Kouluterveydenhoidon resurssointi Kellokoskella
Kouluterveydenhoidon resursointi ja siinä esiintyneet puutteet ovat tulleet Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistyksen tietoon. Kellokosken Ruukin alakoulun ja koulukeskuksen yläkoulun osalta kouluterveydenhoito ei täytä 1.7.2009 voimaan tuleen säädöksen määräyksiä.
Tämän hetkisellä resursoinnilla ja asetuksen vaatimukset huomioiden Kellokoskella jää kouluvuoden 2010-2011 päättyessä kouluterveydenhuollon tarkastuksista tekemättä 140 alakoulun ja 73 yläkoulun oppilasta sekä 36 lukiolaista. Luvuissa on huomioitu, että kaikki 5. luokkalaiset ja lukio 1. luokkalaiset jäävät tarkastamatta. Jo aiempina vuosina resursseja on siirretty tilanteen mukaan ja seurauksena on se, että joko alakoulun tai yläkoulun oppilaat jäävät tarkastuksissa jälkeen tai tarkastamatta. Hoitopolut eivät toteudu tavoitellusti, vaan lapsia ja nuoria ohjataan kouluterveydenhuollosta suoraan nuorisopsykiatrian piiriin, mikä puolestaan aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Uuden asetuksen määräämät koululääkärintarkastukset vaativat aiempaa enemmän terveyskeskuslääkäriresurssia. Tämä vaikuttaa alueen mahdollisuuteen hoitaa terveyskeskuksen sairasvastaanottoa.
Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistys on syvästi huolissaan alueemme nuorten henkisestä ja ruumiillisesta hyvinvoinnista. Kouluterveydenhuollon äärirajoillaan olevat resurssit ylä- ja alakoulussamme eivät ole riittävät asetuksen määräysten toimeenpanemiseksi, eivätkä oppilaiden terveyden laadukkaan, tasapuolisen ja tarpeet huomioivan seurannan ylläpitämiseksi. Tilanteen korjaamiseksi ei riitä, että henkilökuntaa siirretään muilta kunnan alueilta korvaamaan puutetta, kuten Kellokosken kuntalaisillassa kuultiin. Esitämme täten Tuusulan kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että Pohjois-Tuusulaan perustetaan ainakin yksi kouluterveydenhoitajan virka mahdollisimman pian, muuta viimeistään 1.6.2011 alkaen, sekä lisätään kunnan koulupsykologin ja koululääkärin resursseja.
Lisäksi toivomme päättäjiltä vastauksia alla oleviin kysymyksiin.
Miten valtionosuus on ohjattu Tuusulan kunnassa?
Miten kouluterveydenhuollon resurssit on huomioitu I osavuosikatsauksessa?
Liite: Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistyksen huoli alueen kouluterveydenhoidon resursoinnista Kellokoskella
Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistyksen huoli alueen kouluterveydenhoidon resursoinnista Kellokoskella
Kouluterveydenhuollon resursointi ja siinä esiintyneet puutteet ovat tulleet Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistyksen tietoon. Kellokosken Ruukin alakoulun ja koulukeskuksen ylakoulun osalta kouluterveydenhoito ei täytä 1.7.2009 voimaan tulleen Valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhoidosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (38012009) määräyksiä.
Tämän hetkisellä resursoinnilla ja asetuksen vaatimukset huomioiden Kellokoskella jää kouluvuoden 2010-2011 päättyessä kouluterveydenhuollon tarkastuksista tekemättä 140 alakoulun ja 73 yläkoulun oppilasta sekä 36 lukiolaista. Luvuissa on huomioitu, että kaikki 5. luokkalaiset ja lukion 1. luokkalaiset jäävät tarkastamatta. Jo aiempina vuosina resursseja on siirretty tilanteen mukaan ja seurauksena on se, että joko alakoulun tai yläkoulun oppilaat jäävät tarkastuksissa jälkeen tai tarkastamatta. Hoitopolut eivät toteudu tavoitellusti, vaan lapsia ja nuoria ohjataan kouluterveydenhuollosta suoraan nuorisopsykiatrian piiriin, mikä puolestaan aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Uuden asetuksen määräämät koululääkärintarkastukset vaativat aiempaa enemmän terveyskeskuslääkäriresurssia. Tämä vaikuttaa alueen mahdollisuuteen hoitaa terveyskeskuksen sairasvastaanottoa.
Asetuksen tavoitteena on lainsäädännön uudistamisen kautta parantaa lasten ja nuorten terveydentilaa, lisätä hyvinvointia ja vähentää turvattomuuteen liittyviä oireita merkittävästi. Jo asetuksen valmistelun aikana keskeinen ajatus on ollut, että palveluita kehitetään yhdessä olemassa olevan, lapsille ja nuorille tutun verkoston ja palveluiden piirissä ja kehitysympäristössä.
Kouluterveydenhuoltotyötä ohjaavan Stakesin "Kouluterveydenhuollon oppaan" ja sen pohjalta laadittujen kouluterveydenhuollon laatusuositusten lähtökohtana on, että kunnalla on velvoite seurata asukkaiden terveydentilaa väestöryhmittäin. Terveydenhuolto on tehokkaampaa, ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat pienempiä, kun toimet kohdennetaan ennaltaehkäisevään hoitoon. Kouluterveydenhuollon yksilölliset terveystarkastukset ovat ennaltaehkäisevän työn keskiössä, mahdollistaen lasten ja nuorten sekä fyysisen että henkisen terveyden seurannan ikäkausittain, ohjaamisen oppilashuoltotyön piiriin ja mahdollisesti sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon piiriin (vrt. hoitopolku).
Ennaltaehkäisevässä työssä on oleellista, että mahdollisimman varhain löydetään ne lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Lapsen psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää lapsen ja nuoren huomioimista sekä mielipiteiden ja kokemusten kuuntelemista. Tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista tarkastuksista
poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Syrjäytyminen voi johtaa ongelman laajenemiseen; masentumiseen, päihteiden käyttöön sekä vaikeampiin mielenterveysongelmiin myöhemmässä vaiheessa. Kun tarkastellaan kouluterveydenhuollon moninaista tehtäväkenttää, terveystarkastusten määrän lisääntyminen uuden asetuksen myötä asettaa kunnan käytettävissä oleville resursseille suuren haasteen. Resurssien alimittaisuus vähentää kouluterveydenhuollon käytettävissä olevaa aikaa per oppilas. Tämä voi olla kohtalokasta erityistä tukea tarvitsevien tilanteissa.
Kouluterveydenhuollossa kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti psykologin ja psykiatrin tekemät tutkimukset (vrt. hoitopolku). Keskeisimmän terveysuhkan muodostavat nuorten mielenterveysongelmat, joiden varhainen tunnistaminen on erittäin merkityksellistä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Perustason eli kouluterveydenhuollon tärkeänä avaintehtävänä on vastata potilaiden ensikontaktista ja seulonnasta, sekä turvata matalan kynnyksen saatavuus hoitoon. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat sekä oppilaitosten kuraattorit ovat usein ensimmäiset työntekijät, jotka arvioivat nuoren tilannetta. Mielenterveyden hoitoon liittyvää osaamista oppilas- ja opiskelijahuollossa tulee lisätä, jolloin koulutustarve lisääntyy ja resurssit suuntautuvat pois perustyöstä. Tämä käy ilmi mm. Konsensuslausumassa nuorten hyvin- ja pahoinvoinnista (Lääkäriseura Duodecim ja Suomen akatemia). Terveysneuvonnassa ja terveystarkastuksissa tulee tunnistaa lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestää tarpeenmukainen tuki viiveettä. Vähäoireiset ja piilevät ongelmat tai häiriöt löytyvät vain, jos koko ikäluokka tutkitaan. Useimmissa terveystarkastusten avulla haettavissa sairauksissa, poikkeamissa tai kehityshäiriöissä hoidon aloituksen viivästyminen heikentää ennustetta. Kasvuiässä muutokset ovat nopeita, joten säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä kasvun, puberteettikehityksen ja ryhdin seuraamiseksi. Terveystarkastukset ovat samalla terveysneuvontatilanne ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Valtio on jakanut kunnille ja kaupungeille säädösten määräysten toimeenpanoon sekä nuorten ja lasten terveydenhuollon kehittämiseen valtionosuutta E 3,40 1 asukas. Siten on arvioitavissa, että Tuusulan kunta on saanut kyseisen toiminnan varmistamiseksi n. E 120.000,OO. Naapurikunnissamme, esim. Järvenpäässä, tuki on käytetty uusien kouluterveydenhoitajien palkkaamiseen, ja tämä mahdollistaa 510-520 oppilasta1 kouluterveydenhoitaja. Kellokoskella vastaava luku on tällä hetkellä 682 oppilasta1 kouluterveydenhoitaja. Asetuksen mukaisesti yhdellä kouluterveydenhoitajalla saa olla enintään 600 oppilasta. Kouluterveydenhuollon resursointi oli esillä myös Kellokosken kuntalaisillassa marraskuussa 2010, jolloin paikalla oleva johtava ylilääkäri kertoi, että asia tarkastellaan uudelleen 201 1 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistyksen vetoomus
Tuusulan Ruukin koulun vanhempainyhdistys on syvästi huolissaan alueemme nuorten henkisestä ja ruumiillisesta hyvinvoinnista. Kouluterveydenhuollon äärirajoillaan olevat resurssit ylä- ja alakoulussamme eivät ole riittävät asetuksen määräysten toimeenpanemiseksi, eivätkä oppilaiden terveyden laadukkaan, tasapuolisen ja tarpeet huomioivan seurannan ylläpitämiseksi. Tilanteen korjaamiseksi ei riitä, että henkilökuntaa siirretään muilta kunnan alueilta korvaamaan puutetta, kuten Kellokosken kuntalaisillassa kuultiin. Esitämme täten Tuusulan kunnanvaltuustolle, kunnanhallitukselle ja sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että Pohjois-Tuusulaan perustetaan ainakin yksi kouluterveydenhoitajan virka mahdollisimman pian, mutta viimeistään 1.6.201 1 alkaen, sekä lisätään kunnan koulupsykologin ja koululääkärin resursseja. Lisäksi toivomme päättäjiltä vastauksia kysymyksiin: Miten valtionosuus on ohjattu Tuusulan kunnassa? Miten kouluterveydenhuollon resurssit on huomioitu I osavuosikatsauksessa?
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 21.3.2011 § 46: Kunnanhallituksen käsiteltäväksi
Kunnanhallitus 28.3.2011 § 167: Sosiaali- ja terveystoimialan valmisteltavaksi
Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.8.2011 § 82: Ehdotetaan valtuustolle
Kunnanhallitus 12.9.2011 § 370: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 10.10.2011 § 105: Aloite käsitelty
Vastaus
Katso vastauksessa olevat taulukot päätöksestä (alla linkki)
Valtioneuvoston asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhoidosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) tavoitteena on lainsäädännön uudistamisen kautta parantaa lasten ja nuorten terveydentilaa, lisätä hyvinvointia ja vähentää turvattomuuteen liittyviä oireita merkittävästi. Jo asetuksen valmistelun aikana keskeinen ajatus oli, että palveluita kehitetään yhdessä olemassa olevan, lapsille ja nuorille tutun verkoston ja palveluiden piirissä ja kehitysympäristössä.
Kouluterveydenhuoltotyötä ohjaavan Stakesin "Kouluterveydenhuollon oppaan" ja sen pohjalta laadittujen kouluterveydenhuollon laatusuositusten lähtökohtana on, että kunnalla on velvoite seurata asukkaiden terveydentilaa väestöryhmittäin. Terveydenhuolto on tehokkaampaa, ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat pienempiä, kun toimet kohdennetaan ennaltaehkäisevään hoitoon. Kouluterveydenhuollon yksilölliset terveystarkastukset ovat ennaltaehkäisevän työn keskiössä, mahdollistaen lasten ja nuorten sekä fyysisen että henkisen terveyden seurannan ikäkausittain, ohjaamisen oppilashuoltotyön piiriin ja mahdollisesti sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon piiriin (vrt. hoitopolku).
Ennaltaehkäisevässä työssä on oleellista, että mahdollisimman varhain löydetään ne lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Lapsen psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen edellyttää lapsen ja nuoren huomioimista sekä mielipiteiden ja kokemusten kuuntelemista. Tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaisista tarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Syrjäytyminen voi johtaa ongelman laajenemiseen; masentumiseen, päihteiden käyttöön sekä vaikeampiin mielenterveysongelmiin myöhemmässä vaiheessa. Kun tarkastellaan kouluterveydenhuollon moninaista tehtäväkenttää, terveystarkastusten määrän lisääntyminen uuden asetuksen myötä asettaa kunnan käytettävissä oleville resursseille suuren haasteen. Resurssien alimittaisuus vähentää kouluterveydenhuollon käytettävissä olevaa aikaa per oppilas. Tämä voi olla kohtalokasta erityistä tukea tarvitsevien tilanteissa.
Kouluterveydenhuollossa kunnan on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti psykologin ja psykiatrin tekemät tutkimukset (vrt. hoitopolku). Keskeisimmän terveysuhan muodostavat nuorten mielenterveysongelmat, joiden varhainen tunnistaminen on erittäin merkityksellistä yksilön ja yhteiskunnan kannalta. Perustason eli kouluterveydenhuollon tärkeänä avaintehtävänä on vastata potilaiden ensikontaktista ja seulonnasta, sekä turvata matalan kynnyksen saatavuus hoitoon. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat sekä oppilaitosten kuraattorit ovat usein ensimmäiset työntekijät, jotka arvioivat nuoren tilannetta. Mielenterveyden hoitoon liittyvää osaamista oppilas- ja opiskelijahuollossa tulee lisätä, jolloin koulutustarve lisääntyy ja resurssit suuntautuvat pois perustyöstä. Tämä käy ilmi mm. Konsensuslausumassa nuorten hyvin ja pahoinvoinnista (Lääkäriseura Duodecim ja Suomen akatemia). Terveysneuvonnassa ja terveystarkastuksissa tulee tunnistaa lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja järjestää tarpeenmukainen tuki viiveettä. Vähäoireiset ja piilevät ongelmat tai häiriöt löytyvät vain, jos koko ikäluokka tutkitaan. Useimmissa terveystarkastusten avulla haettavissa sairauksissa, poikkeamissa tai kehityshäiriöissä hoidon aloituksen viivästyminen heikentää ennustetta. Kasvuiässä muutokset ovat nopeita, joten säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä kasvun, puberteettikehityksen ja ryhdin seuraamiseksi. Terveystarkastukset ovat samalla terveysneuvontatilanne ja ehkäisevää mielenterveystyötä. Valtio on jakanut kunnille ja kaupungeille säädösten määräysten toimeenpanoon sekä nuorten ja lasten terveydenhuollon kehittämiseen valtionosuutta 3,40 euroa asukasta kohti. Siten on arvioitavissa, että Tuusulan kunta on saanut kyseisen toiminnan varmistamiseksi n. 120.000 euroa. Naapurikunnissamme, esim. Järvenpäässä, tuki on käytetty uusien kouluterveydenhoitajien palkkaamiseen, ja tämä mahdollistaa 510-520 oppilasta/kouluterveydenhoitaja. Kellokoskella vastaava luku on tällä hetkellä 682 oppilasta/kouluterveydenhoitaja. Asetuksen mukaisesti yhdellä kouluterveydenhoitajalla saa olla enintään 600 oppilasta. Kouluterveydenhuollon resursointi oli esillä myös Kellokosken kuntalaisillassa marraskuussa 2010, jolloin paikalla ollut johtava ylilääkäri kertoi, että asia tarkastellaan uudelleen vuoden 2011 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Tuusulan kunnanvaltuusto päätti TA 2011 yhteydessä, että uuden asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä suun terveydenhuollosta tuomat vaatimukset ja niiden toteutuminen arvioidaan vuonna 2011 ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Selvitys on annettu ja sen mukaan tarkastuksia jää tekemättä taulukon 1 mukaisesti.
Annetun selvityksen perusteella Tuusulan kunnanvaltuustossa perustettiin 13.6.2011 seuraavat vakanssit: kolme terveydenhoitajaa 1.8.2011 lukien, joista yksi Kellokosken kouluterveydenhoitoon sekä kaksi hammashoitajaa, joista yksi 1.8.2011 lukien ja yksi 1.10.2011 lukien. Näiden vakanssilisäysten jälkeen kouluterveydenhoitajien aluejako ja oppilasmäärät terveydenhoitajaa kohden muuttuvat. Uusi suunnitelma on esitetty taulukossa 2. Koululääkärin vakansseja ei selvityksen yhteydessä lisätty, mutta vakansseja esitetään lisättäväksi TA2012 yhteydessä. oppilasmäärät terveydenhoitajaa kohden muuttuvat. Uusi suunnitelma on esitetty taulukossa 2. Koululääkärin vakansseja ei selvityksen yhteydessä lisätty, mutta vakansseja esitetään lisättäväksi TA2012 yhteydessä.
Taulukon mukaan Tuusulan kouluissa on oppilaita yhteensä 6537 sisältäen myös esiopetuksessa olevat lapset. Terveydenhoitajia on 11, jolloin laskennallisesti terveydenhoitajaa kohti on 594 oppilasta, kun suositus on enintään 600.
Koulupsykologien osalta virallista suositusta mitoituksista ei ole. Muiden, esim. psykologien ammattiliiton suositusten mukaan mitoitus tulisi olla 800-1000 oppilasta /psykologi. Psykologeilla on oppilaita yhteensä 5820, koska heillä ei ole esiopetuksessa olevia lapsia eikä Keudan opiskelijoita. Esiopetusikäiset lapset kuuluvat neuvolapsykologien työn piiriin, mutta kouluvalmiuden ryhmäarvioihin osallistuvat sekä neuvolapsykologit että alakoulupsykologit. Tarvittavia kouluvalmiuden yksilöarvioita tekevät myös sekä neuvolapsykologit että alakoulupsykologit.
Laskennallinen psykologimitoitus on Tuusulassa siis 1164 oppilasta/psykologi. Kasvatus- ja sivistystoimialan tekemän vaativan erityisopetuksen kartoitus 2010 - selvityksessä mitoitus oli 20.9.2010 seuraava: Tuusula 1011, Kerava 835, Järvenpää 1336, Mäntsälä 2723, Nurmijärvi 2843, Sipoo 1642, Hyvinkää 1206, Pornainen 870. Tuusulan kasvatus- ja perheneuvolan sekä erityispalveluiden työntekijöiden mukaan psykologitarve Jokelassa on edelleen muuta Tuusulaa suurempi. Tilastoissa ei näy se, että toinen kunnan lastenpsykiatreista on tehnyt suureksi osaksi terapeuttista työtä erikoislääkärin työnsä lisäksi. Hänen työpanostaan tullaan jatkossa suuntaamaan entistä enemmän vaativien lasten erikoislääkäritasoiseen hoitoon, jolloin Jokelaan joudutaan todennäköisesti siirtämään resurssia muualta Tuusulasta. Resurssin siirtäminen sinne, missä on suurin tarve, on tavallinen ja luonnollinen menettelytapa. Taulukossa 3 on kuvattu psykologien sijoittuminen Tuusulan eri kouluille.
Esiopetusikäiset lapsen kuuluvat neuvolapsykologien työn piiriin, mutta kouluvalmiuden ryhmäarvioihin osallistuvat sekä neuvolapsykologit että alakoulupsykologit. Tarvittavia kouluvalmiuden yksilöarvioita tekevät myös sekä neuvolapsykologit että alakoulupsykologit.
Terveydenhoitaja- ja psykologiresurssien riittävyyden lisäksi aloitteessa mainittiin, että valtio on jakanut kunnille ja kaupungeille säädösten määräysten toimeenpanoon sekä nuorten ja lasten terveydenhuollon kehittämiseen valtionosuutta 3,40 euroa /asukas, mistä olisi arvioitavissa, että Tuusulan kunta on saanut kyseisen toiminnan varmistamiseksi n. 120.000 euroa. On kuitenkin huomattava, että tämä on vain laskennallinen määrä, josta vähennetään kunnan omavastuuosuus 78 %, jolloin valtio todellisuudessa maksaa Tuusulalle 26.400 euroa asetukseen liittyen. Summa maksetaan korvamerkitsemättä muun valtionrahoituksen yhteydessä. Talousjohtajalta saadun tiedon mukaan kunta saa verotuloja 142 milj. euroa ja valtionosuuksia 24 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuus - jota pienentää opetuksen vastakkaismerkkinen 6 milj. euron summa - on kaikkiaan 30 milj. euroa, josta sosiaali- ja terveystoimialan osuus on 22 milj. euroa sosiaali- ja terveystoimialan kokonaiskustannusten ollessa 85 milj. euroa.
Päivitetty: 17.10.2011