Valtuuston kokousten videointi
VALTUUSTON KOKOUSTEN VIDEOINTI, ALOITE
Esitämme valtuuston kokousten videoinnin aloittamisen myös Tuusulassa.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 12.5.2014 § 73: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 13.5.2014: Viestintäpäällikön valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 19.12.2016 § 476: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 23.1.2017 § 9: Aloite käsitelty
Vastaus
Jori Porspakka on 19.11.2013 tehnyt asiasta seuraavan kuntalaisaloitteen: "Http://julkinen.fi/m/803 on Järvenpään esimerkki valtuustokokouksien taltioinnista ja tällä aloitteellani ehdotan, myös Tuusulan valtuuston kokouksien taltiointiin esimerkin mukaisesti.
Se lisäisi tietoutta kuntademokratiasta, sekä sen toimimista kuntalaisille ja samalla kokousten taltiointi lisäisi rehellisyyttä, kun kuntalaisten nähtävillä olisi sanat ja teot."
Kokousten videointi on kuntalaisille moderni tapa seurata oman kotikunnan päätöksentekoa sekä valtuuston toimintaa ja keskustelua. Nk. shoutbox-toiminnon avulla on myös mahdollista kommentoida käsiteltäviä asioita. Kokousten videointi lisäisi avoimuutta ja vahvistaisi kuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Videoita on mahdollista katsoa jälkeenpäin - silloin, kun se itselle parhaiten sopii. Lisäksi videointi lisäisi osallistumisen esteettömyyttä, koska kokousten seuraaminen on paikasta riippumatonta.
Valtuuston kokousten videoinnista on kysytty kokemuksia naapurikunnista. Kyselyhetkellä Järvenpää, Nurmijärvi ja Sipoo videoivat valtuuston kokoukset ja striimasivat ne Internetiin kuntalaisten katsottavaksi.
Videoinnin vuosikustannukset olivat noin 7 500-10 000 euroa. Naapurikunnista Nurmijärvi oli viimeksi kilpailuttanut videoinnin, tarjoukset olivat 5 000-17 000 euroa vuodessa. Voittaneen hankinnan hinta oli noin 10 000 euroa/vuosi. Kokousten striimaus edellyttää hankinnan kilpailuttamista.
Kokousten seuraajamäärät ovat naapurikunnissa edelleen varsin pieniä, eivätkä katsojaluvut ole nousseet merkittävästi. Kokousten videointi on kasvattanut valtuuston kokousten seuraamista verrattuna kokouksiin osallistumiseen lehterillä. Naapurikunnissa yhtäaikaisia katsojia on useita kymmeniä, osa seuraajista on kuitenkin kokoukseen osallistuvia. Videointeja on jälkikäteen katsottu noin sadasta kerrasta useisiin satoihin.
Teknisenä haasteena videoinnissa on valtuustosalin äänentoisto. Kameran mikrofonilla tai salimikrofoneilla ei ole mahdollista saada tarpeeksi laadukasta ääntä videointia varten. Naapurikuntien kokemusten mukaan valtuutetuilla tulisi olla paikkakohtaiset mikrofonit, jotta videon ääni on riittävän laadukas.
Striimaus edellyttäisi valtuustosalin äänentoiston parantamista. Jokaisella valtuutetulla tulisi olla henkilökohtainen tai pöytäkohtainen mikrofoni. Näin ollen videointi kannattaa ottaa käyttöön siinä yhteydessä, kun valtuustosalin kokoustekniikkaa parannetaan ja kokoustilaa peruskorjataan.
Tämän vuoden talousarvioon ei ole varattu määrärahaa valtuuston kokousten striimausta tai valtuustosalin kokoustekniikan kehittämistä varten. Kokousten videoinnin mahdollisuuksia voi arvioida uudelleen talousarvion laatimisen yhteydessä.
Päivitetty: 24.01.2017