Liityntäpysäköinti
Esitän, että Tuusulan kunta selvittää onko Tuusulan mahdollista päästä osakkaaksi Ilolan liityntäliikenneparkkiin tai muuhun vastaavaan, jolla voitaisiin helpottaa aamu- ja iltaruuhkia. Joukkoliikenne ja sen käytön mahdollistaminen haja-asutusalueilta olisi ympäristöteko parhaimmillaan.
Käsittelyvaiheet
Valt 4.3.2013 § 55: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 5.3.2013: Teknisen toimen valmisteltavaksi
Tekninen lautakunta 13.11.2013 § 154: Ehdotus kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle
Kunnanhallitus 25.11.2013 § 477: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 9.12.2013 § 166: Aloite käsitelty
Vastaus
Vuoden 2012 joulukuussa on julkaistu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaprosessin kuluessa laadittu Helsingin seudun liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma. Julkaisu on osa HSL:n julkaisusarjaa, julkaisu 32/2012. Julkaisu on HSL:n Internet-sivuilla:
www.hsl.fi>hlj-helsingin-seudun-liikennejarjestelmasuunnitelma>julkaisut
Strategian ja toimenpideohjelman laadinnan tavoitteena on ollut luoda yhteinen seudullinen tahtotila liityntäpysäköinnin kehittämisestä, selkeyttää ja vahvistaa polkupyörien ja autojen liityntäpysäköinnin roolia osana liikennejärjestelmää, joukkoliikenteen kokonaisuutta, liikkujien matkaketjuja ja pyöräilyn edistämistä sekä selventää liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjakoa ja poistaa liityntäpysäköinnin toteutuksen esteitä. Strategia- ja toimenpideohjelma koskee Helsingin seudun 14 kuntaa. Strategia sisältää vuoden 2035 tavoitetilan ja sitä on konkretisoitu vuoteen 2020 ulottuvalla toimenpideohjelmalla.
Nykyisin liityntäpysäköintiä ei lainsäädännössä ole suoraan valtuutettu yhdellekään taholle. Nykyiset ratkaisut perustuvat kussakin kohteessa erikseen sovittuun kustannusten ja vastuiden jakoon. Kun tarkastellaan Helsingin seudun kuntien aluetta, vastuut määräytyvät kohdekohtaisesti, eikä ole nimettävissä yhtä tahoa, jolle kuuluisi koko liityntäpysäköinnin kokonaisuus.
Liityntäpysäköinnin järjestäminen on hallinnollisesti selkeää alueilla, jotka kuuluvat maantielain mukaiseen tiealueeseen, ratalain mukaiseen rautatiealueeseen tai ovat kaavoitettu kyseiseen tarkoitukseen. Ongelmallisia ovat puolestaan alueet, jotka eivät kuulu em. alueisiin. Näissä maanomistajana on joko kunta tai yksityinen taho. Yleisesti kunnat kuitenkin vastaavat kadunpidosta ja myös siihen liittyvistä joukkoliikenteen edellyttämistä hankkeista, kuten liityntäpysäköinnistä.
Liikennevirasto on julkaisussaan 17/2010 Helsingin seudun työssäkäyntialueen liityntäpysäköinti, Ehdotus toimintastrategiaksi ja toteutussuunnitelmaksi jakanut liityntäpysäköintihankkeet toteutuksen suhteen viiteen erityyppiseen kohteeseen: 1. Katujen ja maanteiden parantamiseen liittyvät kohteet, 2. Asema-alueiden parantamiseen liittyvät kohteet, 3. Liityntäpysäköinnin kehittäminen yhteysvälihankkeina tai alueellisina kokonaisuuksina nykyisillä väylillä, 4. Suurten väylähankkeiden yhteydessä tehtävät liityntäpysäköintialueet, 5. Liityntäpysäköinti laitoksissa, kiinteistöissä tai muissa yksityisten toimijoiden tai operaattoreiden kanssa toteutettavissa yhteishankkeissa.
Luokassa 1 ja 2 toteutusvastuu on yleensä väylänpitäjällä. Luokassa 3 tulee usein kyseeseen jonkinlainen jako kunnan ja valtion toimijoiden välillä ottaen huomioon kokonaisuus. Luokassa 4 toteutusvastuu jakaantuu kustannusjakoneuvotteluiden tuloksena. Luokka 5 edellyttää osapuolten keskinäistä toteutusvastuusta sopimista kunnan roolin ollessa keskeinen kunnallistekniikan toteutusvastuusta tehtävien sopimusten ja kiinteistöjen muodostamisen kautta.
HSL:n vuonna 2012 julkaisemassa liityntäpysäköintistrategia- ja toimenpideohjelmassa liityntäpysäköintikohteet jaettiin puolestaan seuraaviin tyyppeihin: A-luokkaan kuuluvat (alaluokat A1 j A2) seudullisesti merkittävät erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueet, joissa liityntäpysäköinnistä saatava hyöty jakaantuu monelle taholle; B-luokkaan kuuluu paikallisesti merkittäviä säännöllisten joukkoliikennepalveluiden alueita, joihin käyttäjät tulevat verrattain läheltä; C-luokkaan kuuluu pienimuotoisia lähinnä maantieverkon pysäkkijärjestelmään liittyviä kohteita ja/tai pelkkiä pyöräpysäköintialueita. Työssä tuotettiin ehdotus, jonka mukaan luokissa B ja C toteutuskustannukset jaetaan kohteen sijaintikunnan ja valtion kesken ja luokassa A etsitään ratkaisua, jossa toteutuskustannusten jaossa ovat mukana kohteen sijaintikunnan ja valtion lisäksi matkustajien kohdekunnat sekä kotikunnat. Mikäli yksityisiä tahoja on hankkeessa mukana, se vähentää sijaintikunnan kustannusosuutta.
Strategian osalta HSL:n julkaisussa on kirjattu seuraavat yleiset linjaukset koskien liityntäpysäköinnin toteutusta kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti:
- Kustannusjaon periaatteet kirjataan HSL:n, Helsingin seudun kuntien ja valtion yhteiseen sopimukseen.
- Uudet liityntäpysäköintialueet tyypitellään, investointi- ja ylläpitokustannukset jaetaan Helsingin seudulla sovittavan kustannusjaon pohjalta.
- Liityntäpysäköinti pyritään toteuttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa matkaketjua, jolloin yhteiskunnalliset kustannukset vähenevät.
- Hinnoittelujärjestelmää kehitetään niin, että se tukee liityntäpysäköinnin käyttöä ja houkuttelee liityntäpysäköintiin matkan alussa.
- Liityntäpysäköinnin käyttö pyritään integroimaan joukkoliikenteen maksujärjestelmään.
- Yhteiskäyttö kaupan palveluiden sekä virkistys- ja liikuntakohteiden kanssa on tärkeä tavoite kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa ja sillä vähennetään sijaintikuntien kustannuksia.
Strategiassa Helsingin seudulle esitetään lisättäväksi vuoteen 2020 mennessä tavoitteellisesti yli 10 000 henkilöautopaikkaa ja yli 17 000 pyöräpaikkaa. Tuusulan alueella kehitettäviksi kohteiksi on listattu Hyrylän keskusta-alueet, Tuusulanväylän käytävä Riihikallion eteläosan tasalla sekä Tuusulanväylän käytävä Ruotsinkylän tasalla (ns. Bergan alue). Kohteiden yhteenlasketuksi lisäpysäköintipaikkamääräksi on strategiassa esitetty noin 210 autopaikkaa ja noin 230 pyöräpysäköintipaikkaa. Lisäksi strategiassa on asetettu useita liityntäpysäköintialueiden laatua koskevia kehittämistavoitteita.
Tekninen toimi esittää, että Tuusulan kunta keskittyy HSL:n vuonna 2012 julkaiseman liityntäpysäköintistrategian ja toimenpideohjelman mukaisesti edistämään ja osaltaan toteuttamaan kunnan alueelle, Tuusulan näkökulmasta matkaketjun alkupäähän seudullisessa suunnittelussa tarpeellisiksi katsotut liityntäpysäköintipaikat sekä parantamaan jo olemassa olevien paikkojen laatutasoa seudullisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tekninen toimi ei pidä tässä vaiheessa mielekkäänä pyrkimystä osallistua tai neuvotella osallistumisesta esimerkiksi kunnan rajan ulkopuolella sijaitsevan liityntäpysäköintihankkeen rahoitukseen, mikäli hankkeen päävastuutaho ei tällaista pyyntöä kunnalle erikseen esitä tai selvää linjausta kuntien yhteisestä osallistumisesta rahoitukseen ei tehdä seudullisella tasolla.
Päivitetty: 17.12.2013