Talon ytimen muodosti ateljee (matematiikka, arkkitehtuuri)
Halosenniemessä taiteilijan työtila (ateljee) ja asuinhuoneet olivat samassa rakennuksessa. Tämä oli rakentamisen kannalta edullista, koska ateljeehen tarvitsi rakentaa vain yksi lisäseinä - muut seinät syntyivät ympäröivistä huoneista.
Korkean ja leveän tilan seinät olivat rakenteellisesti haastavia. Vaikeimman haasteen Antti Halonen kohtasi pohjoisseinän kohdalla, johon taiteilija halusi suuren valoa antavan ikkunan.
Ateljeen ikkunan voi helposti huomata talon ulkopuolelta. Ikkuna ja sen yläpuolella oleva frontoni (kolmion mallinen ikkuna) hallitsevat talon ulkoasua ja antavat sille helposti tunnistettavan ilmeen.
Tehtäväidea (matematiikka):
Halosenniemen ateljeen pinta-ala on noin 75 neliötä (7,5 x 10 metriä; ei sis. kirjastonurkkausta) ja sen korkeus oli 505−516 cm. Kirjastonurkkaus yhdistyy ateljeehen ja sen leveys on noin puolet ateljeesta. Yritä päätellä edellä olevien tietojen ja Halosenniemen pohjakaavan perusteelta rakennuksen kokonaispinta-ala. Kuinka korkeaksi arvioisit asuinhuoneiden korkeuden?
Tehtäväidea (arkkitehtuuri):
Sisusta ateljeesta itsellesi mieluisa huone. Suunnittelussa kannattaa huomioida mittakaava, jotta sinulle ei tulisi mielettömän mahtavaa sohvaa tai työpöytää.
Halosenniemen pohjakaava:
