Usein kysytyt kysymykset rakentamisesta

Usein kysytyt kysymykset rakentamisesta -osiota päivitetään uuden rakennusjärjestyksen mukaiseksi.

Lupa-asiat

1. Mitä lupia tarvitaan hormin ja takan rakentamiseen?

Uuden hormin rakentamiseen vaaditaan aina rakennuslupa.

Jos olevaan rakennukseen rakennetaan pelkästään uusi tulisija (takka), tarvitaan lupa mikäli olevia rakenteita joudutaan muuttamaan takan painosta tai muista syistä johtuen. Sen sijaan, jos olevaan hormiin liitetään tulisija (takka), jonka asentaminen ei vaadi rakanteiden vahvistamista tai muuttamista, ei lupaa tarvita.

Luvassa on esitetty vaaditut työnjohtajat ja katselmukset.

 

2. Tarvitaanko maalämpöjärjestelmän rakentamiseen lupa?

Maalämpöjärjestelmän rakentamiseen on vaadittu toimenpidelupa 1.5.2011 lähtien. Lupa tarvitaan, oli kyseessä maalämpökaivon poraaminen tai lämmönkeruuputkiston asentaminen.

Maalämpökaivojen, kuten kaikkien porattavien kaivojen, rakentamiseen liittyy ympäristöriski. Huolimattomasti toteutetut kaivojen rakenteet voivat päästää sade- ja valumavedet kaivoon ja siitä pohjaveteen.

Tuusulan rakennusjärjestyksen mukaan maalämpöjärjestelmän rakentaminen pohjavesialueelle ja Päijännetunnelin suoja-alueelle on kielletty ilman vesilain mukaista vesitalouslupaa.

Maalämpö

Suomen ympäristökeskus on julkaissut Energiakaivo -oppaan (linkki pdf-muodossa).

3. Tarvitaanko ilmalämpöpumpun rakentamiseen lupaa?

Ilmalämpöpumpun rakentamiseen ei tarvita rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Suosituksena on, että se sijoitetaan sisäpihalle. Taajama-alueella laite tulee koteloida. Ilmalämpöpumpun sijoittamisessa tulee huomioida myös laitteen ääni.

Mikäli ilma-vesilämpöpumppu palvelee useampaa kuin yhtä asuntoa ja on tarkoitettu koko kiinteistön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, tulee lupamenettelyllä varmistaa ulkoyksikön sijoituspaikka ulkonäöllisesti, ääniteknisesti ja yleisen toimintavarmuuden takia. Ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksiköt ovat aina suurempia kuin ilmalämpöpumpuissa.

Yhtiömuotoisissa kiinteistöissä vain yhtiö on oikeutettu hakemaan lupaa. 

4. Avoterassi, mitä lupia vaaditaan?

Avoterassin rakentamiseen ei tarvita lupaa, jos se on enintään 500 mm korkealla maanpinnasta lukien. Muutoin tarvitaan toimenpidelupa.

5. Lasitettu parveke, mitä lupia vaaditaan?

Määritelmä: Parveke on tila, josta on yhteys (ovi) sisätiloihin, mutta josta ei ole kulkua piha-alueelle.

Parvekkeitten lasitukseen ei tarvita lupaa. Edellytyksenä on, että lasit ovat kirkkaita ja avautuvuus vähintään 30 %. 

Yhtiöissä tarvitaan aina yhtiön lupa. Kerrostalojen ja rivitalojen parvekelasituksissa saatetaan joutua tekemään paloteknisiä ratkaisuja savun leviämisen estämiseksi. Tällaisten tapausten kohdalla kannattaa kysyä ohjeistusta rakennusvalvonnassa.

6. Kuinka kauan luvan saaminen kestää?

Johtava rakennustarkastaja tekee rakennus-, toimenpide-, purkamis- ja maisematyölupahakemuksista päätöksiä kerran viikossa, keskiviikkoisin. Lupakäsittelyajan pituuteen vaikuttaa olennaisesti se, onko pääsuunnittelija liittänyt kaikki tarvittavat asiakirjat ja tehnyt mahdollisesti pyydetyt korjaukset. Lupakäsittelyaika vaihtelee noin neljästä viikosta kahteen kuukauteen riippuen hankkeen koosta ja sisällöstä. Rakennusvalvontajaosto ratkaisee mahdolliset oikaisuvaatimukset. Jaosto kokoontuu noin kerran kuussa.

7. Kuinka kauan lupa on voimassa?

Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta, mutta rakennustyöt tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiskesi tulosta laskettuna. Voimassaoloaikoihin voi hakea pidennystä.

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan lainvoimaisuudesta. Voimassaoloaikaan voi hakea pidennystä.

Maisematyölupa (mm. puidenkaato) on voimassa kolme vuotta luvan lainvoimaisuudesta. Voimassaoloaikaan voi hakea pidennystä.

Purkamislupa on voimassa kolme vuotta luvan lainvoimaisuudesta. Voimassaoloaikaan voi hakea pidennystä

Purkamisilmoitus: Purkaminen tulee suorittaa kolmen vuoden kuluessa purkamisilmoituksen jättämisestä. Ilmoitukselle ei voi hakea pidennystä.

Kirjallisella ilmoituksella tehty toimenpide tulee olla tehtynä kolmen vuoden sisällä hyväksynnästä muuten hyväksyntä raukeaa. Ilmoitukselle ei voi hakea pidennystä.

8. Tarvitseeko uusi jätevesijärjestelmä lupaa?

Uuden kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai olevan järjestelmän olennaiseen muuttamiseen tarvitaan toimenpidelupa vain seuraavilla alueilla:

-        pohjavesialueilla

-        100 m etäisyydellä vesistöstä,

-        Päijänne-tunnelin suojavyöhykkeellä

-        alle 5000 m2 suuruisella rakennuspaikalla 

Muilla alueilla ei tarvita lupaa.

9. Asun asemakaava-alueen ulkopuolella. Mitä lupia tarvitsen uuden rakennuksen rakentamiseen?

Niin sanotulla haja-asutusalueella ei ole asemakaavaa. Ensimmäisenä tulee selvittää, onko kyseessä olevalle kiinteistölle yleiskaavassa merkitty rakennuspaikka (ns. ”pompula” yleiskaavassa). Tämä selviää kaavoituksesta. Jos rakennuspaikka on kiinteistölle merkitty, tulee hakea suunnittelutarveratkaisua, kunnan kaavoitustoimesta. Suunnittelutarveratkaisulla määritellään ehdot haetulle rakentamiselle. Myös mahdolliset poikkeamiset, esim. rakennusjärjestyksen rakentamisen määrästä, voidaan käsitellä samalla kuin suunnittelutarveratkaisuakin ratkaistaan. 

Myös olevan asuinrakennuksen laajentamiselle tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, ellei kyseessä ole vähäinen laajentaminen. Lisätietoja rakennusvalvonnasta.

Olevaan asuinrakennukseen liittyvän talousrakennuksen ja saunarakennuksen voi rakentaa tietyin edellytyksin ilman erillistä suunnittelutarveratkaisua. Lisätietoja rakennusvalvonnasta.

Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös ovat voimassa kaksi vuotta, jona aikana tulee hakea rakennuslupa.

Tämän jälkeen vasta haetaan rakennuslupaa rakennusvalvonnasta ja edellä mainittu erillispäätös liitetään rakennuslupahakemukseen. Päätökseen tulee hakea valitusajan jälkeen lainvoimaisuusleima Helsingin hallinto-oikeuden kirjaamosta.

Lisätietoja saat kaavoituksesta.

10. Paljonko lupa maksaa?

Tuusulassa uudisrakentamisessa käytetään neliöperusteista taksaa ja lupamaksu määräytyy vahvistetun taksan mukaisesti. Omakotitalon ja talousrakennuksen lupamaksu tämän hetkisen taksan mukaan on noin 2200-3000 e riippuen rakennusten koosta ja lukumäärästä. Lupamaksu sisältää myös rakennusten merkitsemis- ja aloituskokousmaksut. Nämä siis maksetaan ennakkoon.

 Mikäli rakennushanke ei toteudu (ei rakennustöitä ei aloiteta), voi lupamaksuista anoa palautusta rakennusvalvontataksan mukaisesti.

 

Lisätietoa rakennusvalvonnan käyttämistä taksoista 

 

11. Tarvitseeko puiden kaatamiseen luvan?

Puiden kaataminen - lupamenettely Tuusulassa

Yllä oleva ohje koskee nimenomaan omakotitontilta tai -rakennuspaikalta kaadettavia puita. Muissa tapauksissa tulee aina tehdä arvio maisematyöluvan tarpeesta. Tällöin tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan, sillä puiden kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista. Arvio maisematyöluvan tarpeesta tehdään aina tapauskohtaisesti. Arviossa tarkastellaan kaavatilannetta sekä muuta maisemallista vaikutusta. Jopa yhden puun kaataminen saattaa edellyttää maisematyöluvan hakemista.

Tämän arvion tekevät valvontatarkastajat. Valvontatarkastajien aluejako.

 

12. Mitä lupia tarvitaan grillikodan rakentamiseen?

Grillikota rinnastetaan vajan rakentamiseen. Tässä sovelletaan vajan rakentamista. Jos grillikotaan tehdään kiinteä tulisija hormeineen, hanke vaatii rakennusluvan. 

13. Tarvitaanko lupaa katoksen rakentamiseksi olevaan rakennukseen?

Olevaan rakennukseen voi tehdä ilman lupaa enintään 20 m2 suuruisen oleskelukatoksen. Autokatoksen rakentaminen kuitenkin vaatii aina rakennusluvan. Katoksen etäisyys tulee olla vähintään 4 m naapurirajasta. Jos katos on isompi, hanke vaatii toimenpideluvan.


 

14. Voiko olevan kylmän varaston lämpöeristää?

Olevan kylmän varaston lämpöeristämiseen ei tarvitse hakea rakennusvalvontaviranomaiselta lupaa. Mikäli lämpöeristettävään varastoon sijoitetaan tulisija (lämmityslaitteeksi), muuttuu toimenpide luvan edellyttämäksi. Varastoon tulee järjestää ilmanvaihto.

Muistathan, että mikäli on kyseessä taloyhtiö, niin lämpöeristäminen edellyttää aina kuitenkin Asunto Oy:n luvan.


 

15. Voiko olevan terassin lasittaa?

Määritelmä: Terassi - on tila, joka on yhteydessä (ovi) sisätiloihin ja josta on kulku piha-alueelle

Pientalossa olevan, enintään 20 m2 suuruisen terassin voi lasittaa ilman lupaa. Lasitettu terassi tulee olla kylmä ja tuulettuva sekä lasit liukulaseja. Terassi tulee olla vähintään 4 m päässä naapurin rajasta. Mikäli etäisyyttä naapuriin ei ole 4 m, joudutaan hakemaan rakennuslupa, vaikka naapuri suostuisikin sijoitukseen. Tätä suuremman lasiterassin rakentaminen vaatii rakennusluvan.

Sivuasunnon, rivitalon ja kerrostalon olevan terassin lasittaminen voidaan tehdä ilman lupaa, edellyttäen, että terassi on enintään 12 m2, kylmä ja tuulettuva sekä lasit liukulaseja. Terassi tulee olla vähintään 4 m päässä naapurin rajasta. Mikäli etäisyyttä naapuriin ei ole 4 m, joudutaan hakemaan rakennuslupa, vaikka naapuri suostuisikin sijoitukseen. Tätä suuremman lasiterassin rakentaminen vaatii rakennusluvan.

Mikäli kyseessä on yhtiö, tulee hankkeeseen saada yhtiön lupa.

Lisäksi esim. rivitaloissa/kerrostaloissa/paritaloissa saatetaan joutua tekemään paloteknisiä ratkaisuja mm. savun leviämisen estämiseksi. Tällaisten tapausten kohdalla kannattaa kysyä ohjeistusta rakennusvalvonnassa.

Suurempien lasiterassien rakentaminen vaatii rakennusluvan.


 

16. Tarvitsenko luvan paljun rakentamiseen?

Paljun rakentaminen ei vaadi lupaa, mutta se tulee sijoittaa vähintään 4 m naapurin rajasta. Savuhormi tulee sijoittaa yli asuinrakennuksen räystään alalaidan, jos palju sijoittuu alle 8 m muusta rakennuksesta.

17. Tarvitsenko lupaa kasvihuoneen rakentamiseen?

Asemakaava-alueella saa rakentaa ilman lupaan enintään 10 m2 suuruisen kasvihuoneen ilman lupaa. Näitä saa tehdä yhden/rakennuspaikka.

Asemakaava-alueen ulkopuolella saa tehdä ilman lupaa enintään 20 m2 kasvihuoneen. Näitä saa tehdä yhden/rakennuspaikka.

18. Tarvitsenko luvan viheruoneen rakentamiseen?

Olevaan rakennukseen/asuntoon voi tehdä enintään 10 m2 suuruisen lasikatteisen ja pääosin lasiseinäisen viherhuoneen ilman lupaa. Mikäli kyse esim. asunto-osakeyhtiöstä, tulee olla yhtiön lupa.

19. Tarvitsenko luvan tynnyrisaunan rakentamiseen?

Saunan rakentaminen vaatii aina rakennusluvan, vaikka se olisi miten pieni hyvänsä.

20. Tarvitseeko aurinkopaneelin asentamiseen lupaa?

Aurinkopaneelien tai lämpökeräimien asentaminen kattolappeelle ei tarvitse mitään lupaan. Mikäli rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, hanke tarvitse toimenpideluvan.

21. Tarvitsenko luvan julkisivujen uudelleen maalamiseen?

Pientalon julkisivumaalaukseen ei tarvita lupaa. Ehtona on kuitenkin, että noudatetaan alueelle mahdollisesti laadittuja rakentamisohjeita ja niissä esitettyjä värejä.

Mikäli rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa, hanke tarvitsee toimenpideluvan.

22. Tarvitsenko luvan aidan rakentamiseen?

Asemakaava-alueen ulkopuolella (haja-asutusalueella) ei tarvita lupaa aidan rakentamiseen. Aita tulee sijoittaa niin, että se on huollettavissa omalta puolelta, vähimmäisetäisyys naapurin rajasta on 0,5 m, ellei naapurin kanssa ole muusta sijainnista sovittu. Otettava huomioon näkemäalueet.

Asemakaava-alueella voi tehdä ilman lupaa enintään 1,5 m korkean aidan. Näkemäalueella aita saa olla enintään 0,8 m korkea. Aita tulee sijoittaa niin, että se on huollettavissa omalta puolelta, vähimmäisetäisyys naapurin rajasta on 0,5 m, ellei naapurin kanssa ole muusta sijainnista sovittu.

Korkeamman kuin 1,5 metriä korkean aidan rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa.

Rakennusaika

1. Milloin omakotitalossa voi pitää käyttöönottokatselmuksen?

Käyttöönottokatselmus eli osittainen loppukatselmus voidaan suorittaa, kun asuintilat ovat valmiit ja rakennus on turvallinen. Käyttöönotosta on tehty tarkistuslista, johon on listattu kaikki tärkeimmät tarkastettavat asiat. Käyttöönottokatselmuksen kuten kaikki muutkin katselmukset tilaa hankkeeseen ryhtyvä rakennusvalvonnasta.

Omakotitalon käyttöönottokatselmuksen tarkistuslista (pdf-dokumentti)

Omakotitalon käyttöönottokatselmuksen tarkistuslista (word-dokumentti)

2. Pitääkö talousrakennukselle pyytää erillinen rakennekatselmus?

Kyllä.

Luvassa on määritelty vaaditut katselmukset ja ne koskevat kaikkia rakennuksia. Katselmukset tulee tilata rakennusvalvonnasta edistymisen mukaan. Katselmustilaukset ovat hankkeeseen ryhtyvän vastuulla.

Vanhat piirustukset

1. Mistä löytyy vanhojen rakennusten sähköpiirustuksia?

Tuusulan rakennusvalvonta ei ole arkistoinut sähköpiirustuksia. Sähkölaitoksiltakaan niitä ei todennäköisesti löydy. Jos tiedossa on sähkötöiden suunnittelija, niin häneltä voi tiedustella, josko hän olisi suunnitelmat arkistoinut. Sähkösuunnitelmat olisi hyvä arkistoida muiden kiinteistön asiapapereiden yhteyteen, jotta ne myös kiinteistön omistajan vaihdon yhteydessä säilyisivät.

2. Kotoa ei löydy rakennuksen piirustuksia. Mistä saan ne?

Rakennusvalvontaviranomaisella on velvoite arkistoida lupa-asiapaperit. Jos rakennukselle on joskus haettu lupa, niin piirustukset mitä todennäköisimmin löytyvät kunnan arkistosta.

Mikäli tarvitset jostakin kohteesta pääpiirustuskopioita tai muita kopioita lupa-asiapapereihin liittyen, tulee sinun ottaa yhteyttä Tekniseen palvelupisteeseen. Jotta haettava aineisto löytyisi, tulee sinun tietää esim. haettavan kiinteistön osoite, kiinteistötunnus tai luvan hakijan nimi.

Rakennusvalvonnan lähiarkisto

Rakennusvalvonnan lähiarkistossa säilytetään rakennuslupia vuosilta 2006-2016. Näiden lupien arkistomateriaalia voit tiedustella Teknisestä palvelupisteestä puh. 040 314 3144. Kopioista peritään palvelutaksan mukainen maksu. Uudemmat luvat ovat sähköisesti Lupapiste.fi järjestelmässä.

Kunnantalon arkisto

Kunnantalon keskusarkistosta löytyvät kaikki vuotta 2006 vanhemmat rakennusluvat, mikäli rakennukselle on ylipäätään haettu lupaa. Näiden lupien arkistomateriaalia voit tiedustella Teknisestä palvelupisteestä puh. 040 314 3144. Kopioista peritään palvelutaksan mukainen maksu.

3. Mistä löytyy vanhat vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtosuunnitelmat?

Vesi- ja viemärilaitteiden suunnitelmia on alettu arkistoida vuodesta 1979. alkaen. Eli ennen tätä haettujen lupien mukaisia erityissuunnitelmia ei löydy.

Ilmanvaihtolaitteiden suunnitelmia on alettu arkistoida 1990-luvun loppupuolella.