Kuljetusoikeus iltapäiväkerhoon / iltapäiväkerhon lapsimäärä
1 lk:n oppilaille lautakunta on määritellyt, että lapselle taataan iltapäiväkerhopaikka. Kouluilla joihin ei synny omaa iltapäiväkerhoa, tarvitsijoille annetaan iltapäiväkerhopaikka toisesta koulusta.
Tuusulan kunta on linjannut, että jos iltapäiväkerhoa ei toteudu omalla koululla, lapsen kuljetusta toiseen kerhoon ei järjestetä kunnan toimesta.
Esitän, että kunta järjestää ja kustantaa lapsen kuljetuksen iltapäiväkerhoon, jos kunta ei voi järjestää lapsen omalla koululla iltapäiväkerhoa. Kuntalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa iltapäivätoiminnan osalta tällä hetkellä.
Lisäksi esitän, että lautakunta harkitsee tarvittavan ryhmäkoon määrää iltapäiväkerhon toteutumiselle. Pienissä kouluissa 13 lapsen raja on suuri. Ryhmän kokovaatimus tulisi suhteuttaa koulun koon mukaan. Monissa lähikunnissa ryhmän koko on 10 lasta.
Iltapäiväkerholla on suuri merkitys lapselle ja lapsen vanhempien arjen järjestämiseksi erityisesti haja-asutusalueilla, joissa naapurit ja kaverit ovat matkojen päässä. Iltapäiväkerho tulisi ensisijaisesti järjestää omalla koululla, jossa on tuttu ympäristö ja omat kaverit.
Jokaisen tavoitteena on varmasti, että haja-asutusalueet pysyvät elinvoimaisina ja pienillä koululaisilla on turvallinen koulun aloitus.
Käsittelyvaiheet
6.8.2012: Kasvatus- ja sivistystoimeen valmisteltavaksi
14.8.2012 opetuspäällikkö Markus Torviselle valmisteltavaksi
20.12.2012 opetuspäällikkö Markus Torvisen vastaus aloitteen tekijälle sähköpostitse
Vastaus
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (48a§3mom.1136/2003) mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kunnan järjestäessä tai hankkiessa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä tulee tarjota kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta. Kunnan tulee toimintasuunnitelmansa mukaisesti tiedottaa etukäteen toiminnasta ja toiminnan järjestämistavoista kuntalaisille. Lapsella ja hänen huoltajallaan ei ole subjektiivista oikeutta saada perusopetuslain 8a luku mukaisia aamu- ja iltapäivätoimintapalveluja. Kunta päättää vuosittain kuinka monelle lapselle ja missä määrin toimintaa järjestetään kullekin toiminnan piiriin kuuluvalle oppilasryhmälle. Tarjottava määrä voi vaihdella eri kohderyhmien kesken.
Tuusulan kunnan perusopetuslaina mukaisen koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa (Kasko § 6/18.1.2012) määritellään toiminnan perusteet. Iltapäivätoiminta alkaa koululla, jos toimintaan ilmoittautuu 13 lasta. Mikäli lapsen omalle koululle ei toimintaa synny, tarjotaan paikkaa sellaisesta koulusta, missä paikkoja on. Tällöin huoltajat järjestävät itse lapselleen kuljetuksen ja vastaavat itse kuljetuskustannuksista. Kunta ei järjestä koulukuljetuksia kotiin iltapäivätoiminnasta.
Mikäli oppilaita kuljetettaisiin iltapäivätoimintaan muille kouluille tilanteessa, jossa omalle koululle ei kerhoa synny, tulisi siitä koituvia kustannuksia arvioida. Arvio perustuu siihen, että kerhoja ei synny seuraaville kouluille: Vanhakylä, Nahkela, Tuomala ja Linjamäki. Näiltä kouluilta arvioidaan valintoja iltapäiväkerhoon tulevan kuljetusten myötä 5-10 kpl /koulu. Tällöin kuljettamiseen tarvittaisiin 1 - 2 taksia/päivä koulua kohden, riippuen taksin koosta. Oppilaat kuljetettaisiin seuraaville kouluille iltapäivätoimintaan: Perttu, Rusutjärvi, Kirkonkylä ja Ruukki. Näillä reiteillä kuljetuskustannukset vaihtelisivat taksien määrästä riippuen välillä 35 000 - 65 000 . Arviossa ei ole huomioitu miten paljon lisääntyvä kuljetuksen tarve vaikuttaisi koulukuljetusten järjestämiseen kustannuksia nostavasti. Oletettavaa olisi, että kuljetettavien määrän lisääntyessä koulukuljetusten optimoinnin mahdollisuudet vähenisivät ja kustannukset kasvaisivat. Huomioitavaa on, että osalla kouluista, missä toimintaa on, kaikki halukkaat oppilaat eivät tälläkään hetkellä pääse iltapäiväkerhoon. Kustannuksissa ei ole huomioitu vaihtoehtoa, jossa myös näille oppilaille taattaisiin iltapäiväkerho paikka jostain koulusta, joka puolestaan lisäisi kuljetuskustannusten määrää selvästi.
Iltapäiväkerhon järjestämispaikka olisi riippuvainen muiden koulujen kerhoon hakeutuneiden määrästä. Oppilaiden määrän lisääminen vaikuttaisi erityisesti myös erityistä tukea tarvitsevien 2. luokan lasten iltapäiväkerhopaikkojen riittävyyteen. Henkilöstökustannuksia arvioitaisiin tulevan pienten koulujen oppilaiden siirtymisestä suurempien koulujen kerhoihin yhden työntekijän verran /kerho. Näin ollen uusia henkilöitä tulisi palkata iltapäiväkerhoihin 4 henkilöä ja kustannus tästä olisi n. 70 000 .
Mikäli kerhon järjestämisen rajaa laskettaisiin 10 oppilaaseen ja sitä kautta järjestettäisiin kunnan toimesta jokaiselle koululle iltapäivätoimintaa, olisi henkilöstölisäys 4 - 8 henkilöä, riippuen koulun avustajaresurssin yhteiskäytön onnistumisesta. Tällöin lisäkustannus olisi 70 000 - 140 000 . Yhteiskustannus kuljetusten ja henkilöstön osalta olisi n. 105 000 - 205 000 riippuen hakijoiden määrästä ja koulujen kerhojen henkilöstömääristä.
Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kasvatus- ja sivistystoimi ei valitettavasti näe mahdollisena järjestää kuljetuksia iltapäiväkerhoihin tilanteissa, jossa omalle koululle kerhoa ei synny tai kerhoon eivät kaikki lapset mahdu. Arvio kertoo myös kasvatus- ja sivistystoimen haasteen palvelujen tarjoamisessa ja kustannusten nousun rajaamisessa kouluverkon ollessa nykyisen laajuinen. Mikäli kyseiset oppilaat olisivat jo valmiiksi isompien koulujen oppilaita, jäisivät ainakin kuljetuskustannukset vähäisemmiksi ja iltapäiväkerhon toiminnan laajentaminen olisi näin kustannustehokkaampaa.
Yhtenä vaihtoehtoina huoltajilla on, että koulujen vanhempainyhdistykset pohtivat onko heidän kautta mahdollista organisoida iltapäivätoimintaa. Vanhempainyhdistykset voivat myös alueellisesti selvittää voivatko eri yhdistykset tai seurat olla mukana tarjoamassa kerhomaista toimintaa iltapäiviin, mikäli sille kysyntää alueelta löytyisi. Koulun kanssa voidaan neuvotella tilojen käytöstä, koska tiloja on iltapäivällä vapaana. Vanhemmat voivat etsiä ratkaisua ongelmaan myös ottamalla asian esille luokkien vanhempainilloissa. On mahdollista, että kyläläisten välisellä yhteistyöllä on mahdollista helpottaa lasten iltapäiviä, jos kerhoa ei kunnan toimesta koululle synny. Tämä voisi myös lisätä yhteisöllisyyttä asuinalueella.
Päivitetty: 20.12.2012