Kylänpääntien haltuunotto ja rakentaminen asemakaavan mukaisiin mittoihin
Tuomalan kylän asukkat esittävät, että kunta ottaa haltuunsa Kylänpääntien kaavan mukaisena, rakentaa sen kaavan mukaisiin mittoihin, päällystää sen ja huolehtii jatkossa yllämainitun tien kunnossapidosta
Käsittelyvaiheet
11.5.2010 tekniseen toimeen valmisteltavaksi
4.6.2010 Raili Kuusjärven vastine tekniseen toimeen
12.8.2010 Hakalantien kirje tekniseen toimeen
8.9.2010 Matti Vainion kirje tekniseen toimeen, kuntalaisaloite uudelleen
5.11.2010 teknisen toimen kirje Matti Vainiolle (P. Juhola)
16.2.2011 Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen lausunto asiasta (s-postilla)
Tekninen lautakunta 17.5.2011 § 89: Aloite käsitelty
Vastaus
Aloitteen johdosta Kylänpääntie on kartoitettu kesäkuussa 2010 ajantasaisen maastomallin saamiseksi kohdealueesta. Hakalantien yksityisen tiekunnan hoitokunnalta on pyydetty 26.6.2010 lausuntoa aloitteen johdosta. Lausuntopyyntöön on tullut vastaus 12.8.2010. Tien liikennemäärää on selvitetty liikennelaskelmilla aikavälillä 3.9.-10.9.2010. Uudenmaan ELY-keskuksesta on pyydetty lausuntoa 27.12.2010 liittymäjärjestelyistä Rantatiellä ja Järvenpääntiellä siinä tapauksessa, että Kylänpääntie muutetaan yksityistiestä kaduksi ja rakennetaan kaavan mukaiseen leveyteen. ELY-keskus antoi lausuntonsa 8.2.2011.
Hankkeen taustaa
Kylänpääntie on sorapintainen Rantatien ja Järvenpääntien välissä oleva tie, jonka varrella tien molemmin puolin on omakotiasutusta. Tie on yksityistie ja sen kunnossapidosta vastaa Hakalantien yksityisen tiekunnan hoitokunta. Tien pituus on noin 120 m. Tierakenteen alla kulkee vesijohto ja jätevesiviemäri. Tien kuivatus perustuu maahan imeytymiseen. Tien varressa ei ole sadevesiviemäriä eikä ojia. Kiinteistörajojen mukainen tiealueen leveys tonttien välissä vaihtelee 6 metristä 7,5 metriin.
Tienvarren tonttien rajoille on istutettu pensaita ja puita, jotka aikojen saatossa ovat kasvaneet ja paikoitellen levinneet kohti ajorataa siten, että tien vapaa leveys vaihtelee nykyisin 5 metristä 3,8 metriin. Kasvillisuus heikentää osittain näkymiä risteysalueilla erityisesti Rantatien risteyksessä pohjoiseen. Kylänpääntieltä tulijoilla on väistämisvelvollisuus Rantatiellä ajaviin nähden. Rantatiellä nopeusrajoitus on 60 km/h. Kylänpääntiellä nopeusrajoitus on 30 km/h.
Vastaavasti Kylänpääntien on alisteinen Järvenpääntiehen. Liittymäalue Kylänpääntiellä on kasvillisuudesta vapaa ja leveä Järvenpääntien suuntaisen kevyenliikenteen väylän johdosta. Järvenpääntien risteyksessä ongelmakohtana on Järvenpääntiellä oleva mäen kumpare, joka rajoittaa näkemiä pohjoiseen. Järvenpääntiellä on 60 km:n nopeusrajoitus risteyksen kohdalla.
Kylänpääntie palvelee Rantatien varren asutusta läpikulkuyhteytenä Järvenpääntielle sekä toimii kulkuyhteytenä maatalouskoneille Hakalantieltä Järvenpääntien ylitse Rantatien peltoviljelyksille. Ongelmaksi koetaan tien kapeus nykyisille maatalouskoneille. Kasvillisuus kaventaa paikoitellen kulkutilaa ja ajoneuvot eivät pysty ohittamaan toisiaan kohtaustilanteissa. Liikennelaskennan perusteella tien keskimääräinen liikennemäärä on 140 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ongelmana ovat myös Kylänpäänteille liikennemerkin vastaisesti ajoittain pysäköidyt autot. Muut lähimmät autoille ja työkoneille soveltuvat kulkureitit Rantatieltä Järvenpääntielle ovat Rantatien ja Järvenpääntien risteys 700 m pohjoiseen ja Taistelukoulun risteys 1200 m etelään.
Kylänpääntie oli aikaisemmalta nimeltään Nummipellontie. Tie on vanha Kylänpään tilan (Nummipellon tilan) tilustie ja se johti Kylänpään tilakeskuksesta tilan puintiladolle ja Nummipellolle. Tie palveli vain Kylänpään tilan tarpeita ja sijaitsi tilan mailla (RN:o 2:65, Nummipelto).
Järvenpään uuden tien (145) valmistuttua 1950-luvun puolivälissä vanha Hakalantien tieyhteys Rantatielle katkesi. Kulkuyhteyden turvaamiseksi Nummipellontiestä muodostettiin tietoimituksella (toimitusnro 62571) kuuden metrin levyinen rasitetie yleiseen käyttöön. Tällöin Nummipellontiestä tuli osa Hakalantietä. Rasitetien tarkka sijainti Järvenpääntien puoleisesta päästään on epämääräinen.
Tuomalan kylään laadittiin rakennuskaava 1981. Kaava vahvistettiin Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä 1.2.1982. Kaava on edelleen voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena asemakaavana ja on ns. I asemakaava. Kaavassa Nummipellontie on muutettu Kylänpääntie -nimiseksi kaduksi. Katualueen leveys kaavassa vaihtelee Rantatien puoleisen pään 8 metristä Järvenpääntien puoleisen pään 13 metriin. Katualueelle on merkitty katkoviivalla ohjeellinen ajoneuvoliikenteelle varattu katu- ja liikennealueen osa. Tämän alueen leveys on kaavassa 4...5 m. Katualuetta ei ole koskaan otettu kunnan haltuun eikä sitä ole luovutettu rakennuslainsäädännön mukaiseen yleiseen käyttöön. Kylänpääntien käyttö on yksityistielain nojalla sallittu muillekin kuin tiekunnan osakkaille, koska tien kunnossapitoon myönnetään julkista tukea. Kaava-alue ei ulotu aivan Järvenpääntien tiealueen rajaan asti, vaan väliin jää noin 8 m pitkä alue, jossa on voimassa ainoastaan 6 m:n tierasite.
Lausunnoista
Hakalan yksityistien tiekunnan hoitokunnalta pyydettiin lausuntoa Kylänpääntien suunnittelusta, rakentamisesta ja mahdollisesta hoitoon ottamisesta kunnalle. Toimitetussa lausunnossa todetaan, että Kylänpääntie on nykyisellään liikenteellisesti tyydyttävässä kunnossa eikä sitä sen puolesta ole tarvetta laajentaa. Henkilöautot mahtuvat kohtaamaan tiellä hyvin. Hoitokunta voi edelleen vastata Kylänpääntien hoidosta. Lausunnossa mainitaan huononäkyvyys Järvenpääntielle ja liikennemäärän todennäköinen kasvu risteyksessä, jos Kylänpääntietä levennetään. Tien länsipäässä olevien paperinkeräyssäiliöiden todettiin hankaloittavan tien kunnossapitoa etenkin talvisin, jonka vuosi ne ehdotetaan poistettavan. Noin 100 m päässä Järvenpääntien toisella puolella on vastaava paperinkeräyspiste.
Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuurivastuualueelta pyydettiin lausuntoa 2010 liittymäjärjestelyistä Rantatiellä ja Järvenpääntiellä siinä tapauksessa, että Kylänpääntie muutetaan yksityistiestä kaduksi ja rakennetaan kaavan mukaiseen leveyteen. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että asemakaavaa Kylänpääntien kohdalla olisi hyvä muuttaa siten, että katualueen itäpää muutettaisiin palvelemaan vain kevyttä liikennettä kuten Ukko-Pekantien ja Päällystökouluntien kohdalla on tehty. Tätä ennen risteävä maatalousliikenne voidaan sallia, mutta se vaatii erillisen hyväksytyn liikenteenohjaussuunnitelman katualueelle, joka voitaneen voimassa olevan asemakaavan oleva ikä huomioon ottaen hyväksyä. Yleistä läpiajoa Kylänpääntielle ei tule osoittaa maantieliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi. Maantie 145 on erittäin vilkasliikenteinen seututie, jolle ei erillisiä yksityistieliittymiä tulla sallimaan. Liittymäjärjestelyistä tulee tehdä pidempää tiejaksoa palveleva tiesuunnitelma, jolla nykyisiä liittymiä yhdistetään ja karsitaan. Kylänpääntien länsipään näkemäolosuhteet tulee korjata voimassa olevan ohjeistuksen mukaiseksi. Lopuksi ELY-keskus huomauttaa, että asemakaavan rajan ja maantien 145 tiealueen väliin jää noin 8 metrin pituinen yksityistiejakso, jonka kunnossapidosta on sovittava erikseen. Sinänsä asemakaavan mukaisen katualueen haltuunottoon ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa, kun Rantatien liittymässä katualueen raja määritetään näkymäalueiden mukaan.
Tuusulan kunnan kaavoitustoimen mukaan laadittu asemakaava on vanha eikä sisällöllisesti vastaa enää kaikilta osin nykypäivän asemakaavoja. Kaavan perusteella on vaikea todeta, miten kaavan sallimat rakennusoikeudet ovat toteutuneet. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että tälle seudulle ohjautuisi merkittävissä määrin uutta asutusta. Tältä osin liikennemäärät Rantatiellä ja Kylänpääntiellä eivät muuttuisi oleellisesti nykyisistä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan ajantasaisuus on arvioitava Kylänpääntien kohdalla vuoteen 2013 mennessä tai erityisistä syistä johtuen viimeistään vuonna 2020.
Edellytykset katualueen rakentamiselle ja haltuunotolle
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle(MRL 84 §). Kadunpito käsittää kadun suunnittelemisen, rakentamisen ja sen kunnossa- ja puhtaanapidon sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeen katualueen ja sen yläpuolisten ja alapuolisten johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteen sovittamiseksi. Kunta voi myös antaa sille kuuluvan kadunpidon kokonaan tai osittain muiden tehtäväksi.
MRL 85 §:n mukaan katu rakennetaan kunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Katu on suunniteltava ja rakennettava siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.
MRL 86 §:n mukaan kadunpitovelvollisuus alkaa, kun asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön liikennetarve sitä edellyttää eikä kadun rakentamisesta kunnalle aiheutuvia kustannuksia ole pidettävä kohtuuttomina kadun rakentamisella tyydytettävään liikennetarpeeseen verrattuna.
Ennen katualueen rakentamista tulee kunnan ottaa katualue haltuun. Katualueen haltuunotolla tarkoitetaan sitä menettelyä, jolla kunta hankkii käyttöoikeuden katua varten tarvittavaan alueeseen ryhtyäkseen rakentamaan alueelle kulkua varten tarvittavat ajo- ja kulkuradat, tarvittavat johdot jne. Ensimmäisen asemakaavan mukaisen katualueen haltuunottoon kunta voi aikaansaada edellytykset kahdella tavalla: kunta ryhtyy rakentamaan katualuetta tai sitä tarvitaan muutoin, ja kunta on pannut vireille alueen erottamista koskevan kiinteistötoimituksen (MRL 95 §).
Kunta voi myös ottaa katualueen haltuunsa suoritettuaan alueesta korvauksen (MRL 104 §). Tällöin korvauksen suorittaminen on voinut perustua lunastuslain mukaisen toimituksen lainvoimaiseen päätökseen, taikka sopimukseen. Korvauksen määrääminen tai korvauksesta sopiminen voidaan tehdä suoraan asemakaavan perusteella. Koska kyseessä on vanha rakennuslain aikainen kaava, sovelletaan korvauksissa rakennuslain mukaista korvausmenettelyä. Näin ollen ilmaisluovutusvelvollisuus on rakennuslain rakennuskaavan osalta 10 % tilan pinta-alasta kaava-alueella, ja siitä ylimenevä osa on korvattava. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole niistä katualueen osista, joita on vanhastaan käytetty yksityisen tien alueena.
Edellä mainittujen menettelyiden lisäksi kunta voi saada katualueen haltuunsa sopimalla haltuunotosta alueen omistajan kanssa. Kunta saa tässä tapauksessa pelkästään käyttöoikeuden katualueeseen. Kunta voi luonnollisesti myös hankkia katualueen käyttöönsä ja omistukseensa kaupalla tai muulla vastaavalla saannolla.
Kunta voi ottaa yksityisen tien tiepidon tehtäväkseen ennen maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamaa kadun rakentamista. Myös tiekunnalla on oikeus saattaa kysymys kunnan velvollisuudesta ottaa tienpito hoidettavakseen toimivaltaisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsiteltäväksi, joka voi uhkasakolla velvoittaa kunnan täyttämään sanotun velvollisuuden, mikäli MRL:n mukaiset kunnan velvollisuudet rakentaa katu täyttyvät (YTL 13 §).
Vastine aloitteeseen
Ennen kuin ryhdytään toimiin voimassa olevan kaavan mukaisen katualueen haltuunottamiseksi ja rakentamiseksi, on perusteltua selvittää hankkeen muiden osapuolten näkemykset aloitteesta, toimenpiteen oikeudelliset perusteet, tekniset toteutusmahdollisuudet, saatava hyöty ja kustannukset.
Kylänpääntie on vanha, yksityisellä maalla sijaitseva rasitetie, jonka hoidosta vastaa Hakalantien yksityisen tiekunnan hoitokunta. Hoitokunnan kannanoton mukaan, hoitokunta voi vastedeskin vastata tien hoidosta. Uudenmaan ELY-keskus ei sinällään vastusta tien haltuunottoa ja hoitovastuun siirtämistä kunnalle, mutta ei myöskään kannata tien palvelutason nostoa nykyisestä, koska tämä lisäisi ajoneuvoliikennettä Kylänpääntiellä ja vaarantaisi liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Järvenpääntiellä. ELY-keskuksen lausunnon mukaan olisi jopa suotavaa, että kyseinen liittymä poistettaisiin.
Maankäyttö- ja rakennuslain perusteilla Kylänpääntien kaavan mukainen katualue on otettavissa kunnan haltuun. Haltuunotettava katualue olisi leveydeltään pääosin 8 m, Järvenpääntien puolelta joitakin metrejä leveämpi. Katualueeseen kuuluvat ajoradan lisäksi piennaralueet tien käyttöä ja rakennetta palvelevia laitteita varten. Piennaralueen leveyden on oltava riittävä myös talvikunnossapitoa ajatellen. Katuluokaltaan Kylänpääntien voidaan luonnehtia olevan tonttikatu. Tonttikaduilla mitoitusajoneuvona käytetään yleensä kuorma-autoa. Kadun leveys määritetään siten, että mitoitusajoneuvo ja polkupyörä pystyvät kohtaamaan. Tonttikadun minimileveys on 3,5 m, mutta tällöin kadulle on järjestettävä kohtaamispaikkoja riittävin etäisyyksin. Yleensä tonttikaduilla ajoradan leveys on 4,5...5,5 m riippuen siitä, sallitaanko kadun varrella pysäköinti vai ei. Kyläpääntietä käyttävät myös maatalouskoneet, jotka ovat leveämpiä kuin kuorma-autot. Leikkuupuimureissa leikkuupöydän leveys on 3...6,5 m. Leveimmissä malleissa leikkuupöytä on tosin irrotettavissa siirtymien ajaksi. Toisaalta on huomioitava, että leikkuupuimureiden käyttö on ajallisesti hyvin rajallinen ajoittuen loppukesään...alkusyksyyn. Kylvökauden alussa toukokuun tienolla tietä käyttävät tilaa vievät kylvökoneet. Yleisesti ottaen Kylänpääntien liikennemäärät ovat pienet: päiväajalla noin yksi ajoneuvo 5...10 minuutissa.
Kun otetaan huomioon käytettävissä oleva kaavan sallima tila, voidaan Kylänpääntielle käytännössä rakentaa maksimissaan 4...5 m leveä ajorata. Piennaralueen leveys on 1,5...2,0 m tien molemmin puolin. Kapeimmillaan tie olisi Rantatien päässä, jossa tien kuivatusrakenteet vievät maastonmuodoista johtuen eniten tilaa. Tien leventäminen ja päällystäminen edellyttävät tierakenteen uusimisen, johto- ja viemärilinjojen siirtoa pois päällysteen alta piennaralueelle sekä valaisinpylväiden ja liikennemerkkien siirtoa. Kuivatus tapahtuisi avo-ojin Rantatielle ja edelleen rantatietä etelään. Rantatien risteysalue tulisi tässä yhteydessä avartaa riittävien näkemien aikaansaamiseksi. Järvenpäätien risteyksen liikennejärjestelyt riippuvat ELY-keskuksen kannanotosta. Todennäköisesti tämä edellyttää vähintään väistötilan rakentamista Järvenpääntietä suoraan ajaville. Kustannusarvio haltuunotolle ja rakentamiselle on 120 000 ?.
Kun otetaan huomioon tiealueen nykyinen leveys suhteessa tien liikennemäärään mukaan lukien maatalousliikenteen määrä, voidaan tien nykyistä palvelutasoa pitää vähintään tyydyttävänä. Paljon tilaa vievien maatalouskoneiden kulku Kylänpääntiellä keskittyy valtaosin tiettyihin ajanjaksoihin keväällä ja loppukesästä. Liikennelaskennan tuloksen mukaan on varsin todennäköistä, että ajoneuvojen kohtaamistilanteita ei tapahdu joka kerta, kun tiellä ajetaan leveällä maatalouskoneella. Kohtaamistilanteissa väistötilaa on Kylänpääntien itäpäässä Järvenpääntien puoleisessa päässä sekä tonttiliittymien kohdalla. Kiellon vastaisesti pysäköityjen ajoneuvojen kohdalla käytettävissä oleva levennysvara ei edelleenkään mahdollista ohittamista. Ajoradan leventämisellä yhdellä metrillä ei saavuteta merkittävää palvelutason nostoa suhteessa työstä aiheutuviin kustannuksiin. Nykyisten liikennemäärien ja maankäyttömuotojen perusteella kunnalla ei ole MRL 86 §:n mukaista kadunpitovelvollisuutta Kylänpääntiehen.
Ajoradan leventäminen ja päällystäminen tekee väylästä liikenteellisesti houkuttelevamman, mikä saattaa johtaa liikenneturvallisuuden heikkenemiseen Rantatien risteyksessä sekä Järvenpääntiellä. Tältä osin asemakaava nykymuodossaan ei anna mahdollisuutta suunnitella Kylänpääntietä siten, että suunnitelmat täyttäisivät MRL 85 §:n mukaiset toimivuuden ja turvallisuuden vaatimukset.
Tekninen toimi katsoo, että perusteita aloitteen mukaisille toimenpiteille, katualueen haltuunotolle, rakentamiselle kaavan mukaisiin mittoihin, asfaltoinnille ja tien kunnossapidolle, ei ole olemassa. Kylänpääntien liikennejärjestelyjä tarkastellaan uudelleen kokonaisvaltaisesti alueen asemakaavan ajantasaisuuden arvioinnin yhteydessä.
Mikäli aloitteen tekijät katsovat, että Kylänpääntien varressa oleva kasvillisuus haittaa tiellä kulkua, on kasvillisuuden raivaamisesta rasitealueelta syytä neuvotella ensisijaisesti tienvarren kiinteistönomistajien kanssa. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, on aloitteen tekijöillä mahdollisuus saattaa asia tiedoksi jatkotoimenpiteitä varten Hakalan yksityistien tiekunnan hoitokunnalle tai tiekunnan kokoukseen. Tieosakas tai muu asianosainen, joka katsoo, ettei tiekunnan kokouksen päätös ole tehty laillisessa järjestyksessä tai ettei se muutoin ole lain mukainen taikka että päätös loukkaa hänen oikeuttaan tai tieosakkaiden yhdenvertaisuutta, on oikeus saattaa asia edelleen Tuusulan kunnan tielautakunnan ratkaistavaksi.
Jos kasvillisuuden raivaamisesta ei päästä neuvotteluteitse sopimukseen maanomistajien kanssa, on rasitetien tarkka sijainti syytä selvittää Kylänpääntien itäpäässä. Tämä edellyttää yksityistietoimitusta, jota haetaan Etelä-Suomen maanmittaustoimistolta.
Päivitetty: 12.08.2011