Toimeksiantosuhteinen yhteisöllinen kehitysvammaisten perhehoito
Tuusulan tulevaisuuden haasteina ikääntyvän väestönosan palveluiden järjestämisen lisäksi tulee olemaan myös kehitysvammaisten nuorten aikuistuvien asuminen ja palvelut.
Kunnassamme on runsaasti aikuistuvia kehitysvammaisia nuoria aikuisia, ketkä asuvat omissa kodeissaan ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Asumispalveluiden tulevaisuuden haaste on mittavaa. Arvioidusti 2016 mennessä eriasteisiin asumismuotoihin on jonottamassa ja siirtymässä liki 37 nuorta aikuista. Tuusulassa toimii Mikkolan erityisluokat ja työ- ja päivätoiminta Kettunen. Nuoren kehitysvammaisen toisen asteen koulutuspaikkoja Tuusulassa ei ole, joten koulutukseen hakeudutaan ympäristökuntiin. Kun nuoren kehitysvammaisen koulupolku on käyty, astuu kuvaan työ ja päivätoiminta, mitä Tuusula osin itse järjestää. Ongelmaksi nousee itsenäistyvän nuoren aikuisen asuminen. Kehitysvammaisten henkilöiden palveluiden ja asumisen järjestäminen on osin hyvin haastavaa. Siksi niiden päävastuu pitkälti on ostopalvelua kuntayhtymiltä, esim. ETEVA, kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja ASPA.
Kunnan mahdollistaessa kehitysvammaisen työ- ja harrastustoiminta omassa kunnassa, niin usein muodostuu asumispaikan hankkiminen ongelmaksi. Kun ostopalvelun kautta asuminen löytyisi, niin melkein aina asumispaikan löytyminen pakottaa myös muiden palveluiden ostot vieraalta paikkakunnalta. Kehitysvammaisten henkilöiden oikeus läheisiin ihmissuhteisiin ja tuttuun ympäristöön ja elämänpiiriin saa jopa pakkosiirron piirteitä.
Kunnan kaavallisessa tonttitarjonnassa ei ole ollut osoittaa vielä lähitulevaisuudessa kehitysvammaisten asumispalveluyksikölle tonttia (tontteja) eri kuntakeskuksiimme, vaikka mahdollisia yhteistyökumppaneita rakentamiseen ja palveluntuottamiseen olisi ollut tarjolla.
Tarve asumiselle ja itsenäistymiselle on kehitysvammaisen henkilön kohdalla aivan samanlainen toive ja tahtotila kuin kenellä tahansa ikäisellään normi nuorella.
Siksi näkisin tähän asumisen nopeaan tarpeeseen myös vastauksena Tuusulan kunnan omakotialueiden tonttitarjonnasta rakentuvan yhteisöllisen kehitysvammaisten henkilöiden perhehoidon mahdollisuuden. Kehitysvammaisten henkilöiden yhteisöllinen perhehoito rakentuisi yhteisöllisen seniorikylä mallin mukaisesti.
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Sen tavoitteena on tarjota perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perhe-elämään, turvalliseen arkeen, perheenomaiseen hoivaan ja huolenpitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 10.6.2013 § 100: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 11.6.2013: Sosiaali- ja terveystoimeen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 9.9.2013 § 332: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 14.10.2013 § 123: Aloite käsitelty
Vastaus
Sosiaalihuoltolain (17.9.1982/710) 25 §:n mukaan:
Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa.
Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista kehitystään.
Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa.
Perhekodin pieni yhteisö, jokapäiväiset kodin askareet ja kiinteät vakituiset ihmissuhteet tukevat perhehoidossa olevan henkilön turvallisuutta ja ylläpitävät hyvää fyysiset, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Perhehoito on inhimillinen ja merkittävä palveluvaihtoehto niin asiakkaille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.
Perhehoito sopii kaikenikäisille ja se voi olla jatkuvaa tai tilapäistä. Perhehoito perustuu yksilöllisiin asiakas-, hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Perhehoidossa voidaan hoitaa kaikentyyppisiä asiakasryhmiä mm. lapsia, nuoria, ikäihmisiä, mielenterveyskuntoutujia, vammaisia ja kehitysvammaisia henkilöitä.
Perhehoidosta säädetään tarkemmin perhehoitajalaissa (3.4.1992/312). Perhehoitajalakiin sisältyvät säännökset perhehoitopaikan tai perhekodin yleisistä laatuvaatimuksista, hoitajien koulutuksesta, hoidettavien enimmäismäärästä, toimeksiantosopimuksesta, hoitopalkkiota ja kustannusten korvaamisesta. Yksityinen perhehoitaja tekee toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa, eikä tarvitse erillistä lupaa aluehallintovirastolta.
Tuusulassa on tällä hetkellä kunnan sijoittamana 3 kehitysvammaista henkilöä jatkuvassa perhehoidossa kukin erillisen perhehoitajan hoidossa. Lisäksi kunta ostaa 7 kehitysvammaiselle henkilölle perhehoidon toiselta toimijalta (Eteva kuntayhtymältä ja Rinnekoti-säätiöltä).
Aloitteessa esitetään, että Tuusulaan perustettaisiin kunnan omakotialueelle rakentuva yhteisöllinen kehitysvammaisten perhehoidon kylä Kaarinan kaupungin perhehoitokylän mallin mukaisesti. Kaarinan kaupunkiin on suunnitteilla rakentaa seniorien perhehoitokylä, joka koostuu ryppäästä perhekoteja. Kylä on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kaarina rekrytoi tällä hetkellä perhehoitajia kylään. Malli on uusi, sillä aiemmin perhekodit ovat olleet yksittäisiä koteja. Valmistuva kylä tarjoaa nykyaikaista ja esteetöntä asumista ja mahdollisuutta hoivan järjestämiseen. Perhehoitajille annetaan mahdollisuus vertaistukeen toisten hoitajien kanssa.
Kaarinan toimintamallin kantavana ajatuksena on tarjota vaihtoehtoinen hoitomuoto ikääntyneille, jotka eivät pärjää yksin kotona, mutta eivät tarvitse tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa. Perhehoito mahdollistaa yksilöllisen hoivan ja huolenpidon. Hoitajalle toimintamalli tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen, mutta tuettuun työhön, jota voi tehdä kotona ilman tiukkoja aikatauluja ja työtä itse järjestellen. Hoitoalan tutkintoa ei tarvita, vaan valmiudet, halu ja soveltuvuus työhön ovat olennaisia asioita. Kunnalle perhehoito tarjoaa kustannuksiltaan kohtuullisen ja hoidettaville inhimillisen hoitomuodon.
Kaarinan kaupunki toteuttaa seniorien perhehoitokylän yhteistyössä Kaarinan Vanhusten Palvelukeskussäätiön ja perhehoitoliiton kanssa. Kaarinan Vanhusten Palvelukeskussäätiö rakennuttaa tilat ja vuokraa tilat kaupungille. Perhehoitoliitto on Kaarinan kaupungin rinnalla kehittämässä uutta perhehoidon yhteisöllistä toimintakonseptia.
Kaarinan seniorien perhehoitokylään tulee 5 ryhmäkotia, joihin jokaiseen tulee asunnot 4 asukkaalle. Lisäksi jokaisen ryhmäkodin yhteyteen tulee asunto perhehoitajalle ja hänen perheelleen. Kylää muodostuu näin ollen 20 asukkaan ja 5 hoitajan sekä hoitajien perheiden muodostamasta yhteisö. Yksiköt ovat omia erillisiä pientaloja, jotka muodostavat suojaisan viihtyisän piha-alueen, jossa sijaitsee yhteisiä oleskelutiloja ja puutarha.
Perhehoitajat eivät ole yrittäjiä eivätkä työsuhteessa, vaan perhehoitaja tekee toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa ja hänelle maksetaan hoitopalkkio sekä kulukorvaus hoidettavista asiakkaista. Perhehoitajan oma asuminen ja työ nivoutuvat yhteen. Asukkaat ja toimeksiantosuhde sitoo perhehoitajaa käytännössä jatkuvaluonteisesti. Perhehoitajan vapaat määräytyvät perhehoitajalain mukaisesti eli vapaapäiviä kertyy 3 päivää kuukaudessa. Kaarinan toimintamallissa hoitajan asumisesta peritään vuokraa. Perhehoitajan edellytetään asuvan ko. tarkoitukseen varatussa asunnossa, jotta perhehoito yleensä ottaen edes mahdollistuu.
Kuten aloitteessakin todetaan, Tuusulassa on runsaasti aikuistuvia ja itsenäistyviä kehitysvammaisia nuoria, jotka nyt asuvat vanhempien kodeissa. Tehdyn selvityksen mukaan Vuoden 2018 loppuun mennessä 34 nykyistä tuusulalaista kehitysvammaista henkilöä tulee muuttamaan lapsuudenkodista ympärivuorokautisen asumispalvelun piiriin. Lisäksi 7 kehitysvammaisella on tarvetta ympärivuorokautista kevyempään, mutta kuitenkin ohjausta ja tukea antavaan asumispalveluun. Muuttoliikkeen myötä on ennakoitavissa, että myös kuntaan tulee asukkaita, joiden myötä edellä esitetyt lukumäärät edelleen lisääntyvät. Osa näistä asumispalvelujen tarpeessa olevista kehitysvammaisista henkilöistä olisi sellaisia, joiden voisi ajatella sopivan hoidettavaksi Kaarinan mallin mukaan toimivassa kehitysvammaisten perhehoitokylässä.
Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumispalvelun järjestämisen suurimpana ongelmana on, että tarve painottuu Etelä-Tuusulan alueelle, mistä ei ole löydettävissä tonttia kehitysvammaisten tehostetulle palvelutalolle. Aloitteessa esitetty toimintamalli voisi olla sellainen, jolla tarvittava tontti löydettäisiin helpommin (kaavalliset vaatimukset mahdollisesti erilaiset) ja kunta pystyisi vastamaan edessä olevaan kasvavaan kehitysvammaisten asumisen järjestämistä koskevaan tarpeeseen.
Aloitteessa esitetty toimintamalli on näin ollen tarkemman tutkimisen ja selvittämisen arvoinen asia. Tämä edellyttää projektinomaista työskentelyä ja resursointia selvittää, suunnitella, kehittää ja seuraavassa vaiheessa viedä käytännön toimintaa tämäntyyppisiä kehittämisasioita.
Päivitetty: 18.10.2013