuoriso-ohjaajat ovat myös nuorten tavoitettavissa mieltä askarruttavissa asioissa ja tarjoavat nuorille turvallisia aikuiskontakteja. Nuorten aikuisten palvelut puolestaan tarjoavat matalalla kynnyksellä neuvontaa, ohjausta ja tukea tilanteisiin, joissa tuntuu, että kaipaa toisen apua päästäkseen eteenpäin.
Osallisuustyössä kehitetään aktiivisesti lasten ja nuorten osallistamisen mahdollistavia malleja ja kannustetaan palvelualueita hyödyntämään niitä työssään. Muun muassa Open Agenda -hankkeeseen liittyvät kokeilut etsivät keinoja kohdata niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät välttämättä osallistuisi muuten aktiivisesti kunnan toimintaan. Osallistuvassa budjetoinnissa eri ikäisillä asukkailla on mahdollisuus ideoida parempaa elämää Tuusulassa – monet vuosille 2023 ja 2024 ehdotetut ideat ovatkin lasten ja nuorten jättämiä. Toivotaan niille menestystä tulevassa kevään äänestyksessä!
Vapaa-aikapalveluissa tehdään laajaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ja tarjotaan lapsille ja nuorille liikkumismahdollisuuksia. Esimerkiksi koulujen piha-alueilla sijaitsevat lähiliikuntapaikat on toteutettu yhteistyössä oppilaiden ja opettajien kanssa.
Kaavoituksessa otetaan huomioon lasten, nuorten ja perheiden tarpeet, ja uusille asuinalueille suunnitellaan eri ikäisille sopivia kokoontumis- ja liikkumispaikkoja. Tuusulassa panostetaan merkittävällä tavalla palveluverkon kuntoon: toimiviin tiloihin niin uudiskohteiden kuin olemassa olevien kohteiden osalta, ja hyvällä sisäilmatyöllä. Lapset, nuoret ja kuntalaiset ovat vaikuttamassa palveluverkon kehittämiseen.
Alkukoulutuksesta pohjatiedot mallin sisällöistä ja tulevista askelista
Yhteistyö UNICEFin kanssa käynnistyi helmikuun 2023 lopussa, jolloin Tuusulan koordinaatioryhmä perehdytettiin mallin sisältöihin alkukoulutuksessa. Koordinaatioryhmään kuuluu toimialueiden, nuorisovaltuuston ja luottamushenkilöiden edustajia.
Koulutuksen pohjalta Tuusula tarttuu seuraavaksi nykytilan kuvaamiseen, joka toimii pohjana tulevalle toimintasuunnitelmalle. Suunnitelmassa Tuusula määrittelee keskeisimmät tavoitteensa ja askelmerkkinsä seuraavalle muutamalle vuodelle.
– Tuusulassa halutaan tarjota parhaat mahdolliset eväät lasten ja nuorten elämään. Lapsiystävällisyys tulee tarkoittamaan, että lapset ja nuoret otetaan huomioon kuntastrategiaa ja tavoitteita laadittaessa sekä päätöksiä tehtäessä kuntamme kaikilla toimialoilla jatkossa vielä nykyistäkin paremmin ja konkreettisemmin. Hienoa olla mukana kehittämässä keinoja ja menetelmiä tähän, iloitsevat Reinikainen ja Kinnunen.
Alkukoulutuksesta pohjatiedot mallin sisällöistä ja tulevista askelista
Yhteistyö UNICEFin kanssa käynnistyi helmikuun 2023 lopussa, jolloin Tuusulan koordinaatioryhmä perehdytettiin mallin sisältöihin alkukoulutuksessa. Koordinaatioryhmään kuuluu toimialueiden, nuorisovaltuuston ja luottamushenkilöiden edustajia.
Koulutuksen pohjalta Tuusula tarttuu seuraavaksi nykytilan kuvaamiseen, joka toimii pohjana tulevalle toimintasuunnitelmalle. Suunnitelmassa Tuusula määrittelee keskeisimmät tavoitteensa ja askelmerkkinsä seuraavalle muutamalle vuodelle.
– Tuusulassa halutaan tarjota parhaat mahdolliset eväät lasten ja nuorten elämään. Lapsiystävällisyys tulee tarkoittamaan, että lapset ja nuoret otetaan huomioon kuntastrategiaa ja tavoitteita laadittaessa sekä päätöksiä tehtäessä kuntamme kaikilla toimialoilla jatkossa vielä nykyistäkin paremmin ja konkreettisemmin. Hienoa olla mukana kehittämässä keinoja ja menetelmiä tähän, iloitsevat Reinikainen ja Kinnunen.
Julkaistu 29.3.2023
Tuusulan kulttuurikasvatussuunnitelmat laajenevat Lottamuseoon
Teksti: Jaana Hopeakoski
Kuvat: Kari Kylänpää, Studio Kylänpää ja Antti Kallio
Lottamuseosta tulee vakituinen vierailukohde Tuusulassa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa oleville lapsille, kun Lottamuseo liittyi Tuusulan kulttuurikasvatussuunnitelmien eli varhaiskasvatuksen Taika Kultsun ja perusopetuksen Kultsun sisällöntuottajaksi.
Tuusulan kunta ja Lottamuseo ovat solmineet sopimuksen tuusulalaislasten toiminnallisista vierailuista Lottamuseoon. Yhteistyötä suunnitellaan myös työn alla olevan toisen asteen kulttuurikasvatussuunnitelman tiimoilta.
– Olemme iloisia, että Lottamuseo alkaa tuottaa sisältöjä kulttuurikasvatussuunnitelmiin. Se laajentaa näkemystä Tuusulan historiasta ja siihen osallistuneista tahoista, Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja Ulla Kinnunen sanoo.
Tuusulassa varhaiskasvatuksessa oleville 5–6-vuotiaille Lottamuseo tarjoaa hauskan, pedagogisen museokäynnin. Lottamuseon iltamat -työpajassa askarrellaan tuotteita, valmistetaan lahja tuntemattomalle ystävälle ja harjoitellaan esityksiä. Työpajan aikana pohditaan talkootyön, yhdessä tekemisen, hyväntekeväisyyden ja välittämisen teemoja.
Perusopetuksessa Lottamuseo-vierailu on 8.-luokkalaisten Kultsu-ohjelmassa alkuvuodesta 2024 lähtien. Työpajan aikana oppilaat tutustuvat Lotta Svärd -järjestön ja suomalaisten naisen historiaan. Työpajassa käsitellään vaikuttamisen keinoja. Sisältö soveltuu osaksi historian, yhteiskuntaopin ja äidinkielen opintoja. Tavoitteena on nuorten lähdekriittisyyden sekä digitaalisen ja visuaalisen lukutaidon kehittäminen.
– Yhteistyö kunnan kulttuuripalvelujen kanssa on aina ollut molempien toimintaa eteenpäin vievää. Lotta Svärd Säätiö ja Lottamuseo ovat uudistaneet strategiaa, jonka yhtenä painopistealueena ovat lapset ja nuoret. Tässä mukana oleminen palvelee erinomaisesti meidän tavoitteitamme, museonjohtaja Saija Ylitalo kertoo.
Lisätietoa: tuusulankulttuurikasvatus.fi
Lotta Svärd Säätiö tarjoaa ryhmille lounaan Lottakanttiinissa ja tukee Kultsua kuljetuskustannuksissa.
Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo, joka tallentaa lottien historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä osana maamme historiaa. Lottamuseon päänäyttely Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta kertoo lottien ja suomalaisten naisten historiasta aina vuodesta 1921 nykypäiviin saakka. Vaihtuvat erikoisnäyttelyt tukevat päänäyttelyn teemoja ja tarkastelevat lottaliikkeen historiaa eri näkökulmista. Museota ylläpitää Lotta Svärd Säätiö.
Tuusulan kulttuurikasvatussuunnitelmat takaavat tuusulalaisille lapsille tasa-arvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria. Kulttuurikasvatussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten kulttuuri-, taide- ja kulttuuriperintökasvatusta toteutetaan kunnassa osana varhaiskasvatusta sekä opetusta ja tuodaan osaksi jokaisen lapsen elämää.
Vuonna 2016 alkanut Kultsu on opetussuunnitelman liite. Varhaiskasvatuksen Taika Kultsu on ollut käytössä vuodesta 2020 lähtien. Kulttuurikasvatuksen sisällöt toteuttavat yhteistyössä Tuusulan kulttuuripalvelut, museo, kirjasto ja kuvataidekoulu – sekä nyt uutena Lottamuseo.
Julkaistu 29.3.
Kunnan työntekijöitä: Näkymätön työ näkyväksi
Mari Tuukkanen huolehtii työssään Tuusulan kauniista viheralueista
Teksti: Katri Luostari
Kuvat: Timo Nurmi
Jokelalainen Mari Tuukkanen on työskennellyt Tuusulan kunnan viherpalveluissa jo lähes 17 vuotta. Pitkä ura kertoo kiintymyksestä ammattiin, johon Mari päätyi useiden eri ammatinvalintatestien perusteella.
Mari opiskeli puutarhataloutta Hämeen ammatti-instituutissa ja valmistui sieltä puutarhuriksi. Tuusulan kunnalla Mari aloitti työt ensin työharjoittelussa ja määräaikaisten työsopimusten jälkeen sai vakituisen paikan viheraluehoitajana.
– Työpäivät alkavat aamulla klo 7.30, jolloin viherpalveluiden työntekijät kokoontuvat kunnan varikolla yhteiseen työnjakoon. Työnjaossa käydään läpi päivän työtehtävät ja kartoitetaan kiireellistä hoitoa vaativat kohteet. Työtehtävästä riippuen pakataan tarvittavat välineet autoon ja siirrytään työkohteeseen, kertoo Mari.
Eteläisessä Tuusulassa puistojen ja muiden viheralueiden hoidosta vastaa pääosin kunnan viherpalvelut. Pohjois-Tuusulassa, Jokelan ja Kellokosken alueilla vastaavat palvelut hoidetaan ostopalveluina alan urakoitsijoilta.
Työ on pääsääntöisesti puisto- ja viheralueiden kunnossapitoa. Työkohteita ovat esimerkiksi leikkipuistot, lähimetsät, maisemapellot, kukkaniityt ja vaikkapa katuviheralueet.
– Leikkipuistoissa teemme esimerkiksi irtoroskien keräystä, rikkakasvien kitkemistä ja leikkivälineiden kunnon tarkastamista.
Vuodenaikojen vaihtuminen tuo vaihtelua myös viherpalveluiden työntekijöiden työhön. Talvikaudella kunnostetaan ja huolletaan työvälineitä, tehdään lumitöitä ja raivataan risukkoa metsissä, kertoo Mari.
Keväällä viherpalvelut hoitavat omena- ja hedelmäpuiden kevätleikkauksia, kalkitusta ja lannoitusta sekä tarvittaessa levittävät varjostuskankaita vastaistutetuille kasveille. Kiireisintä aikaa on kesä, jonka töistä Mari nostaa esille rikkakasvien kitkemisen, istutustyöt, paikkausistutukset, kasvien kastelun ja vieraslajien poiston.
Marin lempivuodenajan syksyn töitä ovat haravointi, kukkasipulien istutus, puistoalueiden valmistelu tulevaan talveen sekä kasvien verkotus. Yhtenä tärkeänä työtehtävänä Mari nostaa esille kesä-ja kausityöntekijöiden perehdyttämisen ammattitaitoiseen työskentelyyn.
Viherpalveluiden ammattitaito näkyy kuntalaisille muun muassa kauniina istutuksina. Niitä suunnitellessa täytyy olla paljon tietoa ja taitoa.
– On tärkeää, että esimerkiksi istutusalueella on koko kasvukauden ajan kukkaloistoa ja että oikeanlaiset kasvit sijoitetaan oikeaan ympäristöön ja kasvualustaan. Hyvin hoidettu ympäristö on tärkeä myös kunnan imagolle, painottaa Mari.
Parasta työssä on sen monipuolisuus, raittiissa ulkoilmassa työskentely ja kuntalaisilta saatu suora palaute hyvin tehdystä työstä, summaa Mari haastattelun päätteeksi.