A

Rakennusjärjestys

 

vaakuna

Valtuusto 16.4.2007 § 55         Voimaantulopv 28.5.2007

Valtuusto 11.6.2012 § 67         Voimaantulopv 16.11.2013

 

 

 


 

I LUKU YLEISTÄ

1.1 Soveltamisala

 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Tuusulan kunnassa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, ellei oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ole asiasta toisin määrätty.

Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja raken­nuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, asemakaava, oikeusvaikutteinen osayleis­kaava sekä Suomen rakenta­mismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle.

Asemakaava-aluetta koskevien määräysten kohdalla tontilla tarkoite­taan myös rakennuspaikkaa.

 

1.2 Rakennusvalvontaviranomainen

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii rakennusvalvonta.

Päätösvallan siirtämisestä määrätään johtosäännöllä.

 

1.3 Käsitteitä

Kerrosala (k-m²) on rakennuksen kerrosalojen summa. Kerroksen ala on vaakasuora pinta-ala, jota rajoittavat kerroksen seinien ulkopinnat. Kerroksen alaan ei kuitenkaan lasketa mm. tiloja joiden sisäkorkeus on pienempi kuin 160 cm, eikä avoimia tai lasitettuja parvekkeita. Alasta vähennetään välipohjan aukot. Kiinteistön, tontin tai rakennuspaikan kokonaiskerrosalaan lasketaan mukaan kaikkien sillä olevien rakennusten kerrosalat.

Pohjan pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen ja katosten / katettujen terassien peittämää alaa.

 

1.4 Rakentamisohjeet

Rakentamisen ohjaamiseksi kuntakehityslautakunta voi antaa kaavamääräyksiä täydentäviä alueellisia rakentamisohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista.

 

1.5 Rakennusjärjestyksen liitteet

Rakennusjärjestyksen liitteinä ovat Rantatien/Kirkkotien tonttikokoa ja asuntojen määrää koskeva aluerajaus sekä kartta pohjavesialueista.

 

II LUKU LUPAJÄRJESTELMÄT

2.1 Talousrakennuksen luvan- tai ilmoituksenvaraisuus

 

Asemakaava-alueen ulkopuolella saadaan rakennuspaikalle rakentaa kirjallisella ilmoituksella yksi lämmittämätön, pohja-alaltaan enintään 50 m² suuruinen talousrakennus. Talousrakennuksen tulee liittyä jo olemassa olevan asunnon pihapiiriin tai maatilan talouskeskuksen toimintoihin. Kuitenkin, mikäli rakennus aiotaan sijoittaa lähemmäksi kuin 5 m naapurin rajasta, tarvitaan rakennuslupa.

 

Asemakaava-alueella saadaan rakentaa kirjallisella ilmoituksella yksi lämmittämätön pohjapinta-alaltaan enintään 20 m² suuruinen talousrakennus tonttia/rakennuspaikkaa kohden. Kuitenkin, mikäli rakennus aiotaan sijoittaa alle 4 m:n etäisyydelle naapurin rajasta tai muutoin asemakaavamääräyksistä poiketen, rakentaminen vaatii rakennusluvan.

Suuremmalle tai muunlaiselle esim. kaksikerroksiselle talousrakennukselle tarvitaan aina rakennuslupa. Myös saunan, tulisijallisen talousrakennuksen tai autotallin rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa ja autokatoksen rakentamiseen toimenpidelupa.

Talousrakennuksen korkeus (julkisivupinnan ja vesikaton leikkausviivan korkeus maanpinnasta) saa olla enintään 3,5 m korkea.

Talousrakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että sen kerrosala lasketaan mukaan rakennuspaikan/tontin kokonaisrakennusoikeuteen.

Lupaa tai ilmoitusta ei tarvita pohjapinta-alaltaan enintään 7 m²:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen tai muun vastaavan rakentamiseen. Näiden etäisyys rajasta tulee olla kuitenkin vähintään kaksi metriä, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa. Niitä voi ilman lupaa tai ilmoitusta rakentaa rakennuspaikalla/tontilla vain yhden.

Talousrakennuksen rakentamisesta on tarvittaessa kuultava naapurit kirjallisesti ja liitettävä kuulemiset ilmoitukseen.

 

2.2 Toimenpiteiden luvan- tai ilmoituksenvaraisuus

Maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 ja 63 §:n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta seuraavasti:

 

TOIMENPIDELUPA HAETTAVA              T

ILMOITUS TEHTÄVÄ                           I

EI LUPAA TAI ILMOITUSTA                  -

 

Toimenpide

Asemakaava-alue

Muu   alue

1) Rakennelma (rakentaminen)

 

 

–   Asemakaava-alueella katos enintään 20 m² (yksi/rakennuspaikka), ei kuitenkaan   autokatos

I

 

–   Muulla alueella katos enintään 50 m² (yksi/rakennuspaikka), ei kuitenkaan autokatos

 

I

 

–   avoin grillikatos tai avoin kesäkeittiö 7-20 m² ja avoterassi yli 20 m²

I

I

jätekatoksen rakentaminen   7-10 m²

I

I

–   jätekatoksen rakentaminen yli 10 m²

T

T

–   kioski enintään 20 m²

T

T

–   asuinrakennuksen kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyjärjestelmän   rakentaminen tai muuttaminen muualla kuin pohjavesi- ja ranta-alueilla

I

I

–   muun kuin asuinrakennuksen kiinteistökohtaisen jätevesien   käsittelyjärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen pohjavesi- ja   ranta-alueilla sekä Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä (ks. kohta 8.9.1)

T

T

–   esiintymislava

T

T

–   muu vastaava rakennelma

T

T

2) Yleisörakennelma   (perustaminen tai rakentaminen)

 

 

–   urheilu- tai kokoontumispaikan, asuntovaunualueen tai vastaavan perustaminen

T

T

–   telttarakennelman tai vastaavan pystyttäminen enintään 3 kk

I

I

3) Liikuteltava   laite

–   asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä   varten, mikä ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn

T

T

4) Erillislaite   (rakentaminen)

 

 

–   masto, piippu tai valaisinpylväs 7-15 m

I

I

–   masto, piippu tai valaisinpylväs yli 15 m

T

T

–   suurehko lautasantenni halkaisija yli 2 m

I

I

–   varastosäiliö yli 20 m3

T

T

–   hiihtohissi

T

T

–   muuntamo tai vastaava enintään 10 m²

T

T

–   tuulivoimala alle 20 m

T

I

–   tuulivoimala 20-40 m

 

T

5) Vesirajalaite

–   laituri 5-15 m

I

I

–   suurehko laituri yli 15 m

T

T

–   muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma

T

T

–   silta ellei hyväksytty tie- tai katusuunnitelman yhteydessä

I

I

6) Säilytys- tai   varastointialue (järjestäminen)

 

 

–   muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköintialue taikka   tällaiseen alueeseen verrattava alue

T

T

7)   Julkisivutoimenpide

 

 

–   kattomuodon muutos tai julkisivun olennainen muu muutos

T

T

–   katoksen rakentaminen olevaan rakennukseen 7-20 m²

I

I

–   pientalon tai talousrakennuksen julkisivumateriaalin tai katteen tai   olennainen värityksen muutos

I

I

 

–   aurinkopaneeleiden asentaminen julkisivuun (katto/seinä) enintään 3 m²

I

-

–   aurinkopaneeleiden asentaminen julkisivuun (katto/seinä) yli 3 m²

T

T

–   kulttuurihistoriallisesti arvokkaan tai suojellun rakennuksen julkisivun tai   katteen tai värityksen muutos tai ikkunajaon muutos

T

T

–   parvekelasitus (avautuvuus yli 50 %)

I  

I

–   lasitettu viherhuone enintään 8 m²/asunto (lasikatteinen ja pääosin lasiseinäinen)

I

I

–   pientalon olevan terassin lasittaminen avattavin liukulasein (kylmä tila),   enintään 20 m²/asunto

T

T

–   rivitalon ja kerrostalon olevan terassin lasittaminen avattavin liukulasein   (kylmä tila), enintään 12 m²/asunto

T

T

8) Mainostoimenpide

 

 

–   muun kuin maantielaissa (503/2005) säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan   asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa   (pinta-ala yli 1m2)

I

I

9) Aitaaminen   (rakentaminen)

 

 

–   rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava kiinteä aita tai kadun reunusmuuri   yli 0,90 m korkea

I

I

10)   Kaupunkikuvajärjestely

 

 

–   muut ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt   ja muutokset

T

I

11)   Huoneistojärjestely

 

 

–   asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen

T

T

12) Maalämpö

 

 

–   maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen tai   lämmönkeruuputkiston asentaminen rakennuksen lämmitysjärjestelmää   vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä

T

T

 

Kutakin katosta/rakennelmaa saa tehdä ilmoitusmenettelyllä yhden rakennuspaikkaa/tonttia kohden. Lisäksi katoksen tulee sijaita asemakaava-alueen ulkopuolella vähintään 5 m:n päässä ja asemakaava-alueella vähintään 4 m:n päässä naapurin rajasta tai muutoin asemakaavamääräyksiä noudattaen. Jos etäisyydet alittuvat näistä, tulee hakea toimenpidelupa.

Sellaiset rakennelmat, jotka eivät vaadi ilmoitusmenettelyä, tulee kuitenkin sijoittaa vähintään 2 m:n päähän naapurin rajasta, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.

 

2.3 Menettelymääräyksiä

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Ilmoituksenvaraisista talousrakennuksista on toimitettava rakennushankeilmoitus ja ilmoitettava rakennuksen valmistuttua.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai johtosäännössä määrätty viranhaltija voi edellyttää ilmoituksen sijasta rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurin oikeusturvan kannalta on tarpeen. (MRL 129 § 2 mom.).

Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista.

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

 

III LUKU RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN JA YMPÄRISTÖ

 

3.1 Rakennusten sijoittuminen rakennuspaikalla

3.1.1 Etäisyys rajoista

Asemakaava-alueella rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajasta on puolet rakennuksen korkeudesta, mutta vähintään 4 m ja naapurin rakennuksesta vähintään 8 m, ellei kaavassa muuta määrätä. Asema-kaava-alueen ulkopuolella rakennuksen vähimmäisetäisyys rakennuspaikan rajasta on 5 m.

Vähimmäisetäisyyksistä voidaan poiketa, mikäli naapurilta saadaan kirjallinen suostumus ja palo-osastointiin liittyvät vaatimukset täyttyvät.

3.1.2 Etäisyys liikennealueesta ja tiestä

Rakennus on rakennettava vähintään 20 m etäisyydelle maantien (valtatien, kantatien tai seututien) lähimmän ajo-radan keskiviivasta ja vähintään 12 m etäisyydelle yhdystien lähimmän ajoradan tai yksityistien keskiviivasta.

Rakennuksen etäisyyden liikenneväylästä tulee olla sellainen, että rakennuspaikalle jää riittävästi oleskeluun tarkoitettua piha-aluetta.

Rakennukset piha-alueineen ja siihen kuuluvine rakenteineen on suunniteltava siten, että ne eivät vaaranna liikenneturvallisuutta (näkemäalueet).

 

3.2 Rakennusten soveltuminen ympäristöön ja maisemaan

Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita, jne. Rakennettaessa avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikka ja rakennukset tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan.

Maiseman merkittävä muuttaminen tai puunkaataminen edellyttää asemakaava-alueella rakennusvalvontaviranomaisen maisematyölupaa, ellei toimenpiteitä ole esitetty rakennusluvan yhteydessä asemapiirroksessa tai suunniteltu yksityiskohtaisemmassa pihasuunnitelmassa.

Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon sen ominaispiirteet eikä korjaaminen saa ilman erityisiä perusteita olla tyyliltään poikkeavaa. Rakennusmateriaalien tulee olla sellaisia, että ne sopivat rakennuspaikan luonteeseen ja olemassa olevaan rakennuskantaan. Rakennusten värien tulee olla yhtenäisiä ja sopia maisemaan.

 

3.3 Piha-alue / pihamaan rakentaminen

3.3.1 Pihan korkeusasemat, pengerrykset

Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua ympäristön korkeusasemiin. Pengerrykset tai muu maapinnan merkittävä muuttaminen eivät ole sallittuja ilman erityistä perustelua. Pengertäminen on tehtävä kokonaan omalla tontilla siten, etteivät maa-ainekset, hulevedet ja perustusten kuivatusvedet valu naapurin puolelle eivätkä yleiselle alueelle. Pengerrykset on sopeutettava istutuksin ympäristöön.

3.3.2 Ajoneuvoliittymän leveys

Pientalotontille suositellaan rakennettavaksi enintään 5 m leveä ajoliittymä. Rummun halkaisijan tulee olla vähintään 400 mm.

3.3.3 Rakennuspaikan hulevesien johtaminen

Rakennuspaikka tulee salaojittaa riittävään syvyyteen. Hulevedet (sade- ja kuivatusvedet) on imeytettävä tontilla, johdettava sadevesiviemäriin tai toimivaan avo-ojaan. Näitä vesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä suoraan kulkuväylälle (kevyen liikenteen väylälle tai ajoradalle).

Sade- ja kuivatusvesien poisjohtaminen on toteutettava siten, ettei luonnollisen vedenjuoksun muuttamisesta aiheudu haittaa naapurille. Mikäli tontilla olevia vanhoja avo-ojia halutaan täyttää, ruopata, syventää tai ojan linjauksia muuttaa, on ensin selvitettävä toimenpiteen vaikutukset oman tontin ja ympäristön hulevesien johtamiselle. Mikäli toisen maalle johtavia avo-ojia halutaan täyttää, on selvitettävä toimenpiteen vaikutus toisen tontin ja ympäristön hulevesien johtamiselle ja saatava maanomistajan suostumus. Lisäksi on otettava huomioon vesilain ojitussäännökset.

Uudisrakennuksen rakennusluvan hakemisen yhteydessä tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee pihan korkeusasemat ja sade- ja kuivatusvesien johtaminen (asemapiirroksen laadintaohje on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa A2).

3.3.4 Osoitemerkintä

Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan osoitenumero. Osoitenumeroinnin on oltava asennettuna asuinrakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. Kulmatontille sijoittuvan rakennuksen osoitenumero on sijoitettava sen tien tai kadun puolelle, jolta on liittymä ja jota lähiosoitteena käytetään.

Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai rakennuspaikan sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen (etäisyys yli 30 m), osoitenumerointi tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajo-väylän alkupäähän ja tarvittaessa toinen rakennukseen.

Asemakaava-alueella osoitenumerot ja -kirjaimet on valaistava.

3.3.5 Maanalaiset rakenteet

Luvanhakijan on selvitettävä suunnittelun yhteydessä rakennuspaikalla ja sen läheisyydessä sijaitsevat maanalaiset johdot ja rakenteet. Rakentaminen johtojen ja putkistojen päälle ilman omistajan suostumusta on kielletty.

 

3.4 Aitaaminen

Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan sopeutua ympäristöön.

Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä perustuksineen kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle eikä katualueen kunnossapidolle. Jos aita rakennetaan rajalle, on siitä aina sovittava kirjallisesti naapurikiinteistön omistajan kanssa. Aitaa ei katsota raja-aidaksi, mikäli rakennetun aidan etäisyys rajasta on vähintään puolet aidan korkeudesta. Mikäli rajalla on avo-oja, tulee aita sijoittaa siten, että sekä avo-oja että aita voidaan pitää kunnossa.

Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija.

Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossa­pitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolli­set osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen.

 

3.5 Rakennetun ympäristön hoito

Rakennettu ympäristö rakennuksineen on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa. Historiallisesti tai maisemallisesti arvokkaista rakennuksista ja pihapiireistä tulee huolehtia siten, että niiden kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.

Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- ja jätesäiliöiden sekä -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita.

Rakennuspaikkaa ei saa käyttää häiriötä aiheuttavaan tai ympäristöä rumentavaan varastointiin taikka pitkäaikaiseen tai laajaan tavaroiden ulkosäilytykseen eikä asemakaavan käyttötarkoituksesta poikkeavaan, ympäristölle häiriötä aiheuttavaan toimintaan.

 

IV LUKU RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA

4.1 Rakennuspaikka

Rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, muodoltaan, mittasuhteiltaan, maaperältään ja perustamisoloiltaan tarkoitukseen sovelias.

 

4.2 Rakennuspaikan pinta-ala

Rakennuspaikan vähimmäispinta-alavaatimuksista on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä sekä oikeusvaikutteisissa osayleiskaavoissa. Mikäli alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai siinä ei ole määräyksiä rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta, rakennuspaikan vähimmäispinta-ala määräytyy seuraavasti:

Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 10 000 m² metsäalueilla sekä maisemallisesti herkillä avoimilla alueilla ja suurilla yhtenäisillä peltoalueilla, jos rakentaminen sijoittuu olemassa olevan pihapiirin yhteyteen, metsäsaarekkeeseen, avoimen alueen tai peltoalueen reunaan. Muutoin rakennuspaikan vähimmäiskoko on 20 000 m² maisemallisesti herkillä avoimilla alueilla ja suurilla yhtenäisillä peltoalueilla.

Voimassa olevan yleis- tai osayleiskaavan asumiseen osoitetulla alueella rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 5000 m².

Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen rakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana.

Rakennuspaikan vähimmäispinta-alamääräys ei koske ennen 4.5.1963 (ensimmäinen rakennusjärjestys) itsenäiseksi tilaksi muodostettua rakennuspaikkaa.

Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

4.2.1 Eläinsuojat

Alle 2 ha:n kiinteistölle ei saa sijoittaa hevostallia, muuta vastaavaa eläinsuojaa tai maneesia.

Muun kuin elinkeinon harjoittamiseen käytettävän enintään 100 k- m²:n suuruisen hevostallin (1-3 hevosta tai ponia) saa rakentaa vähintään 2 ha:n suuruiselle rakennuspaikalle. Useamman hevosen tai ponin ammattimaiseen tallitoimintaan liittyvästä rakentamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Tallin tai lantalan vähimmäisetäisyys naapurin rajasta tulee olla 50 m, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäksi rajaa.

Kiinteistölle tulee voida osoittaa hevosille tai muille eläimille riittävät ulkotarha- ja laidunalueet.

 

4.3 Rakentamisen määrä

4.3.1 Rakennusten määrä

Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen, kaksikerroksisen asuinrakennuksen tai yksikerroksisen loma-asunnon. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia.

4.3.2 Enimmäiskerrosala

Yhteenlaskettu kokonaiskerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kerrosala saa olla yhteensä enintään 400 m². Enimmäismäärää laskettaessa ei oteta huomioon maatalouteen liittyvää rakentamista.

Rakennuspaikalle saa rakentaa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä asuinrakennukseen liittyviä erillisiä talousrakennuksia ja niiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 m² ja yhteenlaskettu pohjan pinta-ala enintään 120 m².

Rakennuspaikalle saa kokonaiskerrosalaan sisältyvänä rakentaa yhden erillisen ullakottoman, 1-kerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa kokonaiskerrosalaan liittyvänä olla enintään 30 m² ja pohjan pinta-ala enintään 45 m².

Loma-asunnon kerrosala muualla kuin ranta-alueella saa olla enintään 80 m² ja pohjan ala enintään 100 m².  Lomarakennusten rakennuspaikalla talousrakennusten kerrosala saa olla enintään 80 m² ja pohjan ala enintään 100 m².

Asemakaava-alueen ulkopuolelle voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.

4.3.3 Sivuasunnon rakentaminen

Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saa rakentaa enimmäiskerrosalan lisäksi sivuasunnon, jos rakennuspaikan koko on vähintään 5000 m². Sivuasunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka liittyy toiminnallisesti pääasuntoon ja sillä halutaan tukea useamman sukupolven asumista.

Edellytyksenä on, että sivuasunto rakennetaan pääasunnon yhteyteen tai sen välittömään pihapiiriin siten, että asunnoilla on yhteinen piha-alue, vesihuolto ja tieliittymä. Sivuasunnon ja pääasunnon tulee muodostaa kokonaisuus, joita ei saa maanmittaustoimituksella erottaa itsenäisiksi tiloiksi. Sivuasunnon tulee olla yksikerroksinen, jossa ei sallita kellari- eikä ullakkotiloja ja se tulee suunnitella liikuntaesteettömäksi. Kerrosala saa olla enintään 90 m² ja pohjan pinta-ala enintään 110 m². Sivuasunnon rakentaminen ei koske lomarakentamista.

 

V LUKU RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLA

 

5.1 Yleistä

Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää raken­nusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.

Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja.

Vesistön rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 m.

Rakennuspaikan vähimmäispinta-ala määräytyy kohdan 4.2 mukaan.

 

5.2 Rakennusten sijoittuminen ranta-alueilla

Asuinrakennuksen / rakennuksen etäisyys rantaviivasta ja sijainti rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus ja kulttuurihistorialliset arvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin olla vähintään 60 m, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu eikä oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ole muuta määrätty. 

Saunarakennuksen etäisyyden tulee olla kuitenkin vähintään 20 m.

Rakennukset on rakennettava Tuusulanjärven ranta-alueella tason + 38,80 (N60) ja Rusutjärven ranta-alueella tason + 46,80 (N60) yläpuolelle. Tuusulanjoen, Keravanjoen ja Palojoen ranta-alueilla rakennukset ja piharakenteet on rakennettava tason HW + 1 m (ylin havaittu tulvakorkeus + 1 m) yläpuolelle. Jokivesistöjen alueella rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä edellä mainittu ylävesiraja (HW) tai pyydettävä lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta.

 

5.3 Rantarakentamisen määrä ranta-alueella

Ranta-alueella rakennuspaikalla saa olla enintään yksiasuntoinen ja yksikerroksinen loma-asunto, jonka kerrosala / pohjan pinta-ala saa olla enintään 80 m². Saunarakennuksen kerrosala / pohjan pinta-ala saa olla enintään 30 m². Talousrakennusten kerrosala / pohjan pinta-ala saa olla yhteensä enintään 80 m².

 

VI LUKU ALUEET, JOILLA ON ERITYISTÄ SUUNNITTELUTARVETTA

Kaikki asemakaavoittamattomat alueet ovat Tuusulassa suunnittelutarvealuetta.

 

VII ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET

 

7.1 Tontin koko AO-korttelialueilla

Asemakaava-alueella AO-korttelissa poikettaessa asemakaavassa osoitetusta ohjeellisesta tonttikoosta muodostettavien tonttien koon on oltava vähintään kahdeksansataa neliömetriä (800 m²).

Sama koskee ennen vuotta 2000 voimaan tulleissa kaavoissa AOR- ja AP-kortteleita silloin, kun niitä käytetään omakotimaiseen rakentamiseen.

Liitekartan 2 osoittamalla alueella em. pientaloalueilla tontin vähimmäispinta-ala on 1500 m².

 

7.2 Asuntojen määrä AO-korttelialueilla

Asemakaava-alueella AO-korttelissa saa rakentaa enintään yhden asunnon asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden alkavaa (150 ka-m²) sataaviittäkymmentä kerrosneliömetriä kohden.                     

Sama koskee ennen vuotta 2000 voimaan tulleissa kaavoissa AOR- ja AP-alueita silloin, kun niitä käytetään omakotimaiseen rakentamiseen.

Liitekartan 2 osoittamalla alueella saa rakentaa enintään yhden asunnon asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden täyttä (150 ka-m²) sataaviittäkymmentä kerrosneliömetriä kohden.

 

7.3 Tontin koko teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueilla

Asemakaava-alueella teollisuus- ja varastorakennusten korttelissa poikettaessa asemakaavassa osoitetusta ohjeellisesta tonttikoosta muodostettavien tonttien koon tulee olla vähintään 2000 m².

 

7.4 Säilytystilojen rakentaminen

Säilytystiloja on rakennettava vähintään

- ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoa pientaloasuntoa kohden 8 m²

- ulkoiluväline- ja irtaimistovarastoa rivi- ja kerrostaloissa 5 m²/asunto

 

7.5 Rakennusoikeus vanhoilla asemakaava-alueilla, joilla rakennusoikeutta ei esitetty kaavassa

Voimassa olevissa vanhoissa asemakaavoissa saattaa esiintyä vielä korttelialueita, joilla ei kaavassa ole määritelty rakennusoikeutta. Näillä alueilla noudatetaan seuraavia rakennusoikeuksia:

Asuntokerrostaloa (AK), liikerakennusta (AL) tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa (ALK) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Rivitaloa tai muuta kytkettyä rakennusta (AR) varten tarkoitetun rakennus-paikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 20 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (AO) tai maatilan talouskeskusta (AT) varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Asunto- ja kasvitarharakennusta (AV) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m². Rakennuspaikan kerrosala, mihin ei lueta kasvihuoneita, saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Moottoriajoneuvojen huoltoaseman (AM, LM) rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 2000 m². Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 30 % sen pinta-alasta.

Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden asunnon, ei kuitenkaan moottoriajoneuvojen huolto- tai säilytystilojen ala- tai yläpuolelle. Rakennuspaikalle saadaan sijoittaa myös sen käyttöön liittyviä myymälä- tai liiketiloja.

Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Teollisuus tai varastorakennusten (T) rakennuspaikan tulee olla vähintään 2000 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen 30 % ja kerrosala saa olla enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta.

Käsiteollisuusrakennuksen (TK) rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 40 % rakennuspaikan pinta-alasta.

 

VIII LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

 

8.1 Vesihuollon järjestäminen

8.1.1 Yleistä

Kiinteistö tulee liittää vesihuoltolaitoksen vesi- ja / tai jäte- ja hulevesiverkostoon, mikäli kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla.

8.1.2 Talousveden riittävyys ja laatu

Rakennettaessa asuinrakennus tai kotieläinsuoja kiinteistölle, jota ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen vesijohtoon, on varmistauduttava, että rakennuspaikalla on käytettävissä riittävästi hyvälaatuista pohjavettä talousvedeksi. Rakentajan tulee tarvittaessa esittää tätä koskeva selvitys rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

8.1.3 Jätevesien käsittely

Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittymättömän kiinteistön jätevedet on johdettava ja käsiteltävä ympäristö- ja terveydensuojelulainsäädännön mukaisesti.

Jos kiinteistöä ei liitetä yleiseen viemäriverkkoon, rakennuslupahakemuksen yhteydessä on esitettävä asiantuntijan laatima suunnitelma jätevesien johtamisesta ja käsittelystä päätöksentekoon tarvittavine rakennuspaikkaa ja sen ympäristöä koskevine tietoineen sekä tarvittavine naapurin suostumuksineen käsiteltyjen jätevesien johtamiseen. Jos jätevesistä saattaa aiheutua ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua haittaa, jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn on hankittava ympäristönsuojeluviranomaisen lupa.

Jätevesien käsittelystä voidaan määrätä myös kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä.

 

8.2 Pohjavesialueet

Suunniteltaessa rakentamista on pohjavesialueella tarvittaessa tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan sekä liitettävä tämä tutkimus lupahakemuksen mukaan. Kattovedet tulee ensisijaisesti imeyttää omalle tontille.

Pohjavesialueella tehtävässä työssä on kiinnitettävä huomiota maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaran estämiseen. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille jäätävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöaineksien oltava laadultaan täyttöön soveltuvia maa-aineksia. Täyttötoimet on toteutettava siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai roskaantumista.

Öljy- ja polttoainesäiliöitä tai muita vaarallisen aineiden säiliöitä ei tule sijoittaa pohjavesialueelle ilman perusteltua syytä. Mikäli säiliö on välttämätön, se tulee sijoittaa maan päälle. Säiliö tulee sijoittaa suoja-altaaseen, jonne sadevesien pääsy on estetty.

Pohjavesialueilla moottoriajoneuvoilla liikennöitävien piha- ja paikoitusalueiden pintarakenteiden on oltava vettä läpäisemättömiä ja pintavedet on tarvittaessa käsiteltävä ja johdettava niin, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Pohjavesialueista on kartta liitteenä 1.

 

8.3 Jätehuollon järjestäminen

Rakennuslupahakemuksessa tulee esittää rakennuksen käyttötarkoitus ja koko huomioon ottaen riittävät tilat jätteiden keräystä ja lajittelua varten.

Jäteastiat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu haittaa kiinteistön asukkaille ja naapureille. Vähintään neljän asunnon kiinteistöjen jäteastiat tulee sijoittaa katettuun jätesuojaan. Suojan etäisyyden lähimpiin pääikkunoihin tulee olla vähintään 8 m.

 

8.4 Pilaantuneet maa-alueet

Mikäli rakennuspaikan tai sen ympäröivän piha-alueen maaperä on pilaantunut tai sen epäillään pilaantuneen, on pilaajan tai, jollei tämä ole tiedossa, kiinteistön haltijan selvitettävä tutkimuksin maaperän puhtaus. Pilaantuneesta maa-alueesta ja sen puhdistamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Uudenmaan ELY-keskus). Pilaantunut maaperä on puhdistettava ennen rakentamista Uudenmaan ELY-keskuksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Jos maaperän puhtautta ei ole pystytty tehtyjen tutkimusten perusteella yksiselitteisesti selvittämään, voi rakennuslupaviranomainen määrätä luvanhakijan varmistamaan rakennuksen alapohjarakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelulla, etteivät maaperässä mahdollisesti olevat haitalliset yhdisteet pääse rakennuksen sisätiloihin.

 

8.5 Radon

Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden on huolehdittava siitä, ettei rakennettavien uusien ja peruskorjattavien asuin- ja työtilojen huoneilman radonpitoisuus ylitä valtakunnallisia ohjearvoja.

Rakenteelliset ratkaisut radonin torjumiseksi tulee esittää rakennesuunnitelmissa.

 

8.6 Melu

Suunniteltaessa rakentamista alueelle, jolla esiintyy liikenne- tai muuta erityistä melua, on rakennusvalvonnalle esitettävä selvitys siitä, miten vaadittava rakenteiden äänieristävyys saavutetaan.

Rakennuksen piha-alueilla enimmäisäänitasot eivät saa ylittää melun ohjearvoja.

 

8.7 Maalämpö

Maalämpöjärjestelmässä käytettävä maalämpöneste ei saa olla haitallista pohjavedelle.

 

8.8 Voimalinja-alueet

Rakentaminen suur- ja keskijänniteverkon johtoalueelle on kiellettyä. Asuinrakennusten rakennuspaikasta/tontista tulee vähintään 2000 m² sijaita suurjänniteverkon johtoalueen ulkopuolella. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta ja reunavyöhykkeestä. Alueen leveys riippuu johdon jännitteestä yleensä seuraavasti:

1. 400 kV:n johdon johtoaukean leveys on 36–42 m

2. 220 kV:n johdon johtoaukean leveys on 32–38 m

3. 110 kV:n johdon johtoaukean leveys on 26–30 m.

Yllä oleviin etäisyyksiin lisätään reunavyöhykkeen leveys, joka on 10 m johtoaukean molemmin puolin.

Rakennuksen, avovaraston tms. sijoittamista lähelle keski- tai pienjänniteilmajohtoa kannattaa välttää. Suositeltavat vaakasuorat vähimmäisetäisyydet rakennuksen tai varaston lähimmästä osasta lähimpään johtimeen ovat seuraavat:

- pienjänniteilmajohto 5 m

- keskijänniteilmajohto 10 m

Sähköturvallisuuden takaamiseksi on rakentamisesta em. etäisyyksiä lähemmäs johtimia jo suunnitteluvaiheessa otettava yhteys verkkoyhtiöön.

 

8.9 Tunnelit

8.9.1 Päijänne-tunneli

Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeen leveys on 200 metriä tunnelilinjan molemmin puolin. Suunniteltaessa rakentamista Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä tulee rakentamisen vaikutukset selvittää varsinkin, jos on kysymys vähäistä suuremmasta kallionlouhinnasta taikka porakaivon tai maalämpökaivon rakentamisesta. Poraaminen on kuitenkin kielletty 50 metriä tunnelilinjan molemmin puolin. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseen noudattaen nestemäisten polttoaineiden ja muiden vaarallisten tai haitallisten aineiden käsittelyssä ja varastoinnissa pohjavesialueita koskevia ohjeita. Lisätietoja asiasta saa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymästä.

8.9.2 Meriviemäri-tunneli

Tuusulassa viemäritunneli on Vähä-Muorin alueella. Suunniteltaessa rakentamista viemäritunnelin päällä 50 m leveällä vyöhykkeellä tulee rakentamisen vaikutukset selvittää kallion louhinnan ja porakaivon tai maalämpökaivon poraamisen osalta. Lisätietoja toimenpiteistä antaa Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä.

 

8.10 Rakennustyön aikaiset järjestelyt

8.10.1 Rakennushankkeesta tiedottaminen

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee tiedottaa tulevasta rakentamisesta pystyttämällä rakennustyömaalle vähintään A3-kokoinen säänkestävä työmaataulu tai -kyltti, jos rakentaminen tai muu toimenpide kestää vähintään kaksi kuukautta ja aiheuttaa ympäristössä olennaisen muutoksen. Työmaataulusta tai -kyltistä tulee ilmetä yleensä rakennustyön kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen valmistumisajankohta.

8.10.2 Toimenpiteet rakentamispaikalla

1) Välineiden sijoittaminen

Rakennustyön aikaiset laitteet ja varusteet sekä varastot on sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu naapurikiinteistölle kohtuuttomasti haittaa.

2) Työmaan aitaaminen ja muut turvallisuustoimenpiteet

Rakennustyömaa on tarvittaessa aidattava ja muutoinkin suojattava siten, ettei siitä aiheudu henkilö-, omaisuus- tai liikennevahinkoja tai muuta häiriötä.

3) Luonnonympäristön suojelu

Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman.

4) Melua aiheuttava työnteko

Häiritsevää melua aiheuttava työnteko tulee ajoittaa

ma–pe klo 07.00–22.00 ja lauantaisin 08.00–18.00 väliselle ajalle. Sunnuntaisin melua aiheuttavaa työtä tulee välttää.

5) Pölyn leviämisen estäminen

Rakennustöissä syntyvän pölyn leviäminen tulee estää. Hiekkapuhalluskohteet tulee varustaa suojapeitteillä tai muilla riittävän tiiviillä suojauksilla.

6) Jätehuollon järjestäminen

Työmaalla tulee olla sen kokoon suhteutetut riittävät tilat asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi. Rakennustyömaan jätehuollon tulee olla suunnitelmallista ja ottaa huomioon jätteiden vähentäminen, lajittelu ja hyötykäyttö. Rakennus- ja purkutyön jätehuollossa on lisäksi noudatettava, mitä kunnan jätehuoltomääräyksissä sekä rakennusjätteistä annetussa valtioneuvoston päätöksessä (3.4.1997/295) määrätään.

7) Työmaan purkaminen ja siistiminen

Rakennustyön jälkeen työmaan huoltoparakit ja työmaa-aidat sekä vastaavat työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä.

Vahingoittunut tai likaantunut katu- tai muu alue on kunnostettava ja siistittävä välittömästi.

8) Rakennusten kunnostaminen ja purku

Rakennusvalvontaviranomaiselle on esitettävä rakennusten purkamisesta purkusuunnitelma, johon liittyy purkujäteselvitys. Purkujäte tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön.

60–70 -luvuilla tehtyjen betonielementtirakennusten kunnostamisen tai purkamisen yhteydessä on tehtävä rakenteiden (saumausaineet) PCB- ja lyijykartoitus. Vaarallisista aineista (mm. asbesti) on omia määräyksiä.

Purkusuunnitelmassa tulee esittää myös mahdollisten vaarallisten jätteiden, kuten sähkölaitteiden PCB:n ja öljyjen sekä kivihiilipien käsittely.

9) Suunnitelma tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja turvatoimenpiteistä

Suunnitelma tilapäisistä liikennejärjestelyistä ja turvatoimenpiteistä (sisältäen myös kevyen liikenteen järjestelyt) on esitettävä viranomaisen hyväksyttäväksi.

 

IX LUKU MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN

 

 Kuntakehityslautakunta voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä.


 Liitekartat:

Rakennusjärjestyksen liitekartta 1

Rakennusjärjestyksen liitekartta 2