Pitkäaikaistyöttömille työtä ja tukea

Tuusulan Sosialidemokraattinen (SDP) valtuustoryhmä esittää, että kunta pienentää kunnan maksettavaksi lankeavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta työllistämällä työmarkkinatuen piirissä olevia pitkäaikaistyöttömiä kaikin käytettävissä olevin keinoin sekä kehittää ja lisää edelleen sosiaalista kuntoutusta, työpajatoimintaa sekä eläkkeelle siirtymistä. Tavoitteena on työllistää vähintään 50 pitkäaikaistyötöntä vuonna 2015.

Työllisyyden edistämistä varten perustetaan henkilöstö- ja tukipalvelut tulosyksikköön pitkäaikaistyöttömien, muiden välityömarkkinoiden piirissä olevien kuten vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllisyyttä edistävä yksikkö. Lisäksi on syytä selvittää sosiaalisen yrityksen perustamista joko kunnan yksin omistamana tai yhdessä jonkin järjestön kanssa.

Aloitteen perusteluina esitämme:

Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on Tuusulassa huolestuttavan suuri ja määrä on koko ajan kasvussa. Ensi vuoden alusta kunnan vastuu työmarkkinatuen piirissä olevista lisääntyy huomattavasti kun sen piiriin sisältyy kaikki yli 300 pv työttömänä olleet. Heidän määränsä on arviolta 200 henkilöä, mutta vuonna 2015 varmasti huomattavasti suurempi. Kuukaudessa kunnan vastuulle lankeaa noin 375 euroa yhdestä pitkäaikaistyöttömästä. Mikäli kunta voisi työllistää vähintään 50 pitkäaikaistyötöntä, kunnan taloudellinen vastuu pienenee merkittävästi. Työllistäminen kannattaa siten jo taloudellisessa mielessä. Lisäksi on huomattava se, että pitkäaikaistyöllistäminen mahdollistaa hänen työllistymisensä pysyvästi merkittävästi paremmin kuin työttömänä olo.

Mielekästä työtä eri palveluyksiköistä löytyy, sillä pitkäaikaistyöttömien joukossa on monen alan koulutuksen ja ammatin osaajia. Kuntaliiton selvityksen mukaan valtaosa pitkäaikaistyöttömistä on vahvasti työhaluisia ja työkykyisiä. Työllistämiskohteina voisi olla mm. atk-tukipalvelu, kotihoidon ja asumispalvelun apuna, kunnan kiinteistöhoidon ja ympäristöhoidon tehtäviä, omakotitalkkari, toimisto tms. tehtäviä.

Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen hyödyistä kunnalle on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Sipoossa. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa käynnistänyt tämän alueen kehittämistyön usean kunnan kanssa yhteistyössä. Hyviä kokemuksia on siten jo saatavissa.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 1.9.2014 § 103: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 2.9.2014: Sosiaali- ja terveystoimen, kuntakehityksen ja henkilöstöpalvelujen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 26.10.2015 § 458: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 9.11.2015 § 156: Aloite käsitelty

Vastaus

KUNNAN VELVOITTEET TYÖTTÖMYYDEN HOIDOSSA

Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ja työttömien terveystarkastuksista annetun lain perusteella kunnan on järjestettävä työttömän tueksi sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kuntouttava työtoiminta ja työttömien terveystarkastukset. Kunnan tulee laatia työttömän aktivointisuunnitelma yhdessä asiakkaan ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Kuntouttavaa työtoimintaa kunta voi järjestää joko itse, toisen kunnan, valtion viraston tai rekisteröidyn yhdistyksen, säätiön tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaan kunnalla on velvoite järjestää 57-60 -vuotiaalle työnhakijalle, joka ei ole enää työttömyysturvanlisäpäiväoikeuden (500 työpäivää) piirissä, oikeus kuntoutus-, koulutus- tai kunnan työntekomahdollisuuteen 6 kk:n ajaksi.

Nuorisotakuuta koskevan lainsäädännön perusteella jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava nuorisotakuun perusteella työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettu laki tuli voimaan 1.1.2015 (TYP). Laki edellyttää, että kaikki kunnat ovat mukana toiminnassa viimeistään vuoden 2016 alussa.

Kunnalla on myös työllisyyden kannalta tärkeä rooli paikallisen ja alueellisen elinvoiman vahvistajana.

Kunta osallistuu myös työmarkkinatuen kustannuksiin yli 300 päivää työttömänä olleiden osalta.

TUUSULAN KUNNAN NYKYINEN TOIMINTAMALLI

Edellä mainitut aktivointisuunnitelmien laatiminen, kuntouttava työtoiminta ja lakisääteiset terveystarkastukset on Tuusulassa keskitetty Sosiaali- ja terveystoimen Sosiaalisen kuntoutuksen ja Sairaanhoidon yksiköihin. Vuodelle 2015 Sosiaalisen kuntoutuksen yksikköön saatiin lisää kaksi määräaikaista ohjaajaa tavoitteena saada vähennettyä kunnan työmarkkinatuen maksuosuutta.

Aktivointisuunnitelma laaditaan asiakkaan, TE-toimiston ja kunnan yhteistyönä. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Työtoimintakeskuksessa sekä lisääntyvässä määrin myös eri toimialojen työyksiköissä 1-4 päivänä viikossa, vähintään 4 h/päivä, vähintään 3 kuukauden jakson ajan. Lakisääteiset työttömien terveystarkastukset toteutetaan Te-toimiston sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa sovitun prosessin mukaisesti. Tarkoituksena on selvittää työllistymisen esteitä ja tarvittaessa ohjata työtön jatkotutkimuksiin, sairauslomalle tai eläkeselvittelyyn. Eläkemahdollisuuksien selvittelyssä sosiaalityö laatii asiakkaan alkuselvityksen ja ohjaa asiakkaan suunnitellusti lääkärin vastaanotolle ja mahdollisiin jatkotutkimuksiin.

Aktivointisuunnitelmien jatkopäätöksiä voidaan tehdä joustavasti kunnassa ja siirtää tieto te-toimistoon. Kuntouttavassa työtoiminnassa huomioidaan asiakkaan tarpeet ja voimavarat, ja työtoimintaa järjestetään asiakkaan kuntoisuuden mukaan ja myös ryhmätoimintoina. Terveystarkastuksia järjestetään joustavasti. Kehittämistarpeina on lisätä kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja eri hallintokuntiin ja saada lähiohjaustukea kuntoutujille toimialoilta sekä tehostaa koko prosessia. Sosiaalisen kuntoutuksen resursseilla ei pystytä varmistamaan lähiohjaustukea muussa kuin työtoimintakeskuksessa oleville.

Kunnan Henkilöstöpalvelut ohjaavat velvoitetyöllistetyt toimialoille, jotka vastaavat työn järjestämisestä ja kustannuksista. Velvoitetyöllistettyjen määrä on vuosittain noin 20 henkilöä.

Nuorisotakuusta johtuvien kunnan velvoitteiden pääasiallinen toteutus tapahtuu Kasvatus- ja sivistystoimessa.

Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla (TYP) tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta. Toiminta ja velvoite yhteisen toimipisteen perustamiseen on lakisääteistä, ja Keski-Uudenmaan kunnat ovat vuoden 2016 alusta lukien perustamassa TYP-toimipisteet Järvenpäähän ja Hyvinkäälle.

Kaikkein tärkein tekijä työllisyyden hoitamisessa on kuitenkin aktiivinen ja hyvin hoidettu elinkeinopolitiikka, jonka toimenpiteillä saadaan Tuusulaan ja lähialueille synnytettyä uusia yrityksiä ja työpaikkoja.

TYÖTTÖMYYDEN HOIDON ASIAKASMÄÄRIÄ JA RAHAVIRTOJA

Sosiaalisen kuntoutuksen toimintatilastoa, jossa näkyy vuonna 2015 lisätty kahden ohjaajan työpanos

Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivän hinta on 47 euroa. Vuositasolla kustannus on kuluvana vuonna arviolta 6.600 toimintapäivää x 47 = 310.000 euroa.

=> lisäresurssilla on saatu lisättyä toimenpiteitä selvästi

=> tässä vaiheessa (toiminta käytännössä alkanut vasta 1.6.) lisäresurssin kustannukset on saatu katettua työmarkkinatukimaksujen alentumisella

=> jatkossa lisäresurssista saadaan nettohyötyä

Pitkäaikaistyöttömyys, työmarkkinatuki, toimeentulotuki ja kunnan kustannukset

*työmarkkinatukea yli 300 ja 1000 pv saaneet yhteensä

** ajalla 1-8/2015

Laskelma pitkäaikaistyöttömien kuntaan työllistämisen nettokustannuksista

Kunta rahoittaa 50 % työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Kun työmarkkinatukea on maksettu 1000 päivää, kasvaa kunnan vastuu 70 %:iin.

Työmarkkinatuen saaja maksaa 20 % veroa. Työmarkkinatuki ei riitä kattamaan päivittäistä toimeentuloa, lisäksi tarvitaan toimeentulotukea.

=> Työn nettokustannus kunnalle per kk on noin 800-1.300 euroa/työllistetty, edellyttäen, että työllistetty saa valtion palkkatukea

Siltä osin kuin on kyse Tuusulan puolesta ry:n aloitteesta pitkäaikaistyöttömien palkkaamisesta ympäristön hoitamisen sekä puisto- ja puutarhatöihin on todettava seuraavaa. Viheralueilla on suurin osa ylläpitotyöstä ulkoistettu. Urakkasopimukset ovat voimassa 2016-2017 asti riippuen alueesta+ mahdollisuus optiovuoden käyttämiseen. Urakoihin kuuluvat pääsääntöisesti nurmikonleikkuu, roskien keruu ja roska-astioiden tyhjennys, kevät- ja syyssiivoukset sekä leikkipaikkojen turvahiekkojen tasaamiset. Omana työnä tehdään pääosin pensaiden kitkemiset ja puuistutukset, puiden ja pensaiden leikkaukset sekä jonkin verran metsänraivauksia, samoin leikkivälineiden kunnostaminen sekä leikki- ja viherrakentaminen. Oman henkilöstön lisäksi työllistetään touko-syyskuussa kausityöntekijöitä, pääosin koululaisia.

Puutarha- ja puistotöihin ei siten ole urakkasopimusten voimassa ollessa mahdollista palkata pitkäaikaistyöttömiä. Joka tapauksessa lisätyövoimana pitkäaikaistyöttömien kustannus olisi edellä olevan laskelman perusteella noin 1.300-2.000 euroa/ henkilö/ kuukausi.

Etelä-Tuusulan sosiaali- ja terveysaseman sisäpuutarha-alueiden siistiminen on jo käynnistetty kuntouttavan työtoiminnan ja teknisen toimen yhteistyönä. Jatkossa on tarkoitus tiivistää yhteistyötä ja osoittaa avustavia puistokunnostustöitä enemmän kuntouttavalle työtoiminnalle

Sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän aloitteeseen sisältyy ehdotus selvittää sosiaalisen yrityksen perustamisen työllisyyden edistämistä varten.

Sosiaalisten yritysten toiminta pohjautuu 1.1.2004 voimaan tulleeseen lakiin sosiaalista yrityksistä (1351/2003). Lain tarkoituksena on tarjota mahdollisuuksia työn tekemiseen vammaisille, vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille. Sosiaalisen yrityksen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia sekä pitkäaikaistyöttömiä. Vähintään yhden työntekijän on oltava vajaakuntoinen. Sosiaaliset yritykset toimivat samoilla markkinoilla ja toimialoilla sekä samoja ehtoja noudattaen kuin muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys maksaa kaikille työntekijöilleen vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Sosiaalinen yritys on oikeutettu saamaan palkkatukea sekä sille voidaan myöntää työllisyyspoliittista avustusta erityisehdoin. Palkkatukena myönnetään perustuki tai lisäosalla korotettu palkkatuki täysimääräisenä työsuhteen perusteella. Palkkatukea voidaan korottaa niin, että palkkatuen perusosan ja lisäosan yhteenlaskettu määrä on 50 prosenttia palkkauskustannuksista, kuitenkin enintään 1300 euroa kuukaudessa. Työhallinto voi myöntää työllisyyspoliittista avustusta sosiaalisten yritysten perustamiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Avustusta ei myönnetä liiketoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin eikä investointeihin. Sosiaaliset yritykset voivat saada avustusta enimmillään 75 prosenttia hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kunnat ja kuntayhtymät 50 prosenttia. Avustusta voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajaksi kerrallaan.

Kumppanuus Plus -työllisyyshankkeen aikana vuonna 2004-2006 Kerava, Järvenpää ja Tuusula selvittivät yhteistyössä mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiseksi. Selvityksen perusteella todettiin, ettei edellytyksiä sosiaalisen yrityksen perustamiseen löytynyt. Sosiaalisia yrityksiä, joissa kunta on mukana, on toteutettu Tuusulaa suuremmissa kunnissa. Yrityksen perustaminen edellyttää myös investointikustannuksia eikä tässä tilanteessa arvioida sosiaalisen yrityksen tuovan kunnalle erityisiä etuja verrattuna kunnan muihin työllistämistoimiin.

KUVAUS MUIDEN KUNTIEN TOIMINTAMALLEISTA

Järvenpään kaupungilla on erillinen Työllisyysyksikkö, johon on keskitetty työllistämistoimien ohjaus ja osin toteutus. Palveluissa on kaupungin sisälle työllistäminen sekä työllistäminen yrityksiin. Palveluina ovat palkkatukityöllistäminen ja oppisopimus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta sekä työkykyselvittelyt. Järvenpää on maksanut omista varoistaan työllistämistukea yrityksille, mutta hyödyt eivät ole olleet merkittäviä.

Keravan kaupungilla on myös erillinen työllisyysyksikkö käsittäen viisi työntekijää. Yksikkö laatii aktivointisuunnitelmat ja toteuttaa kuntouttavan työtoiminnan, palkkatuella työllistämisen sekä työkokeilut ja eläkeselvitykset. Kerava on tänä vuonna alkanut myöntää yrityksille palkkatuen kuntalisää työllistymistä tukemaan.

TOTEUTTAMISVAIHTOEHTOJEN TARKASTELU

Organisointivaihtoehdot

A Kunnan työllistämisyksikkö:

Keskistetään työllisyyspalvelut perustettavaan yksikköön, jolle osoitetaan lisäresurssit talousarviossa. Yksikkö vastaa kunnassa työllistämisestä, työpaikkayhteistyöstä yritysten kanssa, työpaikkojen osoittamisesta kunnassa vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille, velvoitetyöllistämisestä.

Sosiaali ja terveystoimi vastaa sille kuuluvista työttömien kuntoutuspalveluista (mm. aktivointisuunnitelmat, kuntouttava työtoiminta, terveystarkastukset, eläkeselvittelyt). Toimialat sitoutuvat osoittamaan kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja ja vastaanottamaan velvoitetyöllistetyt. Pääasiallinen toteutus nuorisotakuun toimenpiteistä on keskitetty Kasvatus- ja sivistystoimialalle.

B Työllisyysasiamies kuntatasolle + verkostoituminen kunnan sisällä: Kuntaan perustetaan työllisyysasiamiehen tehtävä, jonka vastuulla on työpaikkayhteistyö kunnan eri toimialojen sekä yritysten kanssa. Työllisyysasiamies sijoittuisi organisaatiossa luontevasti perustettavan uuden toimialan, Kuntakehityksen ja tekniikan toimialan Kuntakehityksen tulosalueelle elinkeinopäällikön alaisuuteen.

Toimialat vastaavat yhdessä työllisyyden hoitoon kuuluvista velvoitteista. Kuntouttavaa työtoimintaa lisätään kunnan eri yksiköissä. Tätä varten yksiköt nimeävät yhteyshenkilön. Toimialat vastaavat velvoitetyöllistämisestä.

Kunnan toimialojen yksiköt velvoitetaan vastaanottamaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevia sekä velvoitetyöllistettäviä.

C Nykymalli + verkostoituminen kunnan sisällä: Toimialat vastaavat yhdessä työllisyyden hoitoon kuuluvista velvoitteista. Nimetään kunnan vastuuhenkilö yritysyhteistyöhön ja työpaikkojen luomiseen.

Kuntouttavaa työtoimintaa lisätään kunnan eri yksiköissä. Tätä varten yksiköt nimeävät yhteyshenkilön. Toimialat vastaavat velvoitetyöllistämisestä. Kunnan toimialojen yksiköt velvoitetaan vastaanottamaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevia sekä velvoitetyöllistettäviä.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Tuusulan kunnan nykymallissa työllistämisvelvoitteiden toteuttaminen on keskittynyt Sosiaalipalveluille ja nuorisotakuun osalta Kasvatus- ja sivistystoimen yksiköille. Toimialojen sosiaaliohjaajat ovat hoitaneet myös yrityksiin työllistämisiä. Henkilöstöpalvelut hoitavat velvoitetyöllistettyjen ohjaamisen toimialoille. Pitkäaikaistyöttömien kunnan työmarkkinatuen maksuosuuksien vähentämiseksi Sosiaalipalveluihin on kuluvalle vuodelle palkattu kaksi määräaikaista ohjaajaa. Lisäresursoinnin tuloksia on nähtävillä loppuvuoden aikana. Kaikkiaan Tuusulan kunnan toimilla toteutetaan lakisääteiset velvoitteet eikä erityistä lisäpanostusta ole.

Kunnan toimenpiteet ovat keskittyneet pääosin kuntouttavan työtoiminnan tarpeessa oleviin ja työ- tai koulutuspaikkaa vailla oleviin nuoriin. Tammi-elokuussa 2015 kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli 86 henkilöä. Olisikin tarpeen kiinnittää enemmän huomiota viime aikoina kasvaneeseen muuhun osaan noin 300 päivää tai yli työttömänä olleisiin. elokuun lopussa 2015 yli 300 päivää työttömänä olleita oli 354, joista vain pieneen osaan onkin tarkoituksenmukaista tai mahdollista kohdistaa kuntouttavan työtoiminnan toimenpiteitä.

Kuntaan työllistämisen välittömät nettokustannukset ovat noin 800-1.300 euroa/työllistetty kuukaudessa. Lisäksi kustannuksiin tulee laskea tapauskohtaisesti työnjohdon kustannuksia ja työvälinekustannuksia jne. Varovasti arvioiden kuntaan työllistämisen kustannukset ovat 1.000-2.000 euroa/työllistetty kuukaudessa. Viidenkymmenen henkilön työllistämisen kustannukset olisivat siten noin 50.000-100.000 euroa kuukaudessa ja vuositasolla 600.000-1.200.000 euroa.

Edellä mainituin perustein kunnan talouden kannalta ei ole perusteltua työllistää pitkäaikaistyöttömiä kunnan "ylimääräisiin" tehtäviin. Sen sijaan kunnan kannalta on perusteltua tukea pitkäaikaistyöttömien kouluttautumista ja työllistymistä normaalien rekrytointitarpeiden kautta kuntaan ja yrityksiin.

Tuusulan kunnan voisikin olla tarpeen ohjata henkilöresurssia työllistämistoimiin, joilla muun kuin kuntouttavan työtoiminnan piiriin kuuluvia pitkäaikaistyöttömiä tai sen uhan alla olevia pyritään tukemaan työllistymisessä kuntaan tai yrityksiin. Työmarkkinatuen kunnan maksuosuus on noin 400 euroa kuukaudessa. Jotta erillisen työllisyysasiamiehen palkkaaminen olisi kustannusneutraali, edellyttäisi se että hänen toimenpiteillään työllistyisi nykytoimenpiteiden lisäksi vähintään noin 15 pitkäaikaistyötöntä normaaleille työmarkkinoille. Tämä on haastava tavoite nykyisillä työmarkkinoilla.

Lisätoimia pitkäaikaistyöttömien määrän vähentämiseksi ja työllisyysasiamiehen palkkaamista tukevat painavat sosiaaliset näkökulmat ja kuntalaisten hyvinvointiin liittyvien ongelmien ennalta ehkäiseminen.

Tässä tilanteessa olisi tarkoituksenmukaista joko

1. perustaa erillinen kuntatasolla toimiva työllisyysasiamiehen tai vastaava tehtävä koordinoimaan työllistämistoimia ja tekemään työllistämistoimia kuntaan ja yrityksiin sekä järjestöihin. Kustannusvaikutus noin 50.000 euroa/vuosi, tai

2. mikäli lisäresurssointi ei ole mahdollista, tulisi toteuttaa edellä oleva vaihtoehto C.

Päätös

Päivitetty: 12.11.2015

« Takaisin