Kunnan metsien käyttö monipuoliseen arviointiin

Aloite tehty:
11.05.2020
Aloitteen tekijä:
Eeva-Liisa Nieminen / Vihreä valtuustoryhmä
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Vireillä

Eri puolilta on tullut kuntalaisten huolestuneita yhteydenottoja. Paijalan metsä harvennettiin vallitsevien metsäoppien mukaan, mutta asukkaiden mielestä ottamatta huomioon, että metsä on ollut hyvä melu- ja näkösuoja. Myös Tuomalan metsän hakkuupäätös huomataan vasta nyt. Luonnonkaunis metsä sijaitsee lähellä kolmen kunnan rajaa luonnonsuojelualueen vieressä ja on asukkaiden virkistyksen kannalta tärkeä alue, joka olisi jo hakattu ilman leudon talven viivytystä. Kuitenkin alueesta on vuonna 2006 tehty monipuolinen 56-sivuinen luontoselvitys. Se on luettavissa kunnan verkkosivuilta hakusanalla Golf kentän laajennus, luonto- ja maisemaselvitys https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=2107. Ilouutinen nyt juuri tänään on, että kauppa tullaan purkamaan, liitytään Metso-ohjelmaan ja tutkitaan lähivirkistysalueiden hoitosuositukset. Myös Nuppulinnassa jo edellisten hakkuiden jättämiä avohakkuita setvitään edelleen, ja niiden surullinen autiomaisema avautuu asukkaille päivittäin. Tuusulan suurprojekti Rykmentinpuisto, ei sekään ole jäänyt hakkuilta turvaan. Koska Rykmentinpuistossa ei vielä ole asukkaita, heidän reaktioitaan ei tiedetä. Kuitenkin, miten paljon houkuttelevampi olisi sellainen asuinalue, jonka vieressä avautuu oikea luonto. Vielä siihen on mahdollisuus suojelemalla kauniit kalliot.

Haluamme kunnan arvioivan uudelleen hakkuutavoitteet.

Kunnan hakkuita tehdään metsänhoitoyhdistyksen tekemien talousmetsien kasvuun perustuvien suositusten ja laskelmien mukaan.
”Tuusulan kunnan omistamia talousmetsiä on noin 1100 ha. Puistometsiä kunnan omistuksessa on noin 400 ha. Vuotuinen kasvu on noin 7000 kuutiota. Vuodelle 2020 suunnitellut hakkuut eivät ylitä vuotuisen kasvun määrää.

Hakkuusuunnitelman mukainen kokonaiskertymä vuodelle 2020 on yhteensä noin 5700 kiintokuutiometriä. Kokonaiskertymästä pystykaupan osuus on noin 3240 kiintokuutiometriä ja hankintakaupan osuus noin 2460 kiintokuutiometriä.” Päätösesittely kh 18.11. 2019

Riippuen laskentatavasta, otetaanko puistometsät mukaan, kasvu on laskettu melko suureksi. Parhaissa talousmetsissä noin 6 m3:n kasvu hehtaaria kohden vuodessa on melko korkea.

Tuusulan kunnan metsät eivät ole kuitenkaan tavallisia metsiä. Monet sijaitsevat lähellä ihmisten asuinalueita tai ovat vanhoja metsiä. Niille voidaan laskea monenlaisia muitakin arvoja kuin metsänmyynnistä saatava tuotto.

Metsillä on arvo virkistyksen lähteenä, ne ovat hiilinieluja, niiden tulisi toimia viheryhteyksinä, niiden tulisi turvata luonnon monimuotoisuutta. Ne tarjoaisivat asukkaille rauhaa ja kauneutta. Sen sijaan, että uusille asuinalueille rakennetaan miljoonilla euroilla puistoja, voitaisiin suojella jo olevassa olevia metsiä. Tuusulan muutetaan, koska meillä on maaseutua ja lähimetsät.

Kunnalla on tekeillä viheraluestrategia. Se on hyvä asiakirja, joka on nettisivuilla luonnoksena. Siellä annetaan viheralueille kolme arvoa. Ne ovat virkistys, johon kuuluu hyvinvointi ja sosiaaliset arvot, maisema ja esteettisyys sekä ekologinen merkitys. Metsät ovat osa viheralueita. Metsillä on kaikki nämä arvot.

Otan mukaan joitain kirjallisuudesta löytyviä perusteluja, jotka on esitetty strategialuonnoksessa.

Luontoalueet koetaan elvyttävinä paikkoina, joissa on mahdollista uusia voimiaan ja ylläpitää mielenterveyttään. Hyvä ympäristö kannustaa ihmisiä liikkumaan ja ulkoilemaan, joka on omiaan lisäämään sosiaalisia kontakteja ja vaikuttaa suoraan terveyteen. Viheralueiden arvoja ovat koskemattoman luonnon kokemus, tilantuntu, hiljaisuus, sekä mahdollisuus toimintaan ja ajanviettoon. Luontoympäristö mahdollistaa lumoutumisen, arjesta irrottautumisen, maiseman laajuuden ja yhtenäisyyden kokemuksen. (Kaplan, 1989; Tyrväinen, 2005, Aura ym. 1997, Viheraluestrategia, luonnos).

Viime vuoden Finlandia-palkittu tietokirja ”Metsä meidän jälkeemme” tarjoaa monipuolisen kuvan eri lähestymistavoista metsänhoitoon. Sotien jälkeen Suomi tarvitsi suuria hakkuita selvitäkseen sotakorvauksista. Avohakkuiden tilalle on vähitellen tullut hyväksytyksi myös jatkuvan kasvatuksen menetelmät. Oman lisänsä tuovat luonnon omat reunaehdot. Koska myös myrskyt kaatavat ja tuholaiset hyökkäävät, ei ole yhtä ainutta oikeaa menetelmää.

Kuitenkin kunnan tasolla täytyy saada aikaan suunnitelma, jossa otetaan huomioon muutkin kuin talousmetsätavoitteet. On muistettava, että kerran hakatun alueen puilla kestää vuosikymmeniä kasvaa uudelleen.

Kuntaan tarvitaan asiakirja, jossa päättäjillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa hiilinielujen, luonnon monimuotoisuuden ja asukkaiden virkistyksen kannalta olennaisiin tekijöihin. Metsänhoitosuunnitelma tulee olla kaikkien kuntalaisten tutustuttavissa. Ei voida lähteä siitä, että kunta laskee saavansa parisataa tuhatta euroa vuodessa, annetaan hakkuusuunnitelman laatiminen metsänhoitoyhdistykselle, ja heidän asiantuntemukseensa nojaten hakataan. Metsänhoitoyhdistys ei ole kuitenkaan edellä mainittujen metsän muiden arvojen asiantuntija: virkistyksen, johon kuuluu hyvinvointi ja sosiaaliset arvot, maisema ja esteettisyys sekä ekologiset arvot.

Poimin lainauksia Keravan 2018 metsänhoidon periaatteista. Oma kattava ohjeistus tulisi laatia myös Tuusulaan.

Yleiset periaatteet
Metsiä hoidetaan aktiivisesti hoitoluokkakohtaisten tavoitteiden ja vuosittaisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti.
Säilytetään ja ylläpidetään puuston elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta.
Säästetään mahdolliset vanhat ja arvokkaat metsät sekä huomioidaan säästöpuut.
Kiinnitetään huomiota puroihin ja pieniin kosteikkoihin.
Metsätöissä suositaan luontaista uudistamista aina kun se on mahdollista
Puunkorjuussa vältetään jäävien puiden vahingoittamista sekä maastovaurioita.
Herkillä ja aroilla alueilla toimitaan rikkomatta metsäpohjaa.
Turvataan eläinten ja lintujen pesimisrauha (15.4–31.7).
Reagoidaan nopeasti kasvintuhoajiin (esim. kirjanpainajan tuhot).
Puuryhmiä, yksittäisiä puita ja suuria kiviä sekä erikoisia luonnonmuodostumia tuodaan esille poistamalla kasvillisuutta.
Tuodaan esille kulttuurimaisemia.
Ulkoilureittien varret hoidetaan turvallisiksi.
Kuullaan asukkaiden toiveita siten, että kaupungin ja kaupunkilaisten yhteinen etu on merkittävämpi kuin yksittäisen asukkaan näkemys.

Lähimetsät
Kaupunkinäkymissä korostetaan kaupunkikuvaa ja arkkitehtuuria.
Lähiympäristöt pidetään raivattuina, ja liikkuminen turvallisena.
Vesakon ja pusikoiden raivauksissa keskitytään polkujen ja kevyen liikenteen väylien varsiin,
näköalapaikoille, kulttuurimaisemiin sekä tonttien ja metsän raja-alueille.
Hoito keskittyy metsän eri osiin eikä koko metsää raivata tasaisesti.
Raivaustöissä jätetään entiselleen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat viheralueet.
Metsästä pyritään tekemään ikärakenteeltaan ja maisemakuvaltaan vaihteleva ja monimuotoinen.
Aroilta alueilta kulutusta ohjataan pois polkureittien suunnittelulla ja maahan jätettävillä rungoilla.
Erityisiä luontoarvoja sisältävät kohteet hoidetaan luonnonhoitotöinä erillisen suunnitelman mukaisesti.
Metsän uudistaminen tehdään pienaukko- ja poimintahakkuilla.
Asutuksen välittömässä läheisyydessä valtaosa hakkuutähteistä korjataan pois niiden haitatessa maisemakuvaa ja ulkoilua.
Hoitotoimista tiedotetaan asukkaille etukäteen asukaskirjeellä ja kaupungin netti­sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.

Ulkoilu- ja virkistysmetsät
Retkeily ja ulkoilureittien ympäristöjen hoidossa kiinnitetään huomiota metsien puulajisuhteiden ja ikärakenteen vaihtelevuuteen ja luonnonmukaisuuteen.
Vaaralliset puut tullaan poistamaan.
Ulkoilureittien reunaan ei jätetä laho- eikä kelopuita ja reuna-alueet pidetään siisteinä vesakosta.
Tärkeät elinympäristöt huomioidaan.
Ulkoilumetsiin jätetään pienialaisia hoitamattomia tiheikköjä lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
Ulkoilu- ja virkistysmetsissä uudistusalat ovat pienalaisia.
Hakkuutähteet korjataan pois keskeisiltä alueilta samalla kun syntyneet aukot sopeutetaan maisemaan.
Metsien hoitotoimista tiedotetaan kunnan nettisivuilla.

Suojametsä
Hoidon painopisteenä on suojeltavan metsän säilyttäminen terveenä, monilajisena, monikerroksisena ja peittävänä.
Vaaralliset puut poistetaan
Luontoarvoiltaan arvokkaimmat metsät varataan suojelualueiksi.

Keravalla metsät on jaoteltu seuraavasti: Lähimetsä, ulkoilu-ja virkistysmetsä, suojametsä, talousmetsä, arvometsä, suojelualue
(Metsien hoidon ja käytön periaatteet, Kerava, 2018).

Aloite
Lähimetsien merkitys on kasvanut vuosi vuodelta, erikoisesti se on tullut hyvin esiin poikkeusaikana. Kunnalla on vuonna 2012 laadittu metsänhoitosuunnitelma. Me allekirjoittaneet vaadimme, että se tulee julkiseksi ja sitä päivitetään. Lisäksi kunnan tulee tehdä metsien ja virkistysalueiden hoitosuunnitelma, jossa määritellään metsien ja virkistysalueiden hoidon periaatteet ottamalla huomioon erilaiset metsien virkistysarvot, hiilinielutarpeen ja luonnon monimuotoisuuden.
Hakkuumääriin ei pidä soveltaa kaavamaisia talousmetsän kasvuprosentteja.
Lähimetsiä tulee siistiä, harventaa ja hoitaa.
Luonnonsuojelukriteereitä täyttäviä metsiä tulee esittää Metso-ohjelmaan.
Uusien asuinalueiden suunnittelussa tulee sovittaa rakentaminen niin, että myös olemassa olevaa puustoa jää alueen osaksi.
Avohakkuista tulee luopua suosimalla ratkaisuja, joissa jätetään esimerkiksi männyt ja koivut, sekä siemenpuita, kelopuita, reunuspuita, jolloin maisemallinen, virkistyksellinen ja ekologinen näkymä onkin aivan erilainen kuin karu avohakkuu.
Metsänhoidossa tulee ottaa huomioon luonnon reunaehdot: pelkkä heikkojen kuusien jättäminen ei ole myrskyjen takia ratkaisu ja Metso-ohjelman kirjanpainajatuhoalue saattaa levitä myös naapurimetsiin.

Kunnan metsänhoitosuunnitelma tulee julkaista nettisivuilla, kuntalaisia tulee kuunnella heidän lähimetsiensä hoidon suunnittelussa ja vuosittainen toimenpideohjelma tulee tuoda käsittelyyn myös luottamuselimissä ennen kuin tarjouksia hakkuista pyydetään.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 11.5.2020 1 60: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.5.2020: Kasvu ja ympäristö -toimialueen valmisteltavaksi

Päätös

Päivitetty: 19.05.2020

« Takaisin