Usein kysytyt kysymykset rakentamisesta

Lupa-asiat

1. Mitä lupia tarvitaan hormin ja takan rakentamiseen?

Uuden hormin rakentamiseen olevaan rakennukseen vaaditaan aina rakennuslupa. Jos rakennetaan uusi tulisija (takka) olevaan rakennukseen, tarvitaan lupa mikäli olevia rakenteita joudutaan muuttamaan takan painosta tai muista syistä johtuen. Sen sijaan, jos olevaan hormiin liitetään tulisija (takka), jonka asentaminen ei vaadi rakanteiden vahvistamista tai muuttamista, ei lupaa tarvita.

Luvassa on esitetty vaaditut työnjohtajat ja katselmukset.

 

2. Tarvitaanko maalämpökaivon rakentamiseen lupa?

Kyllä, lupa on vaadittu 1.5.2011 lähtien.

Maankäyttö- ja rakennusasetukseen tuli voimaan 1.5.2011 muutos, minkä mukaan maalämpökaivojen rakentamiseen vaaditaan rakennusvalvontaviranomaiselta toimenpidelupa.

Maalämpökaivojen, kuten kaikkien porattavien kaivojen, rakentamiseen liittyy ympäristöriski. Huolimattomasti toteutetut kaivojen rakenteet voivat päästää sade- ja valumavedet kaivoon ja siitä pohjaveteen.

Maalämpö

Suomen ympäristökeskus on julkaissut ”Energiakaivo” -oppaan (linkki pdf-muodossa).

3. Tarvitaanko ilmalämpöpumpun rakentamiseen lupaa?

Ilmalämpöpumpun rakentamiseen ei tarvita rakennusvalvontaviranomaisen lupaa.

Taloyhtiöissä tarvitaan taloyhtiön hallituksen lupa. Ilmalämpöpumppu tulisi sijoittaa siten, että se ei rumentaisi rakennuksen julkisivua. Myös ilmalämpöpumpun peittäviä suojaavia rakenteita suositellaan. Ilmalämpöpumpun sijoittamisessa tulee huomioida myös laitteen ääni.

4. Avoterassit, katetut terassit, mitä lupia vaaditaan?

Alle 20 m2 kokoisen avoterassin (ei katettu) rakentamiseen olevaan rakennukseen ei tarvita rakennusvalvontaviranomaisen lupaa eikä ilmoitusta. Taloyhtiössä sen sijaan tulee varmistaa taloyhtiön hallituksen kanta ennen terassin rakentamista.

Yli 20 m2 kokoisen avoterassin (ei katettu) rakentamiseen vaaditaan kirjallinen ilmoitus. Myös taloyhtiön lupa toimenpiteeseen edellytetään.


Katetun terassin rakentamiseen olevaan rakennukseen vaaditaan kirjallinen ilmoitus, jos katetun alueen koko on 7-20 m2. Jos katetun terassin koko on yli 20 m2, vaaditaan toimenpidelupa. Taloyhtiöissä edellytetään myös taloyhtiön lupa.

5. Lasitettu terassi, lasitettu parveke, mitä lupia vaaditaan?

Käsitteitä:

terassi – on tila, joka on yhteydessä (ovi) sisätiloihin ja josta on kulku piha-alueelle

parveke – on tila, josta on yhteys (ovi) sisätiloihin, mutta josta ei ole kulkua piha-alueelle


Pientalo

Pientalon  olevan katetun terassin, enintään 20 m², lasittamiseen liukulasein (kylmä tila) tarvitaan toimenpidelupa. Jos lasitettava terassi on suurempi kuin 20 m², tarvitaan rakennuslupa ja tällöin lasitettu terassi lasketaan myös rakennusoikeuteen.

Parvekkeen lasittaminen likulasein (avautuvuus yli 50 %) hyväksytään kirjallisella toimenpide-ilmoituksella.

Rivitalo ja kerrostalo

Rivitalon ja kerrostalon olevan katetun terassin, enintään 12 m²/asunto, lasittamiseen liukulasein (kylmä tila) tarvitaan toimenpidelupa. Myös taloyhtiön lupa toimenpiteelle tulee olla. Jos lasitettava terassi on suurempi kuin 12 m², tarvitaan rakennuslupa ja tällöin lasitettu terassi lasketaan myös rakennusoikeuteen.

Parvekkeen lasittaminen likulaseinin (avautuvuus yli 50 %) hyväksytään kirjallisella toimenpideilmoituksella.


Olevaan asuinrakennuksen voi tehdä kirjallisella toimenpideilmoituksella tehdä enintään 8 m2:n kokoisen lasikatteisen pääosin lasiseinäisen viherhuoneen. Tällaisen viherhuoneen voi rakentaa yhden jokaista asuntoa kohden. Myös tähän toimenpiteeseen tarvitaan taloyhtiön lupa, jos kyseessä on taloyhtiö.

Tuusulan rakennusjärjestys

6. Kuinka kauan luvan saaminen kestää?

Johtava rakennustarkastaja päättää rakennus- ja toimenpidelupia kerran viikossa keskiviikkoisin. Johtavan rakennustarkastajan päätösvaltaan kuuluvat asuin- ja liikerakennukset 1200 kem² asti ja varasto- ja teollisuusrakennukset 1500 kem² asti eli kaikki rakennukset, mitkä eivät edellytä pelastuslain mukaisesti väestönsuojaa. Suunnitelmia tulee käydä näyttämässä ennakkoon ennen luvan jättämistä. Varsinainen lupakäsittely vie noin kolme viikkoa.

Rakennuslautakunnan päätösvaltaan kuuluvat kaikki rakennukset, mitkä edellyttävät pelastuslain mukaisesti väestönsuojan rakentamista. Rakennuslautakunta kokoontuu noin kerran kuussa.

7. Kuinka kauan lupa on voimassa?

Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja kolmen vuoden kuluessa tulee rakennustyöt aloittaa luvan lainvoimaisuudesta rakennuskohtaisesti. Voimassaoloaikoihin voi hakea pidennystä.

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan lainvoimaisuudesta. Voimassaoloaikaan voi hakea pidennystä.

Kirjallisella ilmoituksella tehty toimenpide tulee olla tehtynä kolmen vuoden sisällä hyväksynnästä muuten hyväksyntä raukeaa. Ilmoitukselle ei voi hakea pidennystä.

8. Tarvitseeko uusi jätevesijärjestelmä lupaa?

Uuden kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai olevan järjestelmän olennainen muuttaminen hyväksytään kirjallisella toimenpideilmoituksella, jos kiinteistö ei sijaitse pohjavesi- tai ranta-alueella eikä Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä.  Kirjalliseen toimenpideilmoitukseen tulee kuitenkin liittää pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma.

Jos kiinteistö sijaitsee näillä aroilla alueilla (pohjavesi-, ranta- tai Päijännetunnelin suoja-alue), tulee kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai olevan järjestelmän olennaiseen muuttamiseen hakea toimenpidelupa.

9. Asun asemakaava-alueen ulkopuolella. Mitä lupia tarvitsen uuden rakennuksen rakentamiseen?

Ns. haja-asutusalueella ei ole asemakaavaa. Ensimmäisenä tulee selvittää onko kyseessä olevalle kiinteistölle yleiskaavassa merkitty rakennuspaikka (ns. ”pompula” yleiskaavassa). Tämä selviää kaavoituksesta. Jos rakennuspaikka on kiinteistölle merkitty, tulee hakea suunnittelutarveratkaisua, kunnan kaavoitustoimesta. Suunnittelutarveratkaisulla määritellään ehdot haetulle rakentamiselle. Myös mahdolliset poikkeamiset, esim. rakennusjärjestyksen rakentamisen määrästä, voidaan käsitellä samalla kuin suunnittelutarveratkaisuakin ratkaistaan. 

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös ovat voimassa kaksi vuotta.

Lisätietoja saat kaavoituksesta.

Tämän jälkeen vasta haetaan rakennuslupaa rakennusvalvonnasta.

10. Paljonko lupa maksaa?

Tuusulassa uudisrakentamisessa käytetään neliöperusteista taksaa ja lupamaksu määräytyy vahvistetun taksan mukaan. Omakotitalon ja talousrakennuksen lupamaksu tämän hetkisen taksan mukaan on noin 2200-3000 e riippuen rakennusten koosta. Lupamaksu sisältää myös rakennusten merkitsemis- ja aloituskokousmaksut.


Toimenpidelupamaksu on 240 e.


Kirjallinen ilmoitus maksaa 120 e.

Lisätietoa rakennusvalvonnan käyttämistä taksoista 

 

11. Tarvitaanko leikkimökin rakentamiseen lupa?

Tuusulan rakennusjärjestyksen mukaan lupaa tai ilmoitusta ei tarvita pohja-alaltaan enintään 7 m2:n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen tai muun vastaavan rakentamiseen. Näiden rakennelmien etäisyyden rajasta tulee kuitenkin olla vähintään 2 metriä, jollei naapuri anna kirjallista suostumusta sijoittaa rakennelmaa lähemmäksi. Jos suostumus annetaan, tulee se säilyttää kiinteistön paperieden mukana. Sitä ei siis toimiteta rakennusvalvontaan.


Näitä vähäisiä rakennelmia saa rakentaa yhden kiinteistöä kohden. Tarkoittaa esim. taloyhtiössä yhden taloyhtiötä kohden ja hallinnanjaolla jaetussa kiinteistössä yhden koko kiinteistöä kohden, ei hallintayksikköä kohden.


 

 

12. Vajan rakentaminen tontille. Tarvitaanko lupa?

Vajan rakentaminen asemakaava-alueella

Asemakaava-alueella pohjapinta-alaltaan enintään 20 m2:n kokoisen lämmittämättömän vajan tai muun vastaavan rakentamiseen riittää kirjallinen ilmoitus, jos rakennusoikeutta on kiinteistöllä käytettävissä ja vaja sijoittuu vähintään 4 metrin päähän rajasta tai muuten asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Jos vajan etäisyys rajasta on alle 4 metriä tai sijoitus on muuten vastoin asemakaavaa, vaaditaan rakennuslupa.

Vajan rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella eli haja-asutusalueella

Haja-asutusalueella pohjapinta-alaltaan enintään 50 m2:n kokoisen lämmittämättömän vajan tai muun vastaavan rakentamiseen riittää kirjallinen ilmoitus, jos rakennusjärjestyksen mukainen rakentamisen määrä ei ylity ja rakennuksen etäisyys kiinteistön rajasta on vähintään viisi metriä.


Näitä ilmoituksella rakennettavia rakennuksia saa tehdä yhden kiinteistöä kohden. Tarkoittaa esim. taloyhtiössä yhden taloyhtiötä kohden ja hallinnanjaolla jaetussa kiinteistössä yhden koko kiinteistöä kohden, ei hallintayksikköä kohden.


 

13. Tarvitseeko puiden kaatamiseen luvan?

Puiden kaataminen - lupamenettely Tuusulassa

Yllä oleva ohje koskee nimenpomaan omakotitontilta tai -rakennuspaikalta kaadettavia puita. Muissa tapauksissa tulee aina tehdä arvio maisematyöluvan tarpeesta. Tällöin tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan, sillä puiden kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista. Arvio maisematyöluvan tarpeesta tehdään aina tapauskohtaisesti. Arviossa tarkastellaan kaavatilannetta sekä muuta maisemallista vaikutusta. Jopa yhden puun kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista.

Tämän arvion tekevät valvontatarkastajat.

 

14. Mitä lupia tarvitaan grillikodan rakentamiseen?

Grillikota ei täytä katoksen määritelmää, jos siinä on ikkunat ja se on umpinainen. Tällöin se rinnastetaan varastoon tms. pieneen rakennukseen.

Jos grillikota on pohja-alaltaan enintään 7 m² kokoinen, voi sen sijoittaa rakennuspaikalle ilman mitään ilmoituksia rakennusvalvontaan, mikäli rakennuspaikalle ei ennestään ole jo sijoitettu tällaista vähäistä rakennelmaa. Tällöinkin grillikodan tulee sijaita vähintään kaksi metriä rakennuspaikan rajoista, ellei naapuri anna kirjallista suostumusta rakentaa lähemmäs rajaa.

Rakennuspaikka asemakaava-alueella:

Jos grillikota on 7-20 m2:n kokoinen riittää rakentamiseen kirjallinen ilmoitus, jos rakennusoikeutta on kiinteistöllä käytettävissä ja kota sijoittuu vähintään 4 metrin päähän rajasta tai muuten asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Jos vajan etäisyys rajasta on alle 4 metriä tai sijoitus on muuten vastoin asemakaavaa, vaaditaan rakennuslupa. Varmista tämä aina rakennusvalvonnasta ennen ilmoituksen jättämistä.

Rakennuspaikka haja-asutusalueella:

Haja-asutusalueella 7-50 m2:n kokoisen rakentamiseen riittää kirjallinen ilmoitus, jos rakennusjärjestyksen mukainen rakentamisen määrä ei ylity. Rakennuksen etäisyys naapurista tulee olla vähintään 5 metriä.


Näitä ilmoituksella rakennettavia rakennuksia saa tehdä yhden kiinteistöä kohden. Tarkoittaa esim. taloyhtiössä yhden taloyhtiötä kohden ja hallinnanjaolla jaetussa kiinteistössä yhden koko kiinteistöä kohden, ei hallintayksikköä kohden.


 

15. Tarvitaanko lupaa katoksen rakentamiseksi olevaan rakennukseen?

Olevaan rakennukseen voi tehdä enintään 7 m² kokoisen katoksen ilman mitään lupaa. Jos katoksen koko on 7-20 m², edellytetään kirjallisen ilmoituksen tekemistä rakennusvalvontaviranomaiselle. Yli 20 m² kokoisen katoksen rakentamiseen olevaan rakennukseen edellytetään toimenpidelupaa.

Jos olevaan rakennukseen rakennettava katos on autokatos, edellytetään aina toimenpidelupaa.


 

16. Voiko olevan kylmän varaston lämpöeristää?

Olevan kylmän varaston lämpöeristämiseen ei tarvitse hakea rakennusvalvontaviranomaiselta lupaa. Mikäli lämpöeristettävään varastoon sijoitetaan tulisija (lämmityslaitteeksi), muuttuu toimenpide luvan edellyttämäksi. Varastoon tulee järjestää ilmanvaihto.

Muistathan, että mikäli on kyseessä taloyhtiö, niin lämpöeristäminen edellyttää aina kuitenkin Asunto Oy:n luvan.


 

17. Voiko olevan terassin lasittaa?

Pientalon olevan terassin lasittaminen liukulasien on mahdollista toimenpideluvalla, jos lasitettavan terassin koko on enintään 20 m² ja liukulasit ovat lasisia lattiasta kattoon. Tällöin kiinteistöllä ei tarvitse olla rakennusoikeutta käytettävissä.

Rivitalon terassien lasittaminen liukulasein on mahdollista toimenpideluvalla, mikäli yhden terassin koko on enintään 12 m2. Luvan hakijana on taloyhtiö, vaikka lasittaminen koskisi vain yhtä asuntoa.

Jos liukulasitettu terassi on yli 20 m² kokoinen, edellytetään rakennuslupaa ja ko. terassi lasketaan myös rakennusoikeuteen. Näin ollen rakennusoikeutta tulee olla käytettävissä.


 

Rakennusaika

1. Milloin omakotitalossa voi pitää käyttöönottokatselmuksen?

Käyttöönottokatselmus eli osittainen loppukatselmus voidaan suorittaa, kun asuintilat ovat valmiit ja rakennus on turvallinen. Käyttöönotosta on tehty tarkistuslista, johon on listattu kaikki tärkeimmät tarkastettavat asiat. Käyttöönottokatselmuksen kuten kaikki muutkin katselmukset tilaa vastaava työnjohtaja rakennusvalvonnasta.

Omakotitalon käyttöönottokatselmuksen tarkistuslista (pdf-dokumentti)

Omakotitalon käyttöönottokatselmuksen tarkistuslista (word-dokumentti)

2. Pitääkö talousrakennukselle pyytää erillinen rakennekatselmus?

Kyllä.

Luvassa on määritelty vaaditut katselmukset ja ne koskevat kaikkia rakennuksia. Katselmukset tulee tilata rakennusvalvonnasta edistymisen mukaan. Katselmustilaukset tekee vastaava työnjohtaja.

Vanhat piirustukset

1. Mistä löytyy vanhojen rakennusten sähköpiirustuksia?

Tuusulan rakennusvalvonta ei ole arkistoinut sähköpiirustuksia. Sähkölaitoksiltakaan niitä ei todennäköisesti löydy. Jos tiedossa on sähkötöiden suunnittelija, niin häneltä voi tiedustella josko suunnitelmia olisi arkistoitu. Sähkösuunnitelmat olisi hyvä arkistoida muiden kiinteistön asiapapereiden yhteyteen, jotta ne myös kiinteistön omistajan vaihdon yhteydessä säilyisivät.

2. Kotoa ei löydy rakennuksen piirustuksia. Mistä saan ne?

Rakennusvalvontaviranomaisella on velvoite arkistoida lupa-asiapaperit. Jos rakennukselle on joskus haettu lupa, niin piirustukset mitä todennäköisimmin löytyvät kunnan arkistosta. Rakennusvalvonnan lähiarkistossa on viiden viimeisimmän vuoden luvat, muut ovat kunnan keskusarkistossa. Jotta lupa löytyisi, tulee tietää osoite, luvan hakija tai kiinteistötunnus.

Lisätietoa vanhojen lupa-asiapapereiden kopioinnista yms.