A

Edunvalvojan tehtävät

Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt tai jollei toisin ole säädetty. Jos tuomioistuin on niin määrännyt, edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään. Edunvalvojalla ei kuitenkaan tällöinkään ole kelpoisuutta päämiehensä puolesta antaa suostumusta avioliittoon tai lapseksi ottamiseen, tunnustaa isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen. Edunvalvojan oikeudesta käyttää päämiehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona säädetään erikseen. Edunvalvojalla onkin oikeus käyttää päämiehensä puhevaltaa tehtäviinsä kuuluvissa asioissa. Siltä osin, kuin päämies itse on oikeustoimikelpoinen, hänellä on edunvalvojansa kanssa rinnakkainen puhevalta. Jos edunvalvoja ja hänen päämiehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri mieltä, päämiehen kanta on yleensä ratkaiseva, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen.


Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidettavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorittaa vain edunvalvojalle tai hänen osoittamalleen päämiehen tilille. Päämiehelle tehty suoritus on kuitenkin pätevä, jos velallinen ei tiennyt eikä hänen olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää, että suorituksen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle.


Jos päämiehellä on tili pankissa tai muussa luottolaitoksessa, edunvalvojan tulee ilmoittaa laitokselle, kuka tai ketkä voivat nostaa tilillä olevia varoja. Edunvalvojalla on siten oikeus päättää siitä, kenellä on oikeus käyttää päämiehen pankkitiliä tai -tilejä.


Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä omaisuutta. Jos päämies itse tahtoo antaa lahjan, joka on olosuhteisiin nähden tavanomainen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäinen, edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että antajan tarkoitus voi toteutua. Tällaisia lahjoja voivat olla esimerkiksi tavanomaiset merkkipäivälahjat.


Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Edunvalvoja ei myöskään saa edustaa päämiestään, jos edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään. Tällaisissa tapauksissa käräjäoikeus tai maistraatti voi tarvittaessa määrätä edunvalvojalle sijaisen.  Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.


Holhoustoimilaissa on 13 kohtaa sisältävä luettelo sellaisista niin sanotuista luvanvaraisista oikeustoimista, joita edunvalvojalla ei ole oikeutta tehdä päämiehensä puolesta ilman holhousviranomaisena toimivan maistraatin lupaa. Tällaisia oikeustoimia ovat muun muassa kiinteän omaisuuden, asunto-osakeyhtiön osakkeiden, asumisoikeusasunnon tai määrättyjen maanvuokra- ja muiden kiinteään omaisuuteen kohdistuvien käyttöoikeuksien luovuttaminen, ostaminen tai luovuttaminen toisen käytettäväksi laissa säädettyä pitemmäksi ajaksi, omaisuuden luovuttaminen pantiksi tai muu panttioikeuden perustaminen, muun lainan kuin valtion takaaman opintolainan ottaminen tai sitoutuminen vastuuseen toisen velasta esimerkiksi takauksen antamalla, elinkeinon harjoittamiseen ryhtyminen päämiehen lukuun, perinnöstä luopuminen tai päämiehen perintöosuuden luovuttaminen, ositus- tai perinnönjakosopimuksen tekeminen, jos ositus tai jako toimitetaan ilman pesänjakajaa, sekä määrättyjen sijoituskohteiden ja yhteisöosuuksien ostaminen. Maistraatti voi myöntää luvan, jos oikeustoimi tai toimenpide on päämiehen edun mukainen.


Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tarpeitaan. Tässä tehtävässään edunvalvojan tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen oikeuksista ja edistää hänen parastaan.


 Edunvalvojan tulee ottaa hoidettavakseen kuuluva päämiehen omaisuus hallintaansa siltä osin kuin se on tarpeen tämän etujen suojaamiseksi. Päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään varten. Päämiehen vallintaan on myös jätettävä hänen tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja. Edunvalvoja voi jättää päämiehensä vallittavaksi muutakin tämän omaisuutta, jos se on päämiehen edun mukaista.


Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tulee huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus, jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen kannalta sekä päämiehen toivomukset huomioon ottaen pidettävä asianmukaisena. Tällaisen hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen antaminen ei siis sinänsä ole edunvalvojan tehtävänä. Edunvalvojan velvollisuutena on kuitenkin tarvittaessa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus.