Selvitys liikuntaoppilaitosten saamiseksi Rykmentinpuistoon
Hyrylän Urheilukeskuksessa on paljon olemassa olevia, hyviä suorituspaikkoja, tekonurmia ja pallokenttiä, tennishalli sekä jäähallit. Lisäksi Hyrylän Urheilukeskuksen yleissuunnitelmassa vuodelta 2007 on hahmoteltu paljon uusia suorituspaikkoja.
Näiden lisäksi lähellä ovat Tuusulan Uimahalli ja Tuusulan Golf-kenttä.
Hyrylän Urheilukeskuksen vieressä sijaitsee Rykmentinpuisto, jota ollaan paraikaa suunnittelemassa. Rykmentinpuistosta suunnitellaan noin 15 000 asukkaan asuinaluetta.
Hyrylän Urheilukeskuksen liikuntapaikat, sekä lähellä olevat uimahalli ja golf-kenttä, tarjoavat hyvät puitteet liikuntaoppilaitoksia varten.
Myös Hyrylän Urheilukeskuksen liikuntapaikkojen käyttöastetta voitaisiin nostaa, jos tyhjät päivävuorot voitaisiin ottaa liikuntaoppilaitosten käyttöön.
Esitän, että Rykmentinpuiston suunnittelussa huomioidaan uuden liikuntapainotteisen lukion tarpeet. Keski-Uudellemaalle kaivataan erityislukioita ja niistä on huutava pula. Kun sellainen saadaan Rykmentinpuistoon, niin silloin tänne jonotetaan lukioon muista kunnista, eikä päinvastoin.
Samalla tulee käynnistää selvityshanke 2. asteen tai korkea-asteen liikunta/urheiluoppilaitoksen saamiseksi Rykmentin puiston uusiin ja uljaisiin puitteisiin.
Eri vaihtoehdot ja mahdollisuudet em. oppilaitosten saamiseksi Rykmentinpuistoon tulee siis selvittää ja jatkossa sisällyttää Rykmentinpuiston suunnitelmiin.
Samalla Tuusula profiloituu terveys- ja hyvinvointi, sekä liikunta- ja urheilukuntana, kulttuuria unohtamatta. Kutsutaan selvitysprojektia vaikka nimellä 'Tuusulan Olympialaiset'. Silloin kaikki ymmärtävät heti, että puhumme isoista ja tärkeistä asioista.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 1.2.2010 § 13: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 8.2.2010 § 68: Kasvatus- ja sivistystoimen valmisteltavaksi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.4.2011 § 30: Ehdotus kunnanhallitukselle
Kunnanhallitus 18.04.2011 § 206: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 16.5.2011 § 61: Aloite käsitelty
Vastaus
Lukio on kurssimuotoinen yleissivistävä koulu, jossa ei ole vuosiluokkia. Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan valtakunnallinen ylioppilastutkinto. Lukio-opetusta voivat antaa siihen opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan saaneet koulutuksen järjestäjät. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksissa.
Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä päättää missä oppilaitoksissa lukiokoulutusta järjestetään. Koulutuksen järjestäjillä on yhteistyövelvollisuus muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien kanssa.
Erikoislukioilla on jokin erityistehtäväalue, kuten musiikki, taideaineet tai urheilu, jonka Opetusministeriö on myöntänyt lukioille. Oppilaat suorittavat kyseisiä erityisalan opintoja normaalin lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon lisäksi. Erikoislukiot saattavat poiketa hieman valtakunnallisesta lukioiden tuntijaosta. Varsinaisia erikoislukioita Suomessa on suunnilleen seitsemänkymmentä, mutta erilaisia aineita painottavia lukioita on kuitenkin paljon enemmän.
Lukiot voivat profiloitua ja painottaa opetuksessaan esim. kuvataiteita, luonnontieteitä tai liikuntaa. Osa lukioista on erikoistunut tiettyihin aineisiin, ja niitä kutsutaan erityisen koulutustehtävän saaneiksi lukioiksi. Ne voivat painottaa tiettyä oppiainetta joko koko opetuksessaan, kuten urheilu-, kuvataide- ja musiikkilukiot, tai tarjota tavallisen lukio-opetuksen lisäksi erikoislinjoja.
Tuusulan kunnan sivistystoimi pyrkii aktiivisesti kehittämään lukio-opetusta sekä lukioidensa vetovoimaisuutta. Kehittämisessä on kaksi suuntausta. Toisaalta pyritään rakentamaan yksi yhteinen Tuusulan lukio, jolla on toimipisteet kunnan taajamissa. Tällä tavoin pyrimme lisäämään lukioidemme yhteistyötä sekä tehostamaan resurssien käyttöä ja sitä kautta monipuolistamaan lukioidemme opiskelijoille suuntaamia palveluita ja kurssitarjontaa sekä luomaan edellytyksiä myös vapaa-ajan harrastuksille. Toinen kehittämissuuntaus on uuden lukiorakennuksen saaminen Hyrylään. Hyrylään suunniteltavan lukion toiminnallisena lähtökohtana on, että se on yleislukio, joka antaa opiskelijalle hyvät mahdollisuudet harrastaa opiskelujen ohella lähellä kotiaan. Tavoitteena on luoda lukio, joka tekee tiivistä yhteistyötä urheiluseurojen sekä kulttuurin eri toimijoiden kanssa. Uusiin tiloihin on tarkoitus sijoittaa myös Tuusulan kansalaisopiston toimintoja, mikä mahdollistaisi tiiviimmän yhteistyön kansalaisopiston kanssa.
Uuden lukiorakennuksen parhaana sijaintipaikkana nähdään Rykmentinpuisto. Tämä antaisi hyvät mahdollisuudet profiloitua aktiivisesti harrastavan ja opiskelevan nuoren lukioksi ja yhtenä painotusalueena olisi urheilu ja liikunta. Kunnan omien lukioiden verkottumisella pyritään luomaan vahvempaa pohjaa erilaisille painotuksille, joita uudessa lukiossa voitaisiin toteuttaa.
Vuonna 2009 Tuusulan kunnan lukioissa opiskeli 624 opiskelijaa. Näistä 93 oli ulkopaikkakuntalaisia. Muissa Uudenmaan kuntien lukioissa opiskeli samana vuonna 313 tuusulalaista opiskelijaa. Tuusulan lukioiden oppilasmäärä hajautettuna kolmeen eri lukioon ei tue erikoislukion perustamista Tuusulaan. Julkisen liikenteen vähyyden vuoksi on oletettavaa, että Tuusulaan ei hakeutuisi oppilaita muista kunnista erikoislukion tarpeisiin. Kasvatus- ja sivistystoimi näkee erikoislukiota tärkeämpänä kehittää mahdollista Tuusulan lukiota yleislukiona, joka tarjoaa nuorelle mahdollisuuden aktiivisesti yhdistää opiskelu ja harrastukset mielekkääksi kokonaisuudeksi erilaisten painotusten kautta. Kasvatus- ja sivistystoimi ei näe estettä sille, etteikö yksi painotusalue voisi olla liikunta, jos siihen opiskelijoiden sekä yhteistyökumppaneiden puolelta löytyisi kiinnostusta. Tärkeää on luoda edellytykset yhteistyön lisäämiselle Tuusulan omien yksiköiden kanssa (kansalaisopisto, liikunta-, kulttuuri-, nuorisotoimi) sekä eri järjestöjen ja seurojen kanssa.
Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta eli urheiluopistoa, jotka järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta nuorille ja aikuisille. Ne toimivat urheilijoiden valmennuskeskuksina ja muutamat opistot järjestävät myös liikunta-alan ammatillista koulutusta. Kasvatus- ja sivistystoimi ei näe Tuusulalla olevan edellytyksiä varsinaisen urheiluopiston perustamiseen, koska vetovoimaisen urheiluopiston vaatimukset edellyttäisivät Tuusulan urheilukeskuksen voimakasta kehittämistä, niin liikuntapaikkojen kuin myös majoitustilojen osalta. Kasvatus- ja sivistystoimi näkee kuitenkin tärkeänä kehittää Tuusulan lukiota aktiivisesti harrastavan nuoren tarpeita vastaavaksi yleislukioksi ja siten tarjota kunnan nuorille houkutteleva vaihtoehto jatko-opiskelupaikaksi Tuusulassa.
Päivitetty: 17.05.2011