Läntisen alueurakan tilanne Koskenmäen alueella
Aurausurakka on hoidettu huonosti. Hoitotaso on ollut selkeästi huonompi kuin muualla Tuusulassa. Erityisesti eroa on Riihikallion alueen ja Läntisen urakka-alueen hoidon välillä. Urakoitsija on aurannut alueen tiet myöhemmin kuin muualla on tehty. Auraus on tehty ammattitaidottomasti ja vaarallisesti, koska ainakin Koskitien-Kivimiehentie alueellla ei ole aurausmerkkejä. Risteykset on puhdistettu huonosti tai ne ovat usein puhdistamatta.
Käsittelyvaiheet
11.1.2011: Jari Huttusen valmisteltavaksi
Tekninen lautakunta 8.2.2011 § 27: Aloite käsitelty
Vastaus
Tuusulan läntisestä alueurakasta vastaa JT Service Oy. Urakkasopimus allekirjoitettiin 10.11.2010. Sopimus kattaa urakka-alueen katujen ja puistoväylien talvi- ja kesäkunnossapidon. Urakan sopimusaika on kolme vuotta ja se päättyy 31.10.2013. Sopimusaikaa voidaan jatkaa yhdellä vuodella, jos tilaaja katsoo urakoitsijan toimineen urakka-asiakirjojen mukaisesti. Vastaavasti sopimus voidaan purkaa, mikäli urakoitsija toistuvasti laiminlyö velvollisuutensa eikä huomautuksista ja sakotuksista huolimatta korjaa laiminlyöntejään.
Läntinen urakka-alue on laajuudeltaan noin 3-kertainen verrattuna kunnan muihin talvikunnossapitoalueisiin. Se kattaa Halkivahan, Nummenkankaaan, Vaunukankaan, Lahelanrinteen, Lahelankankaan, Lahelanpellon, Lahelan ja Ristikiven alueet. Kalustona urakoitsijalla on 3 lumen auraukseen soveltuvaa konetta ja tarvittaessa Keravalta on saatavissa yksi varakone. Lumenajossa teiden varsilta on viimeaikoina ollut käytössä kaksi traktoria ja kaksi kuorma-autoa, pyöräkuormaaja ja kaivinkone. Alueen laajuuteen nähden käytettävissä olevan kalustomäärän voidaan katsoa olevan riittävä.
Urakkamuotona läntinen alueurakka on uusi. Se vastaa tilaaja-tuottaja -mallia, jossa Tuusulan kunta toimii palvelun tilaajana ja JT Service Oy palvelun tuottajana. Palvelun tilaaja on määrittänyt palvelun tason tarjouspyyntöasiakirjoissa ja tilaajan rooli on valvoa, että tuottaja täyttää sopimuksen mukaiset velvoitteensa. Muihin kunnan talvikunnossapitourakoihin verrattuna oleellisin ero on siinä, että tilaaja ei puutu operatiiviseen toimintaan eikä vastaa työnjohdosta. Ts. urakoitsija toimii itsenäisen pääurakoitsijan ja -toteuttajan roolissa. Laiminlyöntitapauksissa tilaaja reklamoi ja voi antaa määräyksiä urakoitsijalle, mutta ei työntekijälle. Koska JT Service Oy vastaa palvelun tuottamisesta ja työnjohdosta, on tällöin myös sovittu, että he vastaavat asiakaspalvelusta. Tällä järjestelyllä palaute työn laadusta tuottajalle tulee nopeimmin perille ja heillä on tällöin myös parhaat mahdollisuudet korjata havaitut puutteet. Tätä tarkoitusta varten JT Service Oy on asettanut hoitoalueilleen opaskyltit, joissa on yhtiön nimi ja puhelinnumero asiakaspalvelua varten.
Kuntaan toimitetut viestit välitetään edelleen JT Service Oy:lle. Saadut viestit, niin negatiiviset kuin positiivisetkin palautteet, tallennetaan, mikäli ne on toimitettu tallennettavassa muodossa (sähköpostitse). Liitteenä on saatuja palautteita. Kaikki saatu palaute ei koske läntistä aluetta, vaan palautetta on tullut myös muilta alueilta.
Työn laadun tarkkailua tehdään myös tilaajan taholta kolmen henkilön voimin, mutta heidän vastuualueellaan on koko kunta. Urakoitsijan kanssa pidetään säännöllisesti vähintään kerran kuussa työmaakokous, jossa käydään läpi mm. asiakaspalautteet, havaitut puutteet ja toimenpiteet puuteiden korjaamiseksi. Liitteenä tammikuun työmaapöytäkirja.
Käytössä oleva urakkamuoto on uusi ja myös urakoitsija on uusi tällä alueella. Urakan käyntiin lähtemisessä on tämän vuoksi ilmennyt vaikeuksia. Urakan kilpailuttaminen ja sopimuksen laadinta venyivät sairaustapausten vuoksi. Aurauskartastoa ei ennätetty saada täysin valmiiksi johtuen pääosin siitä, että talvi tuli aikaisin. Ensilumi satoi 18.11.2010. Aikainen talvi aiheutti myös sen, että urakoitsija ei ennättänyt asentaa aurausviittoja. Ne tulisi asentaa juuri ennen kuin maa routaantuu. Routaiseen maahan niitä on enää vaikea saada tukevasti pystyyn, ja kovin paljoa ennen routaantumista aurausmerkkejä ei voi asentaa niihin kohdistuvan ilkivallan vuoksi. Aurausviitan tarkoitus on opastaa kunnossapitäjää ajolinjan suhteen ja se sijoitetaan katualueelle ajoradan ulkopuolelle. Aurausviitan tarkoitus ei ole ilmoittaa autoilijalle ajoradan sijaintia.
Osasyynsä alkuvaikeuksiin on ollut sillä, että kartan teossa käytetty ohjelmisto ei soveltunut kyseiseen tehtävään parhaalla mahdollisella tavalla. Talven aikana on käynyt myös ilmi, että karttapohja ei ole kaikilta osiltaan täysin ajan tasalla, mikä on johtanut siihen, että pieniä levikkeitä ja vastaavia on jäänyt auraamatta. Käyntiinlähtövaikeudet olivat ennakoitavissa, jonka vuoksi urakkaohjelmaankin on kirjattu, että urakkaan kuuluu ensimmäisen hoitokauden aikana urakka-alueen läpikäynti tehtävittäin, ja etsiä kehittämistarpeita. Tähän liittyy myös laatu, toimenpideajat, työmenetelmät.
Aloitteen tekijän toteamus siitä, että Läntisen urakka-alueen talvikunnossapito on hoidettu huonosti, on osittain totta edellä mainituin perustein. Selkeitä, vakavia töiden laiminlyöntejä ei kunnan omalla valvonnalla ole kuitenkaan havaittu. Urakoitsijalle on tähän mennessä annettu yksi huomautus työn laiminlyönnistä. Talven edetessä urakoitsijan paikallistuntemus on parantunut, ja sitä myötä käsittääksemme myös työn jälki on parantunut. Myös valitusten määrä on vähentynyt. Käsitys huonosta talvikunnossapidosta saattaa osittain johtua runsaasta lumentulosta. Marraskuun 18. päivän ja tammikuun 9. päivän välisenä aikana (53 päivää) on ollut 25 sadepäivää. Tonttikaduilla auraus tulee tehdä 10 tunnin kuluessa, kun tarve auraukselle on muodostunut. Tarve muodostuu, jos sataneen lumen määrä on arkisin 8 cm tai viikonloppuisin 10 cm. Oheisessa taulukossa on sademäärä aikaväliltä 18.11.2010-9.1.2011. Vuorokauden aikana on vain kahdesti ylitetty 8 cm:n raja. Tästä johtuu, että auraus tonttikaduilla on tapahtunut vasta yli vuorokausi sateen alkamisesta. Kun lunta tulee useana päivänä peräkkäin, priorisoidaan ensimmäisiksi I aurausluokan kadut ja väylät (joukkoliikenneajoradat, kevyenliikenteen väylät, linja-autopysäkit) alempien kunnossapitoluokkien kustannuksella. Runsaan lumentulonyhteydessä usein myös ajetaan kuljettavissa oleva ura ja viimeistely tehdään myöhemmin.
Läntisestä alueesta vastaavan urakoitsijan toimintaa valvotaan jatkossakin ja epäkohtiin puututaan sopimuksen sallimissa puitteissa, kuten myös muiden aurausalueiden kohdalla. On varmasti totta, että joillakin alueilla lumenauraus tapahtuu korkeampitasoisena kuin mihin sopimus suoraan velvoittaisi, mutta kuten jo edellä todettiin, niin työn jälki myös läntisellä alueella on viimeaikoina parantunut. Katujen ja yleisalueiden kunnossapitoon velvoittaa kuntaa laki. Lain kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossapidosta 3 § 1 momentti toteaa, että kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Päivitetty: 12.08.2011