Tuusulan lapsille kilpailukykyinen tulevaisuus
Lasten puhe- ja kielellinen kehitys tapahtuu 0-6 v. Aikuisen antama hyvä kielellinen malli ja rikas kielellinen ympäristö tutkimusten mukaan mainitaan usein kielenkehitystä tukeviksi asioiksi. Hyvällä puheilmaisulla on suuri merkitys lapsen kielen kehityksen tukemiseen. Lukeminen sekä kuvien ja esineiden katseleminen ja nimeäminen ovat hyviä tukemiskeinoja eri kielten oppimiseen. Sanaleikit, lorut, riimit ja hokemat kehittävät myös lapsen kieltä. Lapsen kuunteleminen on tärkeää ja se rohkaisee häntä puhumaan. Lapsi oppii sanojen merkityksiä myös kokemusten kautta. Kahdenkeskiset tilanteet, esimerkiksi lasta pukiessa tai syöttäessä, ovat erinomaisia lapsen kielen tukemiseen. (Heinämäki 2000: 57.)
Suuret ryhmäkoot, hoitajilla ei ole aikaa lukea ja keskustella sekä köyhä kielellinen ympäristö tulevat esiin tutkimuksissa kielenkehitykseen haitallisesti vaikuttavina asioina.
Hallituksen tavoite että Suomi on osaavin kansa 2020 maailmassa myös kannustaa erilaisiin hankkeisiin. Tuusula voisi pilotoida miten lapsiemme kielitaito vahvistuisi lukiossa ja amiksessa tällaisen toiminnan seurauksena. Rahaa tällaisiin hankkeisiiin voisi varmaan hakea OPM:stä tai EU:sta?
Siksi esitän, että Tuusula mahdollistaa lastemme kielellisen kilpailukykyisen kehittymisen eli kielikylvyt päivähoidossa ja ryhmäkokojen pieninä pitämisen palkkaamalla erikielisiä (maahanmuuttajia) lastenhoitajia tarhoihin, vaikka osa-aikaisiksi hoitajiksi kielikylvettämään, lukemaan ja leikkimään omilla äidinkielillään lapsillemme. (sairaustapaukset, henkilökunnan koulutukset ja lomat suurentavat ryhmiä niin, ettei hoitajia ole riittävästi läheskään aina)
Käsittelyvaiheet
5.4.2013: Kasvatus- ja sivistystoimen valmisteltavaksi
9.4.2013 Varhaiskasvatuspäällikkö vs. Eila Rapalalle valmisteltavaksi
22.4.2013 Varhaiskasvatuspäällikkö vs. Eila Rapalan vastaus aloitteen tekijälle sähköpostilla
Vastaus
Kuntalaisaloitteen tekijä on pohtinut laajasti lapsen oman äidinkielen kehittymistä ja sitä, mistä lapsi saa aineksia kielenkehitykseensä. Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa on avattu varhaiskasvatuksen arvot, toiminta-ajatus ja visio. Varhaiskasvatussuunnitelma on luettavissa nettisivuillamme. Varhaiskasvatuksen arvot lähtevät lapsen oikeudesta turvalliseen, hyvään lapsuuteen. Tavoitteena on hyvinvoiva lapsi, jolla on pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet.
Varhaiskasvatuksessa lapsen kielen kehitystä tuetaan monipuolisesti kirjoittajan antamien esimerkkien avulla. Alle kouluikäisillä lapsilla kieli on sekä oppimisen kohde että oppimisen väline. Lapselle ominaisia tapoja oppia ovat leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä tutkiminen. Kieli on ilmaisun ja ajattelun välin. Sen oppimisen perusta on arjen tilanteissa toisten ihmisten kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö arvostaa lapsen kielellisiä aloitteita ja rohkaisee lasta ilmaisuun erilaisissa arjen tilanteissa. Oma äidinkieli on ajattelun väline ja vahva äidinkieli (tai kielet) on tärkeä jokaiselle ihmiselle. Jos lapsen kielen kehityksessä on pulmia, varhaiskasvatushenkilöstö huomaa ne nopeasti. Vanhempien kanssa keskustellaan huomioista ja joskus päädytään ohjaamaan lapsi puheterapeutin tarkempaan arvioon ja sen jälkeen tarvittaessa puheterapiaan.
Aloitteessaan kirjoittaja tuo esille myös kielellisen kilpailukyvyn kehittämisen mm. kielikylpytoimintaa kehittämällä ja palkkaamalla monikulttuurisia henkilöitä päivähoitoon. Jos kielikylpy nähdään opetusmenetelmänä, jossa vierasta kieltä (kylpykieltä) käytetään tarkoituksellisesti lapsen ympäristössä, niin uskon, että tulevaisuudessa myös Tuusulan kunnassa, joko omana tai yksityisten päiväkotien järjestämän, on mahdollisuus osallistua kielikylpy-toimintaan. Asiaan paneudutaan tarkemmin tulevaisuuden strategioita valmisteltaessa.
Aloitteentekijä on huolissaan päiväkotien ryhmäkoosta. Tuusulan varhaiskasvatuksessa toiminta järjestetään pienryhmissä. Käytännössä tämä on toimintamalli, jossa päivähoitoryhmästä muodostetaan pienryhmiä, joiden tavoitteena on jokaisen lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttaminen mahdollisimman hyvin. Pienryhmissä lasten yksilölliset tarpeet tulee huomioitua parhaiten. Haasteellisesta taloudellisesta tilanteesta ja pätevien sijaisten puutteesta huolimatta, päivähoitoryhmiin pyritään aina saamaan riittävä määrä henkilökuntaa.
Lisäksi aloitteentekijä toivoi Tuusulaa pilottikohteeksi kielellisen kehityksen hankkeeseen. Varhaiskasvatus on kiinnostunut osallistumaan pitkänaikavälin tutkimuksiin ja hankkeisiin, jossa joku taho tutkii käytössä olevien toimintamallien merkitystä kielen kehitykseen pitkällä aikavälillä. Valitettavasti meillä itsellä ei ole mahdollisuutta toteuttaa tällaista tutkimusta / hanketta.
Toivomme tuusulalaisille lapsille turvallista, hyvää lapsuutta ja hyvinvointia: Hyvinvoivalla lapsella on myönteisiä odotuksia tulevasta.
Yhteistyöterveisin 19.4.2013
Eila Rapala
Vs. varhaiskasvatuspäällikkö
Päivitetty: 22.04.2013