Tuusulan lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarista eväitä varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja lapsiperheiden hyvinvointiin
24.10.2023
Tuusulan varhaiskasvatuksessa on käytetty vuodesta 2019 lähtien Reunamo Educationin Kehittävä palaute -menetelmää. Menetelmän avulla kerätään reaaliaikaista aineistoa varhaiskasvatuksesta usealla eri mittarilla. Muun muassa kartoitusten ja observointien avulla selvitetään, mitä varhaiskasvatuksen arjessa tapahtuu lapsen kokemana.
− Kehittävän palautteen tuloksia hyödynnetään myös laajemmin varhaiskasvatuksen kehittämistyössä. Analyysistä muodostetaan kuntatasoiset varhaiskasvatuksen pedagogiset painopistealueet, joita kehitetään kaikissa varhaiskasvatusyksiköissä. Korkealaatuinen varhaiskasvatus on tärkeä tekijä lapsen hyvinvoinnin tukemisessa, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Hannamari Vänni.
Tuusulassa varhaiskasvatuksessa koetaan paljon iloa ja riemua
Hyvinvointiseminaarissa käsiteltyjen Reunamon tutkimustulosten mukaan lasten tunneilmaisulle on Tuusulan varhaiskasvatuksessa tilaa. Arjessa lapset pääsevät kokemaan ja harjoittelemaan erilaisia tunteita. Iloa ja riemua koetaan Tuusulassa enemmän kuin valtakunnallisesti, ja positiiviset kokemukset ovat lisääntyneet.
− Positiivisia tunteita, kuten iloa, uteliaisuutta ja tyytyväisyyttä, koetaan aikaisempia toimintakausia yleisemmin, huomaa varhaiskasvatuksen asiantuntija Heidi Innala.
Myös lasten fyysistä aktiivisuutta havaitaan Tuusulassa enemmän kuin valtakunnallisesti. Paikallaan olo ja liikkumattomien lasten määrä vähentynyt. Vähän liikkuvia lapsia on silti edelleen paljon.
− Fyysiseen aktiivisuuteen on löydetty Tuusulassa oikea suunta, jota tulee ylläpitää, vahvistaa ja laajentaa, kertoo Innala.
Tuusulassa näkyy oppimaan oppimista tukeva toimintakulttuuri. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristö ja olosuhteet motivoivat lasta, ja kehittävässä palautteessa kiitetään toimintaan sitoutuneiden lasten määrän kasvua.
− Lasten sitoutumisessa tapahtuneet muutokset kertovat siitä, että varhaiskasvatuksessa lapsille on paljon mielekästä tekemistä. Oppimista tapahtuu kaiken aikaa osana arjen tilanteita. Olemmekin painottaneet viime vuosina ja vahvistamme edelleen kokopäiväpedagogiikkaa, mikä tarkoittaa päivän mittaan eteen tulevien luontaisten tilanteiden hyödyntämistä oppimisessa, kertoo Vänni.
− Panostamme erityisesti leikin, luontopedagogiikan ja ruokakasvatuksen vahvistamiseen oppimisen ja osallisuuden näkökulmasta, Vänni jatkaa.
Syrjäytymisen riskejä ennakoitava yhteisesti
Kehittävän palautteen perusteella on Tuusulassa havaittu, että syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Vaikka iso osa lapsista kokee positiivisia tunteita ja saa tunneilmaisuunsa tukea, varhaiskasvatuksessa on myös lapsia, joiden kiinnittyminen vertaisryhmään ja yhteiseen toimintaan on heikkoa.
− Jos lapsi jää vaille positiivisten tunteiden värittämiä hetkiä, on hänellä myöskin muita suurempi riski syrjäytyä ryhmästä. Lapsen osallisuuteen vertaisryhmässään panostetaan varhaiskasvatuksen kehittämistyössä vahvistamalla sitä erilaisin pedagogisin keinoin. Tärkeintä on huomata ne lapset, jotka vetäytyvät yhteisestä toiminnasta ja etsiä keinot auttaa lasta liittymään ryhmään, Innala kertoo tutkimuksen ja varhaiskasvatuksen arjen havainnoista.
− Aikuisten tehtävä on tukea lasten luontaista halua olla ryhmän jäsenenä ja auttaa myönteisessä ajattelussa. Lasten kannattelussa on tärkeää huomioida yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, Vänni muistuttaa.
Tutkimustulosten mukaan kaikki fyysinen aktiivisuus lisää lapsen osallisuutta, vähentää kiusaamista ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Siksi panostukset lapsia motivoivaan arjen liikuntaan ovat kannattavia.
Kehittävän palautteen tutkimustuloksista muodostettujen painopistealueiden kehittämiseksi on työstetty yksiköiden käyttöön materiaalipaketteja sekä koulutuksia on suunniteltu tukemaan painopistealueiden kehitystyötä. Toteutumista seurataan muun muassa itsearvioinnilla.
Neuvolassa huoltajia kannustetaan vertaistukeen ja arkirytmin säännöllisyyteen
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) neuvolapalveluiden esihenkilö Sonja Peura kertoi seminaarissa neuvolan havainnoista tuusulalaisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. Neuvolassa perheitä kannustetaan huolehtimaan säännöllisestä vuorokausirytmistä, riittävästä nukkumisesta ja liikunnan harrastamisesta. Ne ovat keinoja, jotka edistävät keskittymiskyvyn lisäksi lasten yleistä terveyttä ja hyvinvointia.
− Vanhempien rooli lapsen vastuuhenkilöinä on kasvanut, ja osalla perheistä on yhä pienempi läheisten ihmisten joukko arjen tukena. Perheiden tukeminen esimerkiksi perheohjaajan avulla on tärkeää. Kotona olevan vanhemman mahdollisuudet tavata toisia samassa tilanteessa olevia vanhempia kohtaamispaikoissa on keskeinen matalan kynnyksen palvelu perheille. Keusoten perheille suunnattuihin palveluihin voi tutustua perhekeskusverkoston tapahtumakalenterin avulla, Peura vinkkaa.
Lisätiedot:
Kehittämispäällikkö Katja Elo, 040 314 4028, katja.elo@tuusula.fi
Kehittävä palaute:
Varhaiskasvatuspäällikkö Hannamari Vänni, 040 314 3328, hannamari.vanni@tuusula.fi
Katso myös 16.10.2023 julkaistu aiheeseen liittyvä tiedote:
Tuusulassa lasten ja nuorten hyvinvointiseminaarissa uusimpia tutkimustuloksia