Usein kysytyt kysymykset teknisistä palveluista

Alla on ryhmitelty aihealueittain usein kysyttyjä kysymyksiä ja niihin vastauksia teknisen toimen tarjoamista palveluista. Vastauksien yhteydessä on linkkejä lisätiedon saamiseksi.

Jos et löydä kysymykseesi vastausta tältä sivulta tai Tuusulan kunnan muilta verkkosivuilta, voit esittää kysymyksen tai antaa palautetta oheisella lomakkeella: palautetta kunnan palveluista.

 

ukk-kuvitus

Päätöksenteko

1. Kuka myöntää luvan tilapäisiin ajo-opasteisiin tai yleisten alueiden käyttöön?

Lähetä vapaamuotoinen hakemus tekninentoimi@tuusula.fi, josta pyyntö ohjataan oikealle henkilölle.

Kunnossapitopäällikkö päättää tilapäisestä liikennejärjestelystä ja torin käyttöluvista.

Tekninen johtaja päättää kunnan omistuksessa tai hallinnassa olevien katualueiden, puistojen ym. yleisten alueiden vuokraamisesta tilapäiseen tarkoitukseen kuten juhlaa, näyttelyä tai varastointia varten.

Hakemuksessa tulee olla seuraavat tiedot:

- Hakijan ja yhteyshenkilön yhteystiedot
- Laskutustiedot
- Alueen käyttötarkoitus
- Sijainti ja alueen koko
- Liitteet (esim. kartta alueesta)

 

Päätöstekstiin tulevat tiedot:

Hakija/tilaisuuden järjestäjä:

- vastaa kaikista liikennejärjestelyistä ja turvatoimenpiteistä sekä mahdollisista tapahtuman vaatimista ilmoituksista ja luvista viranomaisille

- hoitaa kustannuksellaan tilaisuuden järjestelyt, järjestysmiehet, jätehuollon

- tekee alueen loppusiivouksen samaan tilaan kuin alue oli ennen tapahtumaa. Alue tulee pitää siistinä myös tapahtuman aikana.

- vastaa mahdollisista vahingoista. Viheralueiden käyttö myynti-, liikenne- tai pysäköintipaikkana on ehdottomasti kielletty.

- huolehtii, että toiminta ei haittaa ajoneuvo- ja jalankulkijaliikennettä

- huolehtii, että toiminta ei haittaa pelastusajoneuvojen kulkua

- huolehtii, että tilaisuus ei kohtuuttomasti häiritse ympäristöä

- saa asentaa markkinailmoituksiaan kunnan omistamille rakennuskaavatiealueille sovittuaan tarkemmista sijoituspaikoista ensin tiemestarin kanssa. Ilmoitukset tulee poistaa välittömästi tilaisuuden jälkeen. Mikäli tätä kohtaa ei kokonaisuudessaan noudateta, ilmoitukset poistetaan välittömästi kunnan toimesta ja laskutetaan hakijaa (100e/kpl).

- huomioi, että hakijalla ei ole oikeutta varata tilaisuuden käyttöön muita kuin tähän päätökseen sisältyviä Tuusulan kunnan hallinnassa olevia maa-alueita tai pysäköintipaikkoja 

2. Mikä on katusuunnitelmien hyväksymisprosessi?

Nähtävillä olo

Katusuunnitelmaehdotukset pidetään julkisesti nähtävänä 14 päivän ajan Tuusulan kunnan talolla, kirjastossa ja Tuusulan nettisivuilla.

Kunnan talolla nähtävänä olevat suunnitelmaehdotukset ovat teknisen toimen tiloissa Tuusulan kunnantalon (Hyryläntie 16) kolmannen kerroksen B-siiven aulassa olevalla ilmoitustaululla. Lisäksi suunnitelmaehdotukset toimitetaan kyseessä olevan suunnittelualueen kirjastoon. Katusuunnitelmiin voi nähtävillä olon aikana jättää muistutuksen tekniseen toimeen.

Muistutuksen jättäminen

Muistutus katusuunnitelmasta voidaan jättää joko kirjeellä tai sähköpostilla. Muistutus osoitetaan aina Tuusulan kunnan tekniselle lautakunnalle ja se tulee jättää nähtävilläoloaikana. Nähtävillä olon päättymisen jälkeen jätettyjä muistutuksia ei huomioida. 

Hyväksyminen lautakunnassa

Nähtävillä olon jälkeen katusuunnitelma ja siihen liittyvät muistutukset käsitellään teknisessä lautakunnassa. Teknisen lautakunnan hyväksyttyä katusuunnitelman, kadun rakentamistyöt voidaan aloittaa, kun päätös on lainvoimainen (30 päivää siitä, kun lautakunnan pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville sekä lisäksi 7pv, kun vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä).

Muutoksenhaku

Katusuunnitelmasta tai muusta yleisen alueen suunnitelmasta kuten puiston toteuttamissuunnitelman hyväksymispäätöksestä sekä kadunpitopäätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, vaan siitä tehtään hallintovalitus suoraan Helsingin hallinto-oikeuteen.

3. Miten jätän muistutuksen katusuunnitelma-ehdotuksesta?

Muistutuksen toimittamiseen nähtävillä olon aikana on aikaa 14 päivää.

Muistutuksessa tulee ilmoittaa:

- muistutuksen laatijan nimi ja yhteystiedot

- muistutuksen laatijan allekirjoitus

- suunnitelmaehdotus, jota muistutus koskee

- miltä osin suunnitelmaehdotuksesta valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi

- mahdollinen korjausehdotus/vaihtoehto

Muistutukset voi lähettää postitse tai sähköpostilla. Muistutus osoitetaan aina Tuusulan kunnan tekniselle lautakunnalle. Nähtävillä olon päättymisen jälkeen jätettyjä muistutuksia ei huomioida. Postiin muistutukset on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen nähtävillä olon päättymistä.

4. Mihin ilmoitan hylätyn ajoneuvon tai miten hävitän romuajoneuvon?

Vastuu auton romuttamisesta on auton omistajalla.

Kunta on velvollinen suorittamaan varastosiirron hylätyille ajoneuvoille, jos ajoneuvo on hylätty kunnan tielle.

Ajoneuvon siirto vastuuseen vaikuttaa se, minne ajoneuvo on hylätty. Jos ajoneuvo on yksityisellä tiellä tai alueella olevalle hylätylle ajoneuvolle kunta suorittaa varastosiirron yksityisen tien tienpitäjän tai alueen haltijan perustellusta pyynnöstä. Jos ajoneuvo on yksityisellä tontilla kunnalla ei ole velvoitetta siirtää ajoneuvoa.

Ajoneuvon siirtäminen/romuttaminen kunnan toimesta maksaa. Alla olevasta linkistä löydätte tietoa romuajoneuvon hävittämiseen liittyvistä taksoista.

Ajoneuvojen siirtämistä ja hävittämistä koskeva taksa

Tietoa romuajoneuvojen hävittämisestä ja siihen liittyvistä maksuista löytyy kunnan nettisivujen osiosta romuajoneuvot.

Romuautosta pääsee eroon ilmaiseksi ja luontoa säästäen, kun ajoneuvon omistaja ottaa yhteyttä mihin tahansa autojen valmistajien ja maahantuojien valtuuttamaan viralliseen vastaanottopisteeseen.

Laki ajoneuvojen siirtämisestä

Tieliikennelaki

 

5. Kenellä on lupa maanrakennustöihin kadulla?

Maanrakennustyöt katualueella ovat luvanvaraisia. Työn suorittaja voi olla yksityinen henkilö tai yritys.

Maanrakennustyöt Tuusulan kunnan hallinnoimilla yleisillä alueilla (kadut, puistot, tori jne.) vaativat kaivuluvan. Tarkempaa tietoa kaivuluvasta sekä kaivutyöohje löytyvät kunnan verkkosivujen Liikenne ja kadut sijoittamissopimus ja kaivulupa osiosta.

Sen sijaan ELY:n hallinnoimilla maanteillä suoritettaviin maanrakennustöihin haetaan lupa ELY-keskukselta.

Yleisimpiä katualueella toteutettuja työmaita ovat kadunrakennus-, vesihuolto-, kaapeli- ja kaukolämpötyömaat. Työmaalle sijoitetaan infotaulu, josta selviää työkohteen nimi, urakoitsija/henkilö, yhteystiedot ja aikataulu.

Kunnossapito

1. Katuvalot ovat sammuneet tai palavat päivällä, keneen otan yhteyttä?

Mikäli valot palavat päivällä kyseessä on lähes aina käynnissä olevat huoltotyöt. Katuvaloja huolletaan 8 viikon välein, yksittäisiä sammuneita katuvaloja ei lähdetä korjaamaan huoltokierroksen ulkopuolella.

Kunnan katuvalojen huoltajana toimii Eltel Networks Oy.

Vikailmoitukset voi lähettää sähköpostilla katuvaloviat.tuusula@eltelnetworks.com

tai tekstiviestillä/soittamalla numeroon 040 311 3838.

Vikailmoituksessa pitää mainita kunta, katuosoite ja vian laatu.

Lisätietoa valaistuksesta ja vikailmoitusten lähettämisestä löydätte kunnan verkkosivujen katuvalaistus osiosta. Samalta sivulta löytyy myös kunnan liikennevalojen huoltourakoitsijan yhteystiedot.

 

2. Kunnossapitovastuut ja -luokitukset

Tietoa kunnan kunnossapidosta ja kiinteistön omistajan velvollisuuksista löytyy kunnan verkkosivujen osiosta kunnossapito.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna. Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle.

Kadunpitoon liittyvistä velvollisuuksista säädetään kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa 669/1978 (kunnossapitolaki). Lakia uudistettiin osittain 1.11.2005 voimaan tulleella lailla (547 / 2005). Kunnossapitolain mukaan velvollisuus pitää asemakaava-alueella olevat kadut kunnossa ja puhtaana kuuluu osaksi kunnalle ja osaksi tontin omistajalle.

Kunnossapitolain mukaan tontinomistajan velvollisuutena on:

  1. pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä,
  2. tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä,
  3. pitää kunnossa tontille johtava kulkutie käsittäen myös tonttiliittymän alla olevaan avo-ojaan liittyvän rummun pitämisen toimivana läpi vuoden,
  4. pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka,
  5. katualueeseen kuuluvan, enintään 3 metrin etäisyydelle tontin rajasta ulottuvan, tonttiin välittömästi rajoittuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien poistaminen, muu puhtaanapito ja kasvillisuuden siistinä pitäminen,
  6. ilmoittaa kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista kuopista ja muista vastaavista puutteista sekä ryhtyä väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi sillä alueella, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhtaana.

Se, mitä mainitaan 1. ja 2. kohdassa tontinomistajan velvollisuudeksi, ei koske ajoratoja, pyöräteitä eikä yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä. Näiden kohteiden kunnossapidosta vastaa kunta.

Kunnossapitolaissa tarkoitetut velvollisuudet alkavat, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös (kadunpitopäätös) on tehty.

3. Miten kunnan katuja ja teitä kunnossapidetään?

Kunnan velvollisuus on pitää kadut henkilöautolla ajettavassa kunnossa, joten kunta auraa lumet kadun reunaan. Tätä työtä pyritään tekemään ennakoidusti siten, että myös lumen sulamisen aikaan lumipinnan pehmetessä henkilöautolla ajaminen on mahdollista. Valitettavasti aika-ajoin lumen määrä on melko suuri ja aurattu lumi saattaa kinostua tonttiliittymien eteen. Pahoittelemme aiheutunutta vaivaa.

Kiinteistön liittymän auki pitäminen eli lumityöt kuuluvat kiinteistölle, riippumatta lumen määrästä.

Lisätietoja yleisten maanteiden, katujen ja kevytliikenneväylien kunnossapidosta

4. Mistä löydän Tuusulan hyötyjätepisteet?

Tuusulan hyötyjätepisteet on löytyvät Rinki-verkkosivustolta.

5. Mihin ilmoitan vaurioista Tuusulan pyörätieverkossa?

Pyöräteihin ja katuihin liittyvistä vaurioista voi antaa palautetta oheisella lomakkeella: palautetta kunnan palveluista

Lisätietoa teiden ja katujen kunnossapidosta sekä tulevista päällystyskohteista löytyy kunnan verkkosivuilta kohdasta kadut ja liikenne/teiden kunnossapito.

Liikenne

1. Voisiko tietyn pysäköintialueen käyttöä rajoittaa?

Yleinen kunnan hallinnassa oleva pysäköintialue

Pysäköintialueiden käyttöön liittyvät ongelmat koskevat useimmiten pysäköinnin kestoa, raskaan kaluston pysäköintiä, pysäköinnin tarkoitusta sekä pysäköintialueen käyttöä muuhun kuin pysäköintiin.

Kunnan hallinnassa olevien pysäköintialueiden osalta tilannetta joudutaan usein punnitsemaan asemakaavatilanteen kautta. Pysäköintialueet ovat tyypillisesti yleiseen pysäköintiin osoitettuja alueita (asemakaavamerkintä LP) tai autopaikkojen korttelialueita (asemakaavamerkintä LPA). Yleisen pysäköinnin alueiksi varattujen alueiden perustarkoitus on vastata niiden vaikutusalueen pysäköintitarpeeseen siltä osin kun kyseessä on tilapäinen tavallista runsaampi pysäköintitarve, vaikutusalueelle epätavallisen ajoneuvokaluston pysäköinti tai työ-, asiointi tai harrastus toimintaan liittyvä runsaampi pysäköinti, johon ei olla voitu varata pysäköintipaikkoja tonteille. Yleisen pysäköinnin osalta tyypillisin rajoitus on pysäköinnin keston rajoittaminen siten, ettei alue jää ajoneuvojen pitkäaikaiseen säilytykseen vaan pysäköintipaikat olisivat pääasiassa täysimääräisesti käytössä. Autopaikkojen korttelialueen (LPA) pysäköintiä voidaan rajoittaa enemmän siten, että rajoituksilla alueelle ohjataan pysäköimään vain asemakaavassa alueeseen kytkettyjen kortteleiden tai kiinteistöjen pysäköintiä. LPA-alueet on myös pääasiassa siirretty niihin liittyvien kiinteistöjen vastuulle, joten kiinteistöyhtiöt päättävät myös pysäköintiin liittyvistä liikenteenohjausjärjestelyistä.

Kun pysäköintialuetta käytetään katupeleihin, varastoalueena tai muuten muuhun kuin pysäköintiin, tilanteen pitää katsoa tapauskohtaisesti läpi. Tilapäiseen muuhun käyttöön pitää tyypillisesti hakea lupaa alueen omistajalta tai haltijalta. Yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantava tai häiriötä aiheuttava toiminta on puolestaan järjestyslain piirissä. Tällaiseen toimintaan voi virallisesti puuttua vain poliisi tai virallinen järjestyksenvalvoja.

Yleinen jonkin muun viranomaisen hallissa oleva pysäköintialue

Muiden viranomaisten hallinnassa olevat pysäköintialueet ovat esimerkiksi liityntäpysäköintialueet maanteiden sekä junaratojen varsilla. Joissain tapauksissa myös nämä alueet voivat olla kunnan hallinnassa. Alueet on pääasiassa tehty jotain käyttötarkoitusta varten. Tyypillisin pysäköinnin rajoitus näillä alueilla on pysäköinnin keston rajoittaminen kohtuulliseksi.

Yksityisen kiinteistön pysäköintialue

Yksityisten kiinteistöjen pysäköintialueet rinnastuvat asemakaavoissa merkittyihin LPA-alueisiin siten, että pysäköinnin ohjaamisesta päättää se kiinteistö, jonka alueella pysäköintipaikat ovat.

Alue, jota käytetään pysäköintiin epävirallisesti

Epäviralliset pysäköintialueet pitää tutkia tapauskohtaisesti. Tyypillisesti tässä yhteydessä joudutaan käymään läpi syyt siihen miksi alueella on pysäköintiä ja onko pysäköinnille osoitettavissa virallisia paikkoja. Tavallisin tapa vaikuttaa epäviralliseen pysäköintiin jollain alueella on asettaa alueelle pysäköintikielto tai maastoliikennekielto yhdessä alueen omistajat sekä haltijan kanssa.

2. Liikennevalot eivät toimi

Liikennevalojen ja katuvalojen kunnossapidon urakoitsijat ja heidän yhteystietonsa on esitelty kunnan verkkosivujen katuvalaistus osiossa.

Liikennevalojen huollosta Tuusulassa vastaa Swarco Finland Oy, sähköposti: helpdesk(at)swarco.fi

3. Toivoisin kotikadulleni hidasteita

Sopivia kohtia hidasteille voi ehdottaa Tuusulan kunnan tekniseen toimeen, esimerkiksi aloitteena tai palaute-osion kautta.

Hidaste-ehdotukset kirjataan ylös aloitteiden pisteytysjärjestelmään, jonka avulla kohteet analysoidaan ja asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ehdotuksien pisteytykseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.

  • ajoneuvoliikenteen määrä
  • kevyen liikenteen määrä
  • katuluokka/tieluokka
  • tien geometria ja rakenne
  • ympäröivä maankäyttö
  • tilastoidut liikenneonnettomuudet
  • maaperäsuhteet (rakennettavuus ja tärinä)
  •  hidasteen tekninen toteutettavuus
  • hidasteen kustannukset ja saavutettava hyöty
  • mahdolliset haitat ja rajoitteet.

Hidasteen suunnittelun mahdollisia rajoitteita voi olla mm. alueen maaperä. Jossain tapauksissa hyväkin hidasteen paikka saattaa osoittautua mahdottomaksi rakentaa, jos se toteutuessaan aiheuttaa haitallista tärinää lähikiinteistöille.

Pisteytysjärjestelmän kautta toteutettavat hidastekohteet lisätään kunnallistekniikan suunnitteluohjelmaan vuotuisen talousarviotyön yhteydessä.

4. Minulla olisi muutosehdotus kotikadulleni, miten toimin?

Katuun liittyvät ehdotukset tulee esittää:

  • kadun saneeraus/suunnittelutarve - ota yhteys kunnallistekniikan suunnitteluun
  • ongelmia ojien kanssa - ota yhteys kunnallistekniikan suunnitteluun
  • valaistus - ota yhteys kunnallistekniikan suunnitteluun
  • liikennemerkki - ota yhteys liikennesuunnittelijaan
  • pysäköintiongelmat - ota yhteys liikennesuunnittelijaan
  • suojatiet/hidasteet - ota yhteys liikennesuunnittelijaan (katso myös kohta "Toivoisin kotikadulleni hidasteita")
  • pysäköinninvalvonta - ota yhteys liikenneinsinööriin

Joukkoliikenne

1. Mistä matkalipuista saan opiskelija-alennusta?

Opiskelijana saat alennusta tietyistä VR:n ja Matkahuollon matkalipuista, kun sinulla on esittää VR:n hyväksymä opiskelijajärjestön opiskelijakortti tai VR:n ja Matkahuollon yhteinen opiskelijakortti

Matkalippujen opiskelija-alennuksista kannattaa ensisijaisesti tiedustella tai selvittää VR:ltä ja Matkahuollolta. Tuusulan kunta ei tue opiskelija-alennettuja lipputuotteita.

Keski-Uudenmaan seutulipusta (linja-autoliikenteen 30 päivän kausilipputuote) puolestaan on tarjolla opiskelijoille tarkoitettu lippuversio, jolla matkustamiseen voi hakea tukea Kelalta. Lippua varten opiskelija tarvitsee Kelan ostotodistuksen, jota haetaan oppilaitoksesta.

Opiskelija-alennusta ei yleisesti saa:

- Tuusulalipusta (linja-autoliikenteen 30 päivän kausilipputuote, jonka asiakashintaa kunta tukee)

- Järvenpää-Tuusula –lipusta (linja-autoliikenteen 30 päivän kausilipputuote, jonka asiakashintaa kunta tukee)

- HSL:n henkilökohtaisista kausilipuista, joiden asiakashintaa Tuusulan kunta tukee (kehyskuntien asukkaille myytävät Helsingin, Espoon tai Vantaan sisäiset liput sekä seutulippu)

2. Saako Tuusulasta HSL-lippuja?

Tuusulan kunnan asukkaan tulee hankkia HSL:n matkakortti jostain HSL:n palvelupisteestä. Ajantasaisen tiedon palvelupisteiden sijainnista ja aukioloajoista saa HSL:n verkkosivuilta.

HSL:n matkakortille voi nykyisin ladata kautta tai arvoa HSL:n palvelupisteiden lisäksi useissa kaupoissa ja kioskeissa HSL –alueella. Tuusulassa matkakortin lataaminen onnistuu tällä hetkellä ainakin Hyrylässä linja-autoaseman kupeessa olevassa R-kioskissa (Koskenmäenpolku) sekä Jokelan rautatieasemalla.

3. Mikä on sampo-kyyti?

Sampo –kyyti on kutsujoukkoliikennepalvelu Tuusulan alueella. Matkat tilataan puhelimitse. Liikennettä ajetaan arkisin klo 7-17. Lisätietoja palvelusta saa kunnan verkkosivujen sampo-kyyti osiosta (Liikenne ja kadut -> Joukkoliikenne -> Sampo-kyyti).

4. Mihin voin antaa palautetta joukkoliikenteen palvelusta?

Palautekanavia on tällä hetkellä useita. Suora palaute liikennöinnistä kannattaa useimmiten lähettää liikennöitsijälle. Muita kanavia ovat mm.:

Myös VR:llä, HSL:llä ja Matkahuollolla ovat omat palautekanavansa, jotka löytyvät näiden toimijoiden verkkosivuilta.

5. Tarvitsen veroilmoitusta varten tiedot joukkoliikennelippujen kuukausihinnoista?

Tuusulalippu

Tuusulan ja pääkaupunkiseudun välisiin linja-automatkoihin on olemassa kunnan tukema Tuusulalippu –tuote. Tuusulalippu on 30 päivän kausilippu. Sitä myydään tuusulalaisille sekä HSL-kuntien asukkaille. Lipun hintatieto ja vyöhykejako löytyvät kunnan nettisivujen Tuusulalippu osiosta.

Tuusulan ja pääkaupunkiseudun välinen linja-autoliikenne kulkee Hyrylän eteläpuolella pääasiassa Tuusulanväylän käytävässä.

Junamatkat

Pääradan junalippujen hinta- ja vyöhyketiedot löytyväät VR:n verkkosivuilta

HSL-alueella matkustaminen

Niin linja-autolla kuin junalla kuljettaessa pitää usein tehdä liityntämatka Tuusulanväylän tai pääradan käytävästä sivusuuntaan varsinaiseen matkan määräpaikkaan. HSL-alueen sisäisiin matkoihin tuusulalaiselle myydään Helsingin, Espoon sekä Vantaan sisäisiä kausiluppuja sekä HSL-seutulippua samaan hintaan kuin HSL-kuntien asukkaille. HSL-kausilippujen hinnat ovat HSL:n verkkosivuilta.

Liityntämatka Tuusulassa ja lähikunnissa

Liityntämatka voi olla tarpeen myös Tuusulan päässä, esimerkiksi lähimmälle juna-asemalle. Säännölliseen linja-autolla matkustamiseen Tuusulan sisäisillä matkoilla sekä Hyrylä-Kerava –välillä soveltuu Tuusulalipun 1-vyöhykkeen lippu. Tuusulan ja Järvenpään välisiin matkoihin puolestaan on olemassa Järvenpää-Tuusula –kausilipputuote

Keski-Uudenmaan kuntien välillä on lisäksi linja-autoliikenteen seutulipputuote säännölliseen matkustamiseen. Lipun voimassaoloalue ja hintatiedot ovat Matkahuollon sivuilta.

Yleistietoa

Yleistä joukkoliikenneinformaatiota on tarjolla myös Uudenmaanjoukkoliikenne –sivustolla. Sivustolla on mm. Keskisen Uudenmaan kuntien koostama aikataulujulkaisu. Kirjan alussa on yleisinfoa mm. lippujärjestelmästä sekä lippujen hintatietoja.

Puistot

1. Haluan kaataa puun tontillani, mitä teen?

Tietoa yksittäisten puiden kaadosta kunnan omistajilta puisto- ja metsäalueilta löytyy osiosta puunkaato.

Jos aiot kaataa kiinteistöltäsi tai tontiltasi puita, ole yhteydessä rakennusvalvontaan, sillä puiden kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista. Arvio maisematyöluvan tarpeesta tehdään aina tapauskohtaisesti. Arviossa tarkastellaan kaavatilannetta sekä muuta maisemallista vaikutusta. Jopa yhden puun kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista.

Tämän arvion tekevät rakennustarkastajat ja valvontatarkastajat, yhteystiedot.

2. Mistä löydän lähimmän koirapuiston?

Tuusulan koirapuistot on esitelty kunnan verkkosivujen viheralueet osiossa.

3. Mistä löydän Tuusulan alueen yleiset nuotipaikat, uimarannat ja liikuntapaikat?

Tuusulan uimarannat on esitelty kunnan verkkosivujen uimarannat osiossa ja yleiset liikuntapaikat osiosta liikuntapaikat.

Tuusulan alueelta löytyy nuotiopaikka Sarvikallion alueelta Tuusulanjärven länsirannalla. Kunta ei omista eikä pidä kunnossa kyseistä nuotiopaikkaa.

Lisätietoa nuotiopaikoista ja Uudenmaan alueella sijaitsevista ulkoilualueista löytyy Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen sivuilta.

 

4. Hiekkalaatikot ja kissojen irtipito

Leikkihiekat kaikkiin hiekkalaatikoihin vaihdetaan automaattisesti keväisin toukokesäkuussa. Jos puiston käyttäjä huomaa laatikossa yksittäisen kissan tai koiranjätöksen, on nopeinta ja helpointa poimia se roskapussilla tms. lähimpään roskikseen. Resurssien ja määrärahojen rajallisuudesta johtuen puistoyksikkö ei pysty siivoamaan yksittäisiä jätöksiä. Alla ote Järjestyslain 14 §:stä Koirakuri, joka koskee myös kissoja:

"Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:

1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;

2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua; (19.12.2003/1195)

3) pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei koske virantoimituksessa käytettävää valtion omistamaa koiraa, vartiointitehtävässä olevaa vartijan koiraa, palvelutehtävässä olevaa koulutettua pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa eikä näkövammaisen opaskoiraa.

Mitä 1 momentin 1 kohdassa säädetään, ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.

Mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, koskee myös kissaa. Mitä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetään, koskee myös hevosta sekä soveltuvin osin muuta koti‐ tai lemmikkieläintä"

5. Miten kunta määrittelee viheralueiden hoidon tason ja seuraa tai valvoo tason saavuttamista?

Kaikille kunnan viheralueille on määritelty hoitoluokka, jonka mukaisesti kunnossapitotöitä suoritetaan. Tämä hoitoluokka ja siis hoidon taso vaihtelee alueittain ja isoilla puistoalueilla voi olla myös eri hoitoluokkiin kuuluvia alueita. Hoitoluokkien määrittelyyn vaikuttaa suuresti käytettävissä olevat määrärahat.

Pääsääntöisesti

  • kiinteistöjen pihat,
  • leikkipuistot,
  • keskusta-alueiden puistot ja
  • osa liikennevihreästä

hoidetaan hoitoluokan A2 ja A3 mukaisesti ( Viherympäristöliiton julkaisu nro 55 Viheralueiden hoito VHT ´14, 180 sivua).

Kauempana keskustoista sijaitsevat

  • puistot sekä
  • laajemmat nurmialueet ja
  • osa katuvihreästä

A3 ja B2 mukaisesti ja puistometsät C1 mukaisesti.

Vähenevien määrärahojen aiheuttamista säästötavoitteista johtuen hoitoluokitusta on tarkennettu Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti (22.1.2013 §2).

Viheralueiden kunnossapidosta suuri osa (esim. nurmikonleikkuu ja niittyjen hoito) on ulkoistettu, osa tehdään puistoyksikön oman henkilökunnan voimin. Alueiden hoitoa ja urakoitsijoiden työn laatua seurataan työmaapäiväkirjojen, palaverien ja viheraluekierrosten avulla ja tietysti koko ajan työnjohtajien ja muun puistoyksikön henkilökunnan liikkuessa kunnan alueella.

Yksityistiet

1. Saanko marja/sienimetsälle mennessäni käyttää ja pysäköidä yksityistielle?

Lähtökohtaisesti satunnaisesti yksityistietä käyttävä ei tee väärin.

Yksityinen tie kuuluu kuitenkin pääsääntöisesti niille tieosakkaille, jotka tien varrella asuvat ja sitä käyttävät. Tienkäyttäjät maksavat esimerkiksi tien kunnossapitokulut osakkaiden kesken. Yksityiselle tielle saa mennä jalkaisin ja polkupyörällä, mutta autolla ajaminen ei enää kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Mikä sitten on häiritsevää pysäköintiä ja mikä ei, on tulkintakysymys. Joskus sen voi päättää vain tuomari. Tieliikennelain mukaan pysäköinnillä ei saa estää, aiheuttaa vaaraa tai muita häiriöitä liikenteelle. Kun kyseessä on toisen maa-alue, niin myöskään sille ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa.

Täytyy myös muistaa, ettei autoilija välttämättä edes tiedä, ajaako hän kadulla, maantiellä tai yksityistiellä, ellei tietä ole erikseen merkitty. 

2. Entä jos menisin marjastamaan yksityisen tien päähän joka lauantai. Silloin toimintani ei ole enää satunnaista. Rikonko nyt sääntöjä?

Satunnaista ei ole vielä mitattu kertaakaan oikeudessa. Ei ole ehdotonta rajaa määritelty sille, mitä satunnainen tarkoittaa.

3. Jos haluan kieltää yksityisen tieni käytön ulkopuoliselta, niin riittääkö Yksityinen tie -kyltti?

Juridisesti kyltti ei kiellä mitään, vaan se on pelkästään informatiivinen. Kyltti kertoo esimerkiksi sen, että tien kunto ei välttämättä ole maantien veroinen. Se ei kuitenkaan ole kieltokyltti.

4. Miksi sitten vaivautua hankkimaan kyltti, jos se ei mitään kiellä?

Käytännössä kyltillä on kuitenkin vaikutusta ulkopuolisiin. Ihmiset saattavat kyltin nähdessään pysyä poissa tieltä, eli sillä on ihan toivottu vaikutus. Ihmiset eivät helposti oikaise, kun yksityinen tie on merkitty.

5. Milloin tien käytön voi sitten kieltää kokonaan ulkopuolisilta?

Ei ole oikein, että kuka tahansa oikaisee yksityisen tien kautta. Tiekunnalla on rajoitetut mahdollisuudet pitää huolta tien kunnosta ja tieosakkaat maksavat myös kunnossapitokulut.

Kielto voi olla perusteltu esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa autoilijat oikaisevat yksityistien kautta, jos maantiereitti on sitä pidempi. Tämä tilanne voi johtaa siihen, että suuresta liikennemäärästä aiheutuu vaaratilanteita yksityistiellä. Kunta voi lain mukaan antaa yksityistien osakkaille oikeiden kieltää liikenteen ulkopuolisilta ja asentaa kieltokyltin.

6. Saanko mennä yksityiselle tielle hevosen kanssa?

Kyllä, jos kyseessä on ratsastaja. Tällöin ratsukkoon sovelletaan jokamiehenoikeuksia, eli ratsastaa saa yksityisellä tiellä ja maastossa siten, ettei ympäristölle aiheudu kohtuutonta haittaa. Tieriidoista iso osa koskee juuri hevosia, koska Suomessa on paljon hevosharrastajia ja myös ravihevosilla treenataan teillä. Jos hevoselle laitetaan kärry perään, muuttuu hevonen hevosajoneuvoksi. Ravihevosiin sovelletaan tieliikennelakia, mutta pelkkä ratsukko on kuin satunnainen kulkija, jolla on lupa oikaista. Aivan kuten retkeilijä saa mennä metsän poikki, mutta hän ei saa jäädä sinne leireilemään yön yli ilman maanomistajan lupaa.

7. Saanko laittaa yksityiselle tielleni puomit?

Periaatteessa saat, jos tie ei saa julkista tukea kunnalta tai valtiolta. Kyse on kuitenkin liikenteen ohjauslaitteesta, jonka asettamiseen tarvitaan kunnan suostumus.

8. Miten tien kunnossapidon kustannukset jakautuvat tieosakkaiden ja kunnan kesken?

Yksityisen tien kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken sen mukaan, millaisen hyödyn kukin tiestä saa. Kunta voi halutessaan avustaa tiekuntaa, mutta avustus ei useinkaan ole kovin suurta.