Perhetyön resurssien lisääminen lasten ja lapsiperheiden kanssa toimivilla kunnan toimialoilla
Lapsi-ja perheasiainneuvosto on seurannut kiristyvän kuntatalouden vaikutuksia lapsiperheiden palveluihin ja arkeen. Valtiovallan suunnittelemat säästötoimet, mm. lapsilisien leikkaukset ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen eniten keskustelua aiheuttaneena, on herättänyt huolen lapsiperheiden arjessa jaksamisesta. Kenen tahansa perheen elämässä voi tulla ennalta -arvaamattomia tilanteita, joissa normaali elämä uhkaa suistua raiteiltaan ja perheen voimavarat loppuvat. Tällöin lapset usein kärsivät eniten.
Lastensuojelulaissa ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu voimakkaasti esille, pyrkimyksenä vähentää lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Laissa todetaan, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevan, nyt kommenttikierroksella olevan uuden sosiaalihuoltolain myötä kunnalliseen järjestämisvastuuseen tullee muutoksia.
Ehkäisevä lastensuojelu - tai ehkäisevä lapsiin ja perheisiin kohdistuva tuki, kuten neuvosto sen näkee - on jo aikaisempina toimikausina ollut neuvostossa käsittelyssä. Neuvosto teki jo vuonna 2008 kunnanhallitukselle aloitteen perhetyön resurssien lisäämiseksi. Tämänhetkisten resurssien selvittämiseksi neuvosto lähetti keväällä 2014 kyselyn eri toimialoille, ja saatujen vastausten perusteella päätettiin tehdä aloite Tuusulan kunnan perhetyön resurssien pikaisesta lisäämisestä.
Tuusulan kunnassa toimii tällä hetkellä 11 perhetyöntekijää kolmella eri toimialalla, kohdistuen lastensuojelun (7), neuvolan (1), vammaispalveluiden (1) ja koululaisten perhetyöhön (2). Heidän avullaan on lapsille ja perheille saatu tarjottua matalan kynnyksen apua ja tukea tavalla, joka tutkimusten mukaan toimii parhaiten ennaltaehkäisevänä toimena. Perhetyöntekijän on mahdollista antaa apua perheissä, heidän kotonaan - käytännön läheisesti ja ennen kaikkea oikea-aikaisesti. Käytännön apu tilanteessa, jossa perhe ei koe selviytyvänsä yksin, mutta myös pelkkä tietoisuus siitä, että voi kysyä ja jopa saada tukea, antaa uskoa ja voimia yrittää ja jaksaa vaikeankin elämänvaiheen yli. Varhaisessa vaiheessa puuttuminen estää ongelmien paisumisen suuremmaksi, ja vähentää ja alentaa esim. lastensuojelun voimakkaampien toimenpiteiden tarvetta. Tämä on jo koettu käytännössä mm. Imatralla, jossa selkeä panostus ennaltaehkäisevään työhön lisäämällä nimenomaan perhetyöntekijöiden määrää alensi huomattavasti lastensuojelun kuluja. Huostaanotot ja lasten laitospäivät vähenivät, kun perheen ongelmat huomattiin ja niihin päästiin puuttumaan ajoissa.
Lapsi- ja perheasiainneuvosto esittää aloitteenaan, että Tuusulassa lasten ja perheiden kanssa toimivilla eri toimialoilla, opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa ryhdytään pikimmiten toimiin perhetyön resurssien lisäämiseksi; perhetyöntekijöitä tarvitaan enemmän. Tarve ja resurssien kohdistus tulee suunnitella yhteisesti näiden toimialojen kesken, jolloin monialaisen osaamisen edut ja hyöty voidaan ottaa parhaiten käyttöön.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 9.6.2014 § 85: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 10.6.2014: Sosiaali- ja terveystoimeen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 8.9.2014 § 373: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 13.10.2014 § 122: Aloite käsitelty
Vastaus
Aloitteessa tuodaan esille nykyisen lastensuojelulain vaatimukset ja valmistelussa olevan sosiaalihuoltolain uudistuksen aiheuttamat mahdolliset muutokset kunnan velvoitteille järjestää lapsiperheiden tukipalveluja. Hallituksen esityksessä sosiaalihuollon painopisteen siirtäminen hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön sekä varhaiseen tukeen tarkoittaa käytännössä suunnitelmallista toimintaa, etukäteistä ja varhaista vaikuttamista ongelmien ehkäisemiseksi, mutta myös varhaisia, oikea-aikaisia palveluja ongelmien jo ilmettyä.
Lakiuudistuksessa osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä palveluja olisivat perhetyö, tukihenkilöt ja -perheet sekä vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena olisi madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkuus alkaisi vasta, kun selvitysten perusteella todettaisiin, että lapsella on lastensuojelun tarve tai kun lapselle tai hänen perheelleen annettaisiin lastensuojelun palveluja tai tukitoimia. Lapsen kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennettaisiin. Lapsi voitaisiin sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyisivät ja lapsi olisi välittömässä vaarassa. Lapsen kodin ulkopuolelle tapahtuvan kiireellisen sijoittamisen lisäksi kunnan tulisi tarjota muita kiireellisesti järjestettyjä tukimuotoja kuten tehostettua perhetyötä ja perhekuntoutusta. Tukimuotoja voitaisiin kuitenkin käyttää vain, jos ne olisivat lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia. Kaikki edellä mainittu edellyttää lastensuojelun toimintaperiaatteiden arviointia ja palvelujen kehittämistä sekä todennäköisesti myös peruspalveluissa palveluvalikoiman ja resurssien lisäämistä.
Perhetyö -nimikkeen alla voidaan tehdä työtä hyvin erilaisin menetelmin ja eri toimintamuotoja apuna käyttäen. Perhetyön sisältö, toimintamuodot, tavoitteet, tekijät ja organisointi vaihtelevat eri paikkakunnilla. Lastensuojelulain perusteluissa (HE 272/2007 vp, Eduskunta) perhetyöllä tarkoitetaan esimerkiksi perheen kotona tehtävää perhetyötä, joka voi olla perhetyöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea erilaisissa arjen toiminnoissa. Perhetyöllä voidaan muun muassa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään, tehdä vanhemmuuden arviointia ja järjestää lapselle hänen hyvinvointiaan tukevaa toimintaa. Perhetyö on usein käytännön avun ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. (Sosiaaliportti)
Sosiaali- ja terveystoimialalla kartoitettiin perhetyön palvelut, niiden järjestämistapa ja resurssit vuonna 2013. Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Pirjo Vainio nimeämä perhetyön arviointityöryhmä selvitti perhetyön kokonaisuutta, mitä on perhetyö Tuusulan kunnassa, mihin perhetyön palvelut kohdennetaan, miten perhetyö organisoidaan ja miten se sijoittuu palveluorganisaatioon, lisäksi kartoitettiin perhetyön prosessit, kustannukset ja asiakasmaksut.
Perhetyötä tehdään yhteensä 12 perhetyöntekijän resurssilla. Koululaisten tukihenkilöiden perhetyön(3 työntekijää), neuvolan perhetyön (1), vammaispalvelujen perhetyön (1), lapsiperheiden kotipalvelun, ehkäisevän perhetyön sekä lastensuojelun perhetyön (7) palvelujen piirissä on Tuusulassa vuositasolla 360 - 400 perhettä. Perhetyön palveluiden todettiin toimivan ennaltaehkäisevinä palveluina.
Kunnan kykyä vastata lapsiperheiden kotiin annettavan tuen palvelutarpeeseen pidettiin kartoituksessa kohtuullisen hyvänä. Todettiin, ettei varsinaisesti jonoja ei ole, muuta kuin lastensuojelun perhetyössä. Piilojonoa voi kuitenkin esiintyä, koska esim. neuvolan perhetyöhön ohjataan sen mukaan, milloin resurssia vapautuu. Palveluohjaus neuvolan perhetyöntekijän palveluun on toimivaa perhetyöntekijän toimiessa tiiviissä yhteistyössä terveydenhoitajien kanssa. Palveluun pääsee kohtuullisessa ajassa ja viikoittain on varattu kriisiaika. Perheet kokevat saavansa konkreettista apua lapsiperheen arjen haasteisiin. Toisinaan pelkkä konsultaatio on riittävää, kun perhe saa tietoa ja mahdollisuuden vertaistukeen. Koululaisten perhetyöntekijät toimivat yhteistyössä sekä perheen että koulun kanssa ja osaltaan myös tekevät kannattelevaa tukityötä perheissä, jotka odottavat pääsyä kasvatus- ja perheneuvolan tai erikoissairaanhoidon palveluihin. Palvelua on tarjolla, kun pulmat eivät vielä ole kovin suuria. Vammaispalvelun perhetyö toimii tiiviisti osana vammaistyötä ja tukee perheitä jaksamisessa. Lapsiperheiden kotipalveluiden kysyntä vaihtelee. Kunta on pystynyt vastaamaan tarpeeseen sosiaalihuoltolain vaatimalla tavalla. Palvelua järjestetään ostopalveluna ja sille varattua määrärahaa on tarkistettu vuosittain palvelun kysynnän mukaisesti. Perheellä on mahdollisuus ostaa kotipalvelua itse suoraan yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelun kustannukset ovat verotuksessa huomioitavia kotitalousvähennykseen oikeuttavia menoja. On huomioitava, että vanhemmilla on oikeus jäädä hoitamaan sairastunutta lastaan kotiin, joten sairaan lapsen hoitoa varten palvelun tarve on vähäistä verrattuna aikaan, jolloin kodinhoitajia tarvittiin lastenhoidon tukena. Palvelun lisäämisen tarvetta ei nähdä olevan ensisijaisesti kotipalvelutyössä, vaan enemmän ehkäisevässä perhetyössä, jolla tuetaan ja ohjataan perheen arjen hallintaa.
Perhetyön organisointimallia (keskittämistä yhteen yksikköön tai nykyistä hajautettua mallia) arvioitiin listaamalla vaihtoehtojen hyödyt ja haitat. Nykyistä hajautettua mallia pidettiin kunnan tilanteessa toimivampana, mutta yhteistyön tehostamista eri muotojen kesken pidettiin välttämättömänä. Perusteluina mm. eri työmuodoissa vaadittavan erikoisosaamisen varmistaminen ja toimiva yhteys ja tiedonkulku tiimin kanssa. Perhetyö nähdään kiinteä osana vammaispalvelun, neuvolatyön ja lastensuojelun työprosessia, ei irrallisena työkaluna. Lastensuojelussa nähdään hyvänä, että sosiaalityötä ja perhetyötä johtaa/linjaa sama henkilö. Keskittämisen vaarana nähtiin ennaltaehkäisevän resurssin suuntautuminen akuutimpaan työhön ja matalan kynnyksen toiminnan vaarantuminen. Myöskään muiden kuntien kokemukset keskittämisestä eivät olleet pelkästään positiivisia. Perhetyön kehittämistarpeina tuotiin selvityksessä esille yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kesken. Yhteistyön tulee näkyä käytännön tasolla esim. koulutusyhteistyönä, työnohjauskäytännöissä ja esim. kesäajan palveluiden koordinoinnissa, jotta kaikkia ehkäiseviä perhetyön palveluja ei suljeta kesällä yhtä aikaa. Säännölliset tapaamiset onkin aloitettu sekä esimiesten että perhetyöntekijöiden kesken. Työntekijät ovat lisänneet tuntemustaan perhetyön eri muodoista ja toimintatavoista, on järjestetty kunnan sisäistä yhteistä koulutusta. Tiedottamista lapsiperheiden palveluista on pidetty tärkeänä, jotta perheillä olisi mahdollisuus valita erilaisista vaihtoehdoista: eri järjestöjen, seurakunnan ja yksityistien tuottamista sekä kunnan palveluista sopivin. Kunnan www.sivuille päivitettiin lapsiperheiden palvelut.
Asiakasmaksulain mukaista asiakasmaksua peritään vain lapsiperheiden kotipalvelusta, jossa asiakas itse tilaa palvelun. Muiden perhetyön tukimuotojen käynnistymiseen vaikuttaa useimmiten työntekijän havainto ja arvio mahdollisesta lapsen tai perheen tuen tarpeesta ja perhetyö nähdään osana muun peruspalvelun asiakkuutta. Lastensuojelun perhetyö on lastensuojelulain mukaan asiakkaalle maksutonta.
Varsinaisesti kaikki perhetyötä perheen kotona tekevä perhetyöntekijäresurssi (12 henkilöä) on sosiaali- ja terveystoimialalla, kolmella eri tulosalueella. Tärkeä tuki perheiden arkeen ovat Kasvatus- ja sivistystoimialan järjestämät matalan kynnyksen tukipalvelut kaikissa kuntakeskuksissa toimivissa perhekeskuksissa. Perhekeskukset palvelevat pääsääntöisesti alle kouluikäisten lasten perheitä. Perhekeskustoiminta on hyvä vaihtoehto kokopäiväiselle varhaiskasvatukselle, niille huoltajille, jotka ovat kotona. Vauvaperheiden foorumi (vauvala), on erityisen merkityksellinen alkaneelle vanhemmuudelle (ensimmäinen lapsi). Vanhemmuus saa vahvistusta niin ohjaajista kuin toisista vanhemmista, jotka ovat samassa tilanteessa. Avoin toiminta, johon huoltajilla on mahdollisuus osallistua aikataulunsa mukaisesti, tukee perheen verkostoitumista ja vertaistuen löytymistä, mikä koetaan perheissä ensiarvoisen tärkeänä. Myös seurakunnan ja eri järjestöjen toiminnoilla on suuri merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnin ja arjen jaksamisen tukemisessa.
Kaikissa kuntakeskuksissa toimiva Perhelinkki on perheille suunnattua matalankynnyksen palvelua, jossa tarjotaan vanhemmille tukea, neuvoa ja ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa sekä tietoa alueen peruspalveluista, ryhmistä ja muista tukipalveluista. Perhelinkkikokouksissa vanhemmilla on mahdollisuus tavata samalla kertaa useita työntekijöitä ja saada koko perhettä tukevaa ohjausta.
Kuntaan on laadittu lastensuojelulain 12 §:n mukainen Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma yhdessä eri toimijoiden kanssa. Se sinällään toimii ennaltaehkäisevän lastensuojelun strategia-asiakirjana ja yhtenä käytännön työvälineenä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on asetettu kolme päätavoitetta, joista ensimmäinen on "Koko perheen hyvinvoinnin vahvistuminen". Tavoitteeseen pyritään perheen omien voimavarojen käyttöönottamisella, palvelujen oikealla kohdentamisella ja tehokkaalla palveluohjauksella. Muut tavoitteet ovat "Moniammatillisen toiminnan vahvistaminen lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen tukena" sekä "Nuorten kasvun tukeminen kohti vastuullista aikuisuutta". Päätavoitteille asetetaan konkreettiset vuositavoitteet, jotka kunnanhallituksen nimeämä ohjausryhmä hyväksyy. Keskeistä vastuuta hyvinvointisuunnitelman laatimisesta kantaa lasten ja perheiden palveluita tuottavien yksiköiden esimiehistä ja seurakunnan vastaavista koottu Esimieslinkki -työryhmä.
Tuusulan kunnan lastensuojelussa on menossa rakennemuutos, jonka tavoitteena on lisätä perhehoitoa suhteessa laitoshoitoon. Samalla on aloitettu lakimuutoksia ennakoiden omien lastensuojelun tukipalvelujen kehittäminen. Vuoden 2015 talousarviotavoitteena on omien avo-, sijais- ja jälkihuollon tukitoimipalvelujen monipuolistaminen. Lastensuojelun perhetyön ja perhetukikeskuksen resursseja yhdistämällä voidaan resursseja kohdentaa ensisijaisesti koko perheen kanssa tehtävään työskentelyyn perheen kotona. Tavoitteena on organisoida toimintaa siten, että nykyisiä sijaishuollon henkilöresursseja suunnattaisiin perheen kotona tapahtuvaan työhön, jolloin oma pitkäaikainen sijaishuoltotoiminta lakkaisi. Tavoitteena on tukea perheitä heidän omassa kodissaan ja siten välttää lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Kehittämiseen kytkeytyy myös perhetyön ja perhekuntoutuksen nivominen tiiviimmäksi. Samanaikaisesti jälkihuoltotyö siirretään pääosin kunnan omaksi toiminnaksi. Tavoitteena on nykyisen henkilöstöresurssin kustannustehokas ja asiakastarpeiden mukainen käyttö, jolloin ostopalveluina hankittujen palveluiden määrä tulevina vuosina vähenee.
Tässä vaiheessa uudelleen organisoinnin kautta lisätään perhetyöntekijöiden määrää ja samalla arvioidaan nykyiset toimintamallit ja tehokkuus.
Päivitetty: 20.10.2014