Tuusulanjärveä yhdessä
Tuusulanjärvi on Tuusulan vetovoiman rakentajana ylivertainen. Tuusulanjärven taiteilijayhdyskunta aloitti suomalaisen kulttuurin kukoistuksen runsas sata vuotta sitten. Tuusulanjärven kauniin luonnon ja kulttuuriperinnön päälle on hyvä rakentaa uutta ja arvostaa vanhaa, niin kulttuuria, ympäristöä kuin toimintaakin.
Koko tämän valtuustokauden ajan Tuusulanjärven roolia Tuusulan vetovoiman rakentajana on määrätietoisesti edistetty. Viimeksi joulukuussa Tuusulan kunnanvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2017 päätimme yhdeksi vuositavoitteeksi 2.2 Tuusulanjärvi vetovoiman rakentajana.
Samassa talousarviossa valtuusto varasi 200.000 euroa Tuusulanjärven eteläosan kunnostuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
Kuntakehityslautakunta on toukokuussa 2016 pykäläasiana käsitellyt Tuusulanjärven rantojen virkistyskäytön lisäämistä. Tarkoituksena on virkistyskäytön lisäämisen lisäksi myös maisema-arvojen kohentaminen. Esittelytekstissä todetaan:
"Kun otetaan huomioon Hyrylän kehittämistarve, Tuusulanjärven alueen melko vahva identiteetti jo nykyisellään sekä järven vetovoima, kannattaa järven virkistyskäyttöön panostaa vahvasti. Panostukset lisäävät alueen vetovoimaisuutta, kasvua ja tuovat kunnalle sitä myöten myös tuloja - puhumattakaan olevien asukkaiden ekosysteemipalvelun tason noususta ja sitoutumisesta asuinympäristöönsä. Asukkaat viihtyvät paremmin alueella, jolla on loistavat virkistysmahdollisuudet. Järven ranta on perinteisesti ollut suomalaisten suosikkialue viettää aikaa tai asua."
Uimarantaselvitys rantareitteineen on valmistunut juuri ennen joulua. Vuosikaudet kuntalaisia puhuttaneeseen Tuusulanjärven eteläpään ympäristöön tulee pian muutosta, kun puolentoista vuoden työn jälkeen, Natura-aluettakin koskettaneen toteutussuunnitelman valmistumisen myötä alueella on lainvoimainen maisematyölupa. Alueella on pidetty puistotalkoita, työssä auttoivat viime kesänä/syksynä myös maisemalampaat, jotka ilahduttivat myös kuntalaisia.
Valtuuston hyväksymässä kaavoitussuunnitelmassa Anttilan tilakeskus on yhtenä kaavoituksen kärkihankkeena. Järven itäpuolella on alkanut Tuuskodon alueen asemakaavoitus. Tyhjentynyt Tuuskoto tarjoaa oivalliset mahdollisuudet väliaikaiskäyttöön, kuntalaisten yhteiseen toimintaan. Ensimmäisiä ehdotuksia on jo tullutkin mm. Tuusulan Naisyrittäjiltä ja taideyhteisöiltä.
Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teema on Yhdessä. Samalla tavalla - yhdessä - tuusulalaiset haluavat olla Tuusulanjärveä ympäristöineen kehittämässä. Parhaiten tämä onnistuu ja myös tehostuu, kun kuntalaiset otetaan mukaan tähän työhön.
Ehdotamme,
että tämän onnistumiseksi pikaisesti valmistellaan ja toimeenpannaan organisointi, jossa kuntalaiset, yhdistykset, yhteisöt ja muut sidosryhmät voivat kunnan työntekijöiden kanssa osallistua toimintaan. Uusia yhteistyön ja vuorovaikutuksen keinoja käyttämällä sitoutuminen syvenee, tekijöitä ja konkreettisia tuloksia saadaan aikaan niin pienissä kuin isommissakin asioissa - avoimesti, rohkeasti ja yhdessä tekemällä.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 23.1.2017 § 14: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 24.1.2017: Kuntakehitys ja tekniikan valmisteltavaksi
Kuntakehityslautakunta 15.2.2017: Palautettiin uudelleen valmisteltavaksi
Kuntakehityslautakunta 1.3.2017 § 33: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 27.3.2017 § 130: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 8.5.2017 § 73: Aloite käsitelty
Vastaus
Kuntakehityslautakunta on merkinnyt osaltaan Tuusulanjärven virkistyskäytön parantamiseksi tehtävien hankkeiden tilannekatsauksen tiedoksi kokouksessaan 1.3.2017. Kuntakehityslautakunnan lisähuomautuksiin liittyen voidaan todeta seuraavaa:
Tuusulanjärven virkistyskäytön kehittämisen organisoinnissa on vetovastuu annettu yhdyskuntatekniikan tulosalueelle. Valtuuston joulukuussa vuodelle 2017 myöntämän ylimääräisen 200 000 euron investointimäärärahan ja 50 000 euron käyttötalousrahan puitteissa yhdyskuntatekniikka on yhdessä kuntasuunnittelun kanssa jo aloittanut eräiden kohteiden ideointi- ja rakennussuunnittelun. Ideointisuunnittelu kohdistuu Jokipuiston kehittämiseen ja Kaukjärven rantapuistoon. Toteutussuunnittelua on lähdetty tekemään Ilmari Kiannon polulle ja lintutornille johtavan esteettömän reitin toteuttamiseksi. Maisematyöluvan mukaiset hakkuut alueella on jo tehty.
Tuusulanjärveä yhdessä -aloitteen vastauksessa hankkeille esitetyt aikataulut ovat haasteelliset, kun lisäksi otetaan huomioon, että hankkeet liittyvät lähinnä viheralueisiin ja kunnasta puuttuu kunnanpuutarhuri, jolla olisi sopiva asiantuntemus ja taito viedä hankkeita eteenpäin. Puutarhurin rekrytointi venyy vähintään toukokuulle. Kunnallistekniikan insinööripohjaiset suunnitteluresurssit on varattu pitkälti kunnan kannalta strategisempien hankkeiden läpivientiin kuten Rykmentipuiston alueeseen, Koskenmäen kiertoliittymään, Anttilanrantaan, Lahelanpelto I:een ja Kartano I:een.
Kuluvan vuoden investointikohteiden ja henkilöresurssien suunnittelu on aloitettu kunnan vuosikellon mukaisesti jo toukokuussa 2016 ja viety kunnan talousarvioluonnokseen loka-marraskuussa. Ylimääräisen investointimäärärahan myöntämisen yhteydessä ja aikataulutavoitteita määritettäessä on syytä tarkastella myös muiden suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa tarvittavien resurssien riittävyyttä, jotta myönnetty raha voidaan käyttää järkevästi ja tehokkaasti. Samoin lainsäädännön ja kunnan itsensä määrittelemät prosessit hankkeiden toteuttamiseksi on otettava huomioon. Toteutussuunnitelmat vaativat oman kuulemis- ja hyväksymisprosessinsa samoin kuin hankeen rakennuttaminen. Vuodenaika asettaa kohteille omat rajoitteensa kuten myös kohteiden nykykunto ja maanomistus. Vuonna 2017 toteutettavaksi kaavailtujen kohteiden osalta on otettava huomioon seuraavat reunaehdot:
Esteetön reitti lintutornille: Reitin tarkempi suunnittelu edellyttää lumetonta aikaa, joka ajoittuu maalis-huhtikuun tienoille. Alueen maaperä on erittäin pehmeää ja vetistä. Rakentaminen täytyy todennäköisesti tehdä talvityönä, jolloin voidaan hyödyntää maan routaantumista. Reitistön kunnossapito on varmistettava riittävällä rahoituksella käyttöbudjetissa
Kaukjärven rantapuisto: Puiston omistajuus jakaantuu kolmelle taholle. Kunta omistaa noin puolet, Tuusulan seurakunta noin kolmanneksen ja Gustavelund loppuosan. Kunnan alueella puiston hoitoluokitusta jouduttiin alentamaan säästötoimenpiteiden vuoksi. Alue on ollut niittymäisenä tilana 2-3 vuotta. Kohteen muuttaminen takaisin puistomaisemmaksi ei enää onnistu ns. heinän alasleikkuulla vaan nurmialueet on perustettava uudelleen. Jotta puistosta saadaan yhtenäinen, on tarkoituksenmukaista, että puistoalueen muut omistajat lähtevät hankkeeseen mukaan. Vaihtoehtoisesti kunta kehittää vain omaa aluettaan. Kohteen kehittämissuunnitelma on meneillään ja toteutussuunnitelmaa lähdetään tekemään, kun on sovittu alueen muiden omistajien kanssa saneerattavan kohteen laajuus ja taso. Perusnurmikkoa voidaan kuitenkin ryhtyä tekemään kesän 2017 aikana. Nurmikon kunnossapito on varmistettava riittävällä rahoituksella käyttöbudjetissa.
Tuuskodon ranta-alueen reitit: Ilmari Kiannon polun suunnittelu on käynnissä. Kohde toteutetaan vuoden 2017 aikana, mikäli maanomistukselliset seikat saadaan sovittua.
Lampaiden laidunnus: Lampaiden laidunnus voidaan toteuttaa, mikäli löytyy tarkoitukseen soveltuva alue ja laidunnasta vastaava taho. Yhdyskuntatekniikan tulosalueella ei ole osoittaa henkilökuntaa lampaiden hoitoon ja valvontaan.
Jokelan lammet ja Kellokosken Keravanjokivarsi sekä Rusutjärven rannat: Uimarannat ja niiden kunnossapito ovat liikuntatoimen alaista toimintaa, Metsäpirtin toiminnasta ja kunnossapidosta vastaa tilakeskus. Keravanjoen varren reittien kunnostustyöt on jo aloitettu.
Tilannekatsauksen sisällön tarkempi esittelyteksti löytyy tämän asiakirjan Kuntakehityksen kokouksen § 33/1.3.2017 kohdasta.
Päivitetty: 15.05.2017