Perusopetuksen oppilaiden kustannusten korvaaminen ajantasaisesti Keski-Uudenmaan kristilliselle koululle
Vuoden 2011 alusta tuli voimaan uusi valtionosuusjärjestelmä. Muutoksen yhteydessä yksityisen opetuksenjärjestäjän asemaa ei turvattu. Erityisesti kasvavan yksityiskoulun osalle järjestelmä toi
rakenteellisen vajeen, joka luvattiin korjata harkinnanvaraisilla avustuksilla. Näin tapahtuikin
pääosin vuonna 2011, mutta yksikköhinnan noustua kuluvana vuonna harkinnanvaraiset osuudet jäivät marginaalisiksi. Yksikköhinnan nousu ja vuoden 1998 jälkeen perustettujen koulujen yksikköhinnan 10% leikkuri yhdessä kuitenkin vain lisäsivät rahoituksen euromääraistä vajetta.
Keski-Uudenmaan kristillisen koulun kohdalla tämä merkitsi noin 100 000 rahoituksellista vajetta
kuluvalle vuodelle. Vaje muodostuu seuraavista asioista:
- yksikköhinnan 10% leikkuri, eli esim. Järvenpään yksikköhinnan perusosasta 5 719,71 saamme 90% eli 5 145,94 .
- kotikuntakorvaus vuodelle 2012 saadaan 31.12.2010 oppilasmäärän mukaan, joka tapauksessamme oli 141 oppilasta ja kuitenkin 1.1.2012 vuoden alussa oppilaita oli yhteensä 164.
Eli kotikuntakorvausta ei tule lainkaan 23 oppilaalle.
Kunnat saavat valtionosuuden kunnassa olevien lapsimäärien mukaan, eli yksityisessä
oppilaitoksessa opiskelevan oppilaan valtionosuus menee oppilaan kotikunnalle vähintään vuoden
ajan. Tilanne on kohtuuton kasvaville yksityiskouluille, jotka hoitavat opetusta 12-18 kk / uusi oppilas ilman kotikuntakorvausta.
Esimerkkilaskelma Tuusulan kunnan tiedoilla:
Tuusulan kunnan yksikköhinta on 5 708,55 . Tuusula saa tästä summasta valtionosuutta 31,42 % eli
1 793,62 . Loput kunta maksaa omasta verokertymastaän. Tuusulan oppilaskohtainen kulu
perusopetuksessa on 7 148 (oph:n rahoitusjärjestelmän raportti). Kunta maksaa siis itse
5 354,38 /oppilas. Kristilliselle koululle Tuusulan kunta maksaa kotikuntakorvakusena 5 145,94 -
1 793,62 = 3 352,32 . Laskennallinen hyöty on yli 2000 /oppilas vuodessa.
Kunta siis hyötyy taloudellisesti siitä, että oppilas käy yksityisessa koulussa. Myös mahdollisuus valita jokin muu kuin lähikoulu, ilman että siitä aiheutuu kunnalle esim. kuljetuskuluja on arvo sinänsä. Naista syistä esim. Helsinki ja Espoo tukevat yksityisiä opetuksenjärjestajia huomattavasti enemmän, kuin mitä tässä esitetään.
Esitys:
1. Kunta maksaa uusista oppilaista kotikuntakorvauksen yksikköhinnan mukaisena ensimmäisenä vuonna, kun oppilas siirtyy yksityiseen kouluun. Tämä tulisi kuluvana voimaan jo kuluvana vuonna. Tuusulan kohdalla summa olisi kuluvana vuonna 5 708,55 , eli kouluun tuli yksi
oppilas, jonka kotikuntakorvauksen saa Tuusulan kunta.
2. Vuoden 2013 alusta alkaen kunta maksaa Keski-Uudenmaan kristilliselle koululle 17 % yksikköhinnasta tuusulalaista oppilasta kohti. Tällöin erotus jokseenkin puolittuisi ja koulun toimintaedellytykset turvattaisiin.
3. Vuonna 2013 summa olisi suuruusluokkaa yksikköhintakorjaus 15 x 970,45 = 14 556,40 ja 1 - 3 x yksikköhinta eli yhteensä 20 - 30 000 .
4. Tasausjärjestelmä puretaan, mikäli valtionosuusjäjestelmän epäoikeudenmukaisuus
lainsäädännössä korjataan.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 11.6.2012 §: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.6.2012: Kasvatus- ja sivistystoimen valmisteltavaksi
3.7.2012 Opetuspäällikkö Markus Torviselle ja talouspäällikkö Terttu Turnbull-Smithille valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 14.1.2013 § 22: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 28.1.2013 § 36: Aloite käsitelty
Vastaus
Opetuksen järjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvaukset maksetaan keskitetysti valtionosuusmaksatuksen yhteydessä opetuksen järjestäjille. Keski-Uudenmaan kristilliselle koululle maksetaan vuonna 2012 Tuusulan 14 oppilaan osalta 76.860 euroa (ka 5.490 euroa/oppilas).
Aloitteessa tuodaan esiin, että Tuusulan kunta hyötyy oppilaiden siirtymisestä Kristilliseen kouluun. Tuusulan kunta ei hyödy taloudellisesti oppilaiden siirtymisestä Keski-Uudenmaan kristilliseen kouluun. Kyseiset oppilaat voitaisiin sijoittaa kunnassa jo olemassa oleviin opetusryhmiin, jolloin merkittäviä lisäkustannuksia ei tulisi eikä esimerkiksi lisähenkilöstöä tarvitsisi tämän vuoksi palkata. Sen sijaan kunnalta ei siirrettäisi kotikuntakorvausta Kristilliselle koululle vaan kyseinen resurssi jäisi kunnan omaan käyttöön.
Keski-Uudenmaan kuntien kesken on sovittu, että kunnat eivät laskuta toisiaan perusopetuksen oppilaista, vaan kotikuntakorvaus on sovittu riittäväksi korvaukseksi. Näin on syytä toimia myös Kristillisen koulun kanssa.
Kasvatus- ja sivistystoimi näkee Kristillisen koulun tärkeänä osana monipuolista koulutarjontaa Keski-Uudellamaalla, mutta ei kuitenkaan näe perusteltuna maksaa lisäkorvausta siellä käyvistä oppilaista, koska
- valtionosuusjärjestelmän myötä kotikuntakorvaus siirtyy opetuksen järjestäjälle
- Keski-Uudenmaan kunnat eivät maksa lisäkorvauksia Kristilliselle koululle
- kotikuntakorvaus on sovittu riittäväksi korvaukseksi myös kuntien välille
- Tuusulan kunta ei hyödy taloudellisesti siitä, että oppilaat käyvät Kristillistä koulua.
Päivitetty: 04.02.2013