Toimeksiantosuhteinen ikäihmisten yhteisöllinen perhehoito
Tuusulan kunnan visioissa korostamme muun muassa pientalovaltaisuutta, laadukasta ympäristöä ja hyviä palveluita. Ikäihmisten palveluissa tuemme pitkälti kotona selviytymistä ja itsemääräämisoikeutta. Palveluntuotannon rakenteissa avopainotteisuus ja kuntoutus ovat tulevaisuutta.
Palvelun tuottamiselle tulevaisuudessa on omat haasteensa, niin sen saatavuudessa kuin kattavuudessa, ikääntyvän väestön määrän lisääntyessä.
Edellä kuvattujen asioiden valossa kuntamme on haasteiden ja toisaalta mahdollisuuksien edessä.
Perhehoitoliitto ja Tuusulan kunta teki v. 2003 kattavan selvityksen vanhusten perhehoidon aloittamiseksi Tuusulassa. Silloin hankkeessa ongelmaksi nousi, ettei Tuusulalla ollut tarpeellista tahtotilaa asiaan, eli aika ei ehkä vielä silloin ollut kypsä. Siksi esitän, että ikäihmisten perhehoidon mahdollistaminen palautettaisiin uudelleen palveluvalikkoon.
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on tarjota perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perhe-elämään, turvalliseen arkeen, perheenomaiseen hoivaan ja huolenpitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin.
Ikäihmisten perhehoito soveltuu kokemusten mukaan alku- tai keskivaiheen muistisairautta sairastavalle henkilölle. Perhehoito on hyvä vaihtoehto myös silloin, kun ikäihmisen kotiin järjestettävistä palveluista huolimatta ikäihmisen elämänlaatu on esim. turvattomuuden tai yksinäisyyden vuoksi heikko, mutta hänen fyysinen tai henkinen toimintakykynsä eivät vielä edellytä tehostetun palveluasumiseen tai laitoshoitoon siirtymistä. Ikäihmisten perhehoidolla voidaan myös tukea intervallijaksoin omaishoitajan jaksamista.
Tuusulan pientalovaltaisuuden tonttitarjonnan mahdollisuutena näkisin seniorikortteleiden ja perhehoitokylien perustamiselle mahdollistumisen eri kunnan keskuksiin. Seniorien perhehoitokylä muodostuu ryppäästä perhehoitokoteja, jotka rakennetaan esteettömyys, toimivuus ja turvallisuus huomioiden. Perhehoitokylän mahdollistama yhteisöllisyys tuo uudenlaisia synergiaetuja toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon.
Edellä kuvatun mukaista perhehoitomallia ovat Perhehoitoliitto ja Kaarinan kaupunki vuoden 2013 aikana toteuttamassa yhteistyössä. Mallin jatkotyöstöön ja pilotoinnin omassa kunnassamme näkisin mahdollisuutena yhä kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen kasvaessa, sekä valtiovallan lakimuutosten paineissa.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 10.6.2013 § 99: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 11.6.2013: Sosiaali- ja terveystoimeen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 9.9.2013 § 331: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 14.10.2013 § 122: Aloite käsitelty
Vastaus
Sosiaalihuoltolain (17.9.1982/710) 25 §:n mukaan:
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa.
Perhekodin pieni yhteisö, jokapäiväiset kodin askareet ja kiinteät vakituiset ihmissuhteet tukevat perhehoidossa olevan henkilön turvallisuutta ja ylläpitävät hyvää fyysiset, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Perhehoito on inhimillinen ja merkittävä palveluvaihtoehto niin asiakkaille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.
Perhehoito sopii kaikenikäisille ja se voi olla jatkuvaa tai tilapäistä. Perhehoito perustuu yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Perhehoidossa voidaan hoitaa kaikentyyppisiä asiakasryhmiä mm. lapsia, nuoria, ikäihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, vammaisia ja kehitysvammaisia henkilöitä.
Perhehoidosta säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa (3.4.1992/312). Perhehoitajalakiin sisältyvät säännökset perhehoitopaikan tai perhekodin yleisistä laatuvaatimuksista, hoitajien koulutuksesta, hoidettavien enimmäismäärästä, toimeksiantosopimuksesta, hoitopalkkiota ja kustannusten korvaamisesta. Yksityinen perhehoitaja tekee toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa, eikä tarvitse erillistä lupaa aluehallintovirastolta.
Tuusulassa ei ole tällä hetkellä ikäihmisiä sijoitettuna perhehoitoon. Ikäihmisten perhehoito on muutoinkin Suomessa toistaiseksi määrällisesti pientä, mutta kiinnostus asiaan on viime vuosina herännyt ympäri maan. Useita kehittämishankkeita vanhusten perhehoitopaikkojen luomiseksi on käynnistynyt. Perhehoitoliitto on ollut mukana kehittämässä toimintamalleja. Vanhusten perhehoidon on todettu sopivan erityisen hyvin dementoivia sairauksia sairastaville tai hyvin korkeaan ikään ehtineille, turvattomuutta tai yksinäisyyttä kokeville ikäihmisille.
Aloitteessa esitetään, että Tuusulaan perustettaisiin kunnan eri keskuksiin omakotialueille seniorikortteleita ja/tai senioreiden perhehoitokyliä. Aloitteessa viitataan Kaarinan kaupungin senioreiden perhehoitokylän malliin. Kaarinan kaupunkiin on suunnitteilla rakentaa seniorien perhehoitokylä, joka koostuu ryppäästä perhekoteja. Kylä on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kaarina rekrytoi tällä hetkellä perhehoitajia kylään. Malli on uusi, sillä aiemmin perhekodit ovat olleet yksittäisiä koteja. Valmistuva kylä tarjoaa nykyaikaista ja esteetöntä asumista ja mahdollisuutta hoivan järjestämiseen. Perhehoitajille annetaan mahdollisuus vertaistukeen toisten hoitajien kanssa.
Kaarinan toimintamallin kantavana ajatuksena on tarjota vaihtoehtoinen hoitomuoto ikääntyneille, jotka eivät pärjää yksin kotona, mutta eivät tarvitse tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Perhehoito mahdollistaa yksilöllisen hoivan ja huolenpidon. Hoitajalle toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen, mutta tuettuun työhön, jota voi tehdä kotona ilman tiukkoja aikatauluja ja työtä itse järjestellen. Hoitoalan tutkintoa ei tarvita, vaan valmiudet, halu ja soveltuvuus työhön ovat olennaisia asioita. Kunnalle perhehoito tarjoaa kustannuksiltaan kohtuullisen ja hoidettaville inhimillisen hoitomuodon.
Kaarinan kaupunki toteuttaa seniorien perhehoitokylän yhteistyössä Kaarinan Vanhusten Palvelukeskussäätiön ja perhehoitoliiton kanssa. Kaarinan Vanhusten Palvelukeskussäätiö rakennuttaa tilat ja vuokraa tilat kaupungille. Perhehoitoliitto on Kaarinan kaupungin rinnalla kehittämässä uutta perhehoidon yhteisöllistä toimintakonseptia.
Kaarinan seniorien perhehoitokylään tulee 5 ryhmäkotia, joihin jokaiseen tulee asunnot 4 asukkaalle. Lisäksi jokaisen ryhmäkodin yhteyteen tulee asunto perhehoitajalle ja hänen perheelleen. Kylää muodostuu näin ollen 20 asukkaan ja 5 hoitajan sekä hoitajien perheiden muodostamasta yhteisö. Yksiköt ovat omia erillisiä pientaloja, jotka muodostavat suojaisan viihtyisän piha-alueen, jossa sijaitsee yhteisiä oleskelutiloja ja puutarha.
Perhehoitajat eivät ole yrittäjiä eivätkä työsuhteessa, vaan perhehoitaja tekee toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa ja hänelle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus hoidettavista asiakkaista. Perhehoitajan oma asuminen ja työ nivoutuvat yhteen. Asukkaat ja toimeksiantosuhde sitoo perhehoitajaa käytännössä jatkuvaluonteisesti. Perhehoitajan vapaat määräytyvät perhehoitajalain mukaisesti eli vapaapäiviä kertyy 3 päivää kuukaudessa. Kaarinan toimintamallissa hoitajan asumisesta peritään vuokraa. Perhehoitajan edellytetään asuvan ko. tarkoitukseen varatussa asunnossa, jotta perhehoito yleensä ottaen edes mahdollistuu.
Kuten aloitteessakin todetaan, on palvelujen tuottaminen kasvavaan ikäihmisten tarpeeseen suuri haaste. Myös kodinomaisuus ja laitosvaltaisuuden purkaminen on perusteita uusien toimintamallien etsimiselle. Uusi vanhuspalvelulaki korostaa juuri näitä asioita. Osa ympärivuorokautisen hoivan ja huolenpidon tarpeesta voisi olla jatkossa katettavissa ikäihmisten perhehoidolla. Varsinkin Kaarinan toimintamallin mukainen yhteisöllinen toimintakonsepti voisi olla laajeneva malli, jolla pystyttäisiin vastaamaan lisääntyvään ympärivuorokautisen avun ja huolenpidon tarpeeseen. Sen etuna on kohtuulliset kustannukset ja perinteisestä perhehoidosta puuttuva yhteisöllisyys. Juuri yhteisöllisyys, perhehoitajien vertaistuki ja yhteistoiminnan mahdollisuudet ovat ne tekijät, jotka voivat helpottaa päätöstä perhehoitajaksi ryhtymiseen.
Perhehoitoliitto ry on hakenut Ray:ltä rahoitusta vuosille 2014 - 2017 yhteisöllisen toimeksiantosuhteisen perhehoitomallin luomiseen, pilotointiin, mallista tiedottamiseen ja mallin juurruttamiseen osaksi ikäihmisten palveluja. Mikäli Perhehoitoliitto saa hankerahoitusta, Tuusulan kunta voisi olla mukana hankkeessa.
Aloitteessa esitetty toimintamalli on näin ollen tarkemman tutkimisen ja selvittämisen arvoinen asia. Tämä edellyttää projektinomaista työskentelytapaa ja resursointia selvittää, suunnitella, kehittää ja seuraavassa vaiheessa viedä käytännön toimintaan tämäntyyppisiä kehittämisasioita.
Päivitetty: 18.10.2013