Rykmentinpuisto puurakentamisen mallialueeksi
Puurakentamiseen liittyy monia myönteisiä puolia. Puu on puhtaasti kotimainen, uusiutuva luonnonvara. Puu on myös ympäristöystävällinen: puun käyttö rakennusaineena sitoo myönteisesti hiilidioksidia. Puun käyttö ja jalostus on myös merkittävä työllistäjä Suomessa. Tuusulan on syytä edistää puun käyttöä rakentamisessa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kaava- ja rakennusmääräyksin. Pientalojen lisäksi puuta olisi syytä käyttää entistä enemmän myös kerrostalojen rakennusaineena. Esitämme, että parhaillaan kaavoitettavasta Rykmentinpuistosta tehdään puurakentamisen mallialue Tuusulassa. Ideaalitilanne olisi, että koko Rykmentinpuisto rakennettaisiin puusta. Vaihtoehtoisesti voidaan lähteä siitä, että osoitetaan Rykmentinpuistosta alueet, jotka rakennetaan puusta, kerrostaloja myöten. Tällainen puurakentamisen mallialue olisi myönteinen vetonaula Tuusulalle ja puurakentamiselle ylipäätään.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 14.11.2011 § 142: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 28.11.2011 § 553: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 12.12.2011 § 171: Aloite käsitelty
Vastaus
Puu rakennusmateriaalina
Tekesin vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan puurakentamisen kehitty-minen ei Suomessa ole ollut toivotunlainen. Puun markkinaosuus on tasaisesti laskenut sekä julkisessa ja liikerakentamisessa että teollisuus- ja varastorakentamisessa. Rungoissa ja julkisivuissa näissä segmenteissä puun osuus on tällä hetkellä noin 10 % tasolla. Kerrostalorakentamisessa puun markki-naosuus on sitkeästi pysytellyt vain parissa prosentissa.
Puulla on kuitenkin erittäin vahva asema pientalo- ja vapaa-ajan rakentami-sessa. Rungoissa ja julkisivuissa puun markkinaosuus on ollut pysyvästi 80-90 prosenttia, vapaa-ajan rakentamisessa lähes 100 prosenttia. Pientaloraken-tamisessa eristetyt betoniharkot ja rappauspinta ovat nakertaneet puun ase-maa, mutta betoni-harkkojen muutamia vuosia jatkunut ripeä markkinaosuu-den kasvu on hyytynyt viime vuosina noin 15 prosenttiin.
Rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien ekologisuuden osalta jat-kossa vaadittavien kokonaisenergiatarkastelujen kautta saattaa puurakenta-miselle syntyä kilpailuetua.
Ilmasto-ohjelman asettama tavoite
Kuten aloitteessa todetaan, puurakentamiseen liittyy monia myönteisiä puo-lia. Strategisen ilmasto-ohjelman yhteydessä valtuusto merkitsi tiedoksi luet-telon konkreettisista toimenpiteistä. Yhtenä kohtana todettiin, että puuta tu-lee suosia rakennusmateriaalina ja että tämä tulee huomioida sekä kunnan omissa hankkeissa että kaavamääräyksissä. Tätä perusteltiin seuraavasti: Puun käyttö sitoo hiiltä pois ilmakehän kierrosta - kun huomioidaan koko elinkaaren ympäristörasite: valmistus, logistiikka, asentaminen, purku ja jätteen käsittely, puu on ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta vertaansa vailla oleva materiaali.
Puun käyttö ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta
Puu sitoo hiilidioksidia, kun muiden rakennusmateriaalien valmistus vapaut-taa sitä. Rakennustuotteiden valmistus ja rakentaminen aiheuttavat 5 prosenttia maamme vuotuisesta energiankulutuksesta sekä hiilidioksidipäästöistä. Vaikka määrä ei kuulosta suurelta, summat ovat silti suuria. Rakennustarvik-keiden valmistuksen ja rakentamisajan energiankäyttö on noin 15,4 TWh ja siitä syntyy noin 4,3 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt.
Paloturvallisuus
Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 eli Rakennusten paloturval-lisuus uudistettiin vuonna 2011. Uudistuksilla muun muassa helpotetaan puun käyttömahdollisuuksia. Erityisesti puukerrostalojen rakentaminen mahdollistuu uusien määräysten myötä. Uuden E1:n mukaan voidaan rakentaa enintään kahdeksankerroksisia puurunkoisia rakennuksia. Korkeiden puukerrostalojen paloturvallisuudesta on huolehdittava automaattisilla sam-mutuslaitteistoilla ja palon kehittymistä hidastavilla rakenteellisilla ratkaisuilla. Pääsääntöisesti kaikissa 3-8-kerroksisissa puurunkoisissa rakennuksissa on oltava automaattinen sammutuslaitteisto. Poikkeuksena ovat kau-punkipientalot, joiden asunnot voivat olla enintään nelikerroksia.
Alan mukaan määräykset lähestyvät eurooppalaista tasoa, mutta ovat edel-leen muiden maiden määräyksiä kireämpiä. Näyttää siltä, että uudet palo-määräykset eivät ole enää merkittävä este puukerrostalojen kilpailukyvylle. (Puukerrostalorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet, Tekes, 2011).
Puurakentamisen kustannukset
Pientalojen rakentaminen puusta on yleistä. Tekniikat ovat tuttuja ja siten kustannustehokkaita. Puukerrostalojen osalta kehitystä on vielä tehtävänä.
Puukerrostalorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet on Tekesin laatima selvitys vuodelta 2011, jossa kerrotaan, että puukerrostalojen rakennuskustannusten tasosta nykytekniikalla ja kokemuksella vallitsee suhteellisen yhtenäinen käsitys. Toteutuneiden puukerrostalojen rakennuskustannukset ilman tonttia ovat olleet 4 - 5 prosenttia vastaavia betonikerrostaloja kalliim-mat, euroissa noin 100 /m2. Kustannuseron väitetään syntyvän erityisesti välipohjista, joiden kustannukset ovat olleet suuruusluokaltaan kaksinkertaiset ontelolaattavälipohjaan verrattuna. Kustannuksia arvioitaessa on kuitenkin muistettava, että rakentamisesta saatu kokemus lyhentää rakennusaikoja ja tuo siten säästöjä, jolloin kokonaiskustannuksissa päästäneen kilpailukykyiselle tasolle.
Erityisesti ammattimaisten rakennuttajien ja rakennusliikkeiden omassa tuo-tannossa kustannuksilla on suuri merkitys eikä kalliimpaa riskejä sisältävää järjestelmää valita, jos vaihtoehtona on valtatekniikkaan perustuva vaihtoehto. Jos rakennuttaja haluaa syystä tai toisesta rakentaa puukerrostalon, ei 5 prosentin lisä rakennuskustannuksissa ole ongelma, jos asiakkaat ovat val-miita maksamaan hintaeron.
Joidenkin rakennuttajien elinkaarikustannuslaskelmien perusteella näyttää siltä, että puujulkisivuvaihtoehdon elinkaarikustannukset 40 vuoden aikana ovat 20-40 prosenttia kalliimmat (parvekkeiden osuus mukana) kuin ylei-simmin käytettyjen kivivaihtoehtojen. Puujulkisivujen elinkaarikustannukset on tärkeä ja kriittinen kysymys pohdittaessa puukerrostalojen tulevaisuutta. Julkisivujen rooli on myös puukerrostalojen identiteetin kannalta mielenkiintoinen kysymys. Jos julkisivu ei ole puuta ja puu jää käytännössä piiloon rakenteissa, on kyse vain puun käytöstä rakenneratkaisuna. Puurungolla voi-daan ehkä saavuttaa merkittävää parannusta ääneneristyskyvyssä, joka voi olla myyntiargumentti.
Pien- vs. kerrostalorakentaminen
Puurakentamisen kannalta palomääräyksiin on tehty olennainen muutos 15.4.2011, mikä mahdollistaa enintään 8-kerroksisen puukerrostalon raken-tamisen.
Ensimmäiset puukerrostalot eivät olleet ääniteknisesti onnistuneita, josta johtuen puukerrostalojen maine ei ole ollut hyvä. Uudet asukaskyselyjen tulokset osoittavat toisaalta, että ääneneristävyysasiat eivät olisi enää ongelmana. Suurin ongelma on viime vuodet ollut puutuotteiden valmistajien keskittyminen pientalorakentamiseen. Puuinfon mukaan tilanne on senkin osalta muuttumassa: isot toimijat (mm. UPM, Finnwood, Versowood, Stora Enso) ovat kehittämässä tehokasta kaupunkirakentamista varten uusia ratkaisuja, koska ovat havainneet, että tehokas rakentaminen tulee jatkossa olemaan en-tistä keskeisempää kilpailun kannalta.
Rakennusmateriaalin käytön ohjaaminen
Rakennusmateriaalin käytön ohjaamiseksi myös runkomateriaalin osalta on monta tapaa. Asiaan voidaan tarttua kaavamääräyksissä, rakentamisohjeissa tai sopimuksessa. Kaavamääräysten käyttäminen runkomateriaalin valinnan ohjaamisessa MRL:n nojalla on oikeustapausten kannalta selvittämättä. Helsingissä näin on kuitenkin toimittu ja kaavassa oli määrätty runkomateriaaliksi puu. Rakentamisohjeissa, joiden käyttöön voidaan sitouttaa esim. kaup-pakirjassa, voidaan ohjata käyttämään tiettyä runkomateriaalia. Samaten asiasta voidaan sopia muussa erillisessä sopimuksessa.
Moderni puukaupunki -hanke
Keski-Uudenmaan strategisen ilmasto-ohjelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päätti, että Tuusulan kunnan omiin konkreettisiin toimenpiteisiin ja hankkeisiin tulee kiinnittää huomiota. Yhtenä hankkeena oli esitetty Moderni puukaupunki -hankkeeseen osallistuminen ja siten puurakentamisen edistä-minen.
Moderni puukaupunki -hanke on Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudion käynnistämä valtakunnallinen sateenvarjoprojekti, jonka tehtävänä on saada aikaan puurakentamisen avulla asukaslähtöisiä, viihtyisiä ja esimerkillisiä asuinmiljöitä ja muita puurakentamisen esimerkkikohteita eri puolille Suomea. Hankkeessa puumiljöörakentamisen lisäksi pääteemoja ovat puujärjestelmärakentamisen kehittäminen, puun käytön edistäminen piha- ja ympäristörakentamisessa ja sisustamisessa sekä puurakentamisen myönteisten ympäristöarvojen esilletuominen. Hanketta hallinnoi vuoden 2010 alusta alkaen Puuinfo Oy, jonka jäsenyrityksinä on n. 100 Suomen suurinta puualan yritystä. Valtio rahoittaa hanketta vuoden 2013 loppuun asti.
Virkamiestyönä on jo veistelty ajatus puurakentamisen edistämiseksi. Pelto-kaaren korttelien 6412 ja 6416, Prijuutin korttelin sekä kysynnän ja mahdollisuuksien mukaan myös Kartanon alueen Muuri- ja Reikätiilenkujien varrelta ja Kellokosken keskustan tulevat tontit tai tontteja toteutettaisiin puurakentamista edistävinä. Mikäli puurakentamishankkeen toteuttajia ei saada, tarjotaan em. kortteleita myös muille toteutettavaksi. Varsinainen päätöseh-dotus asiasta tehtäneen em. kortteleiden tontin myyntipäätöksen yhteydessä.
Riskit
Puurakentamiseen sitoutumiseen liittyy taloudellinen riski, eli pelko siitä, että tontteja kohtaan ei kohdistu niin suurta kysyntää kuin tavanomaisin ehdoin toteutettavaksi myytäviin tontteihin. Onko pelko aiheellinen, on olennainen kysymys.
Päivitetty: 27.12.2011