Terveyskeskusmaksun maksaminen pankkikortilla

Aloite tehty:
11.05.2015
Aloitteen tekijä:
Viitanen Kirsi / valtuuston keskiryhmä
Tyyppi:
Valtuustoaloite
Käsittelyvaihe:
Käsitelty

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734) ja asetuksessa (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 9.10.1992(912).

Valtuuston hyväksymän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön mukaan sosiaali- ja terveyslautakunta määrää palveluista perittävien maksujen perusteet kunnanvaltuuston määrittelemien yleisten perusteiden ja lainsäädännön mukaisesti.

Tuusulan terveyskeskuksessa on tällä hetkellä lääkärin käyntimaksu 16,10 € (enintään 3 käyntikerralta) ja päivystysmaksu 22,10 €. Käynti- ja päivystysmaksusta on vapautettu alle 18-vuotiaat sekä alle 25-vuotiaat keski- ja korkea-asteen opiskelijat. (Tuusulan nettisivulta ladattavassa Sosiaali- ja terveystoimialan asiakasmaksut 1.1.2015 -ohjeessa teksti jää tässä kohtaa kesken...) Sairaanhoitajalla käyntimaksu on 8 € ja tuo maksu peritään iästä riippumatta kaikilta.

Muita maksuja emme lähde tässä luettelemaan vaan esitämme, että Tuusulan terveyskeskuksissa otetaan askel kohti nykyaikaa ja otetaan käyttöön mahdollisuus maksaa käyntimaksut pankkikortilla. Jos ei maksua pysty maksamaan heti kortilla, hoitaja voi tulostaa maksun suoraan asiakkaalle tai lasku lähetetään sähköisesti.

Kaikilla kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta maksaa laskuja netin kautta, jolloin laskujen maksaminen tulee asiakkaalle kalliiksi. Suurimmalla osalla on kuitenkin jonkinlainen maksukortti. Myös paperilaskujen lähettäminen postin välityksellä maksaa, jolloin katetta jää todella vähän, jos lainkaan.

Käsittelyvaiheet

Valtuusto 11.5.2015 § 76: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.5.2015: Sosiaali- ja terveystoimen sekä talousjohtajan valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 7.3.2016 § 77: Palautettiin uudelleen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 10.4.2017 § 151: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 8.5.2017 § 74: Aloite käsitelty

Vastaus

Kassajärjestelmän käyttöönoton mahdollisuuksia selvitettiin elokuussa 2016. Selvityksen mukaan uusi kassajärjestelmä parantaa kassapalvelujen laatua 14 nykyisellä asiakaspalvelukassalla. Näistä seitsemän (kunnantalon pääkassa, Halosenniemi, Erkkola, Hyrylän, Jokelan ja Kellokosken kirjastot sekä KETEKin asiakaspalvelun kassa) ovat volyymeiltaan käytetympiä ja seitsemän (Riihikallion, Hyrylän, Kellokosken, Jokelan ja Hyökkälän koulujen kassat, Kulttuuripalvelujen liikkuva kassa sekä Taide- ja kulttuurikeskuksen kassa) ovat volyymeiltaan vähemmän käytettyjä asiakaspalvelukassoja.  Uusi kassajärjestelmä on otettu käyttöön em. 14 asiakaspalvelukassalla huhtikuun alussa 2017.

Asiakaspalvelukassojen perustamista ja Ceepos-kassajärjestelmän käyttöönottoa kolmelle sosiaali- ja terveysasemalle ja hammashoitoloihin selvitettiin kassajärjestelmän käyttöönottoselvityksen yhteydessä. Selvityksen tuloksena todettiin, ettei kassojen perustaminen sosiaali- ja terveysasemille tai hammashoitoloihin ole ajankohtaista, sillä tietojärjestelmän vaihtumisesta ja tarvittavista tila- ja henkilöstömuutoksista aiheutuvat kustannukset kohoaisivat liian suuriksi.

Terveyspalvelujen asiakastietojärjestelmä GFS on suunnitelmien mukaan vaihtumassa vuoden 2018 loppuun mennessä, joten kassajärjestelmään rakennettavien liittymien käyttöaika jäisi vain kahteen vuoteen. Samoin suun terveydenhuolto siirtyy Apottiin heti suun terveydenhuollon osion valmistuttua. Liittymien rakentamiskustannuksien on aiempien liittymien rakentamisen perusteella arvioitu olevan suun terveydenhuollon ja terveydenhuollon asiakasjärjestelmistä yhteensä 29.000 euroa. Liittymien vuosittaiset ylläpitomaksut olisivat noin 3.600 euroa. Ceepos-kassajärjestelmän lisenssien ja laitteiden hankkiminen kolmelle terveysasemakassalle maksaisi yhteensä 7.100 euroa ja näiden kassojen osalta kassajärjestelmän vuotuinen ylläpitomaksu olisi 1.455 euroa. Uusien kassapisteiden hankintakustannukset tietojärjestelmien osalta olisivat yhteensä 36.100 euroa ja ylläpitomaksut 5.500 euroa vuodessa.

Sosiaali- ja terveystoimen selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysasemille tulee palkata kolme uutta henkilöä kassanhoidollisin tehtäviin, mikäli sosiaali- ja terveysasemille perustetaan kassoja. Sosiaali- ja terveysasemilla ei ole toimistohenkilökuntaa.

Vastaanottopalveluissa toimii lääkäreiden lisäksi ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöitä (lähihoitajia ja sairaanhoitajia). Lähihoitajien ja sairaanhoitajien tehtäviin kuuluu ennaltaehkäisevä ja akuutti hoito ja hoitotyö, ensiavun antaminen sekä hoidon tarpeen arvio sekä puhelimessa että kasvotusten. Hoitotyö voi olla itsenäistä työtä, avustavaa työtä ja yhteistyötä eri ammattinimikkeillä olevien työntekijöiden kanssa.

Ajanvarausvastaanotoille ei ole ilmoittautumista. Akuuttivastaanotolla ilmoittautumisen tarkoituksena on tarkentaa hoidon kiireellisyyden arviointia ja tehdä esivalmistavat tutkimukset hoitoon hakeutuvalle. Akuuttivastaanotolla työskentelee ainoastaan sairaanhoitajia.

Vastaanottojen asiakaspalvelussa työskentelee yksi lähihoitaja auki olevassa pisteessä (yhteensä 4 kansliaa kolmella terveysasemalla). Työn sisältö on kiinteästi hoitoon liittyvää: hoidon tarpeen arviointia, potilaiden hoitoon liittyvää lääkäreitä ja sairaanhoitajia avustavaa työtä, yhteistyötä sekä oman yksikön henkilöstön että ulkopuolisten sidosryhmien (apteekit, laboratorio, terveyskeskukset jne.) kanssa. Henkilöstön lyhytaikaisia poissaoloja ei sijaisteta ja usein tämän vuoksi osa asiakaspalvelupisteistä suljetaan ja puhelinliikenne hoidetaan muissa pisteissä. Asiakaspalveluun tuli lokakuussa 2016 muihin hoitoon liittyvien tehtävien lisäksi 1165 puhelua, joista n. 89 % pystyttiin vastaamaan.

Laskutukseen liittyvät toimenpiteet tehdään kootusti päivän päätteeksi. Tällöin tarkistetaan toteutuneen käynnin luonne ja pituus, kirjoitetut lääkärintodistukset ja muut asiakasmaksuun vaikuttavat toimenpiteet sekä peruuttamattomat käynnit. Lasku toimitetaan kotiin. Valituksia nykykäytännöstä ei tule.

Vastaanotoilla käytössä oleva potilastietojärjestelmä GFS on olemassaolonsa loppupäässä eikä siihen ole viimeisten vuosien aikana tehty kuin ainoastaan välttämättömimmät valtakunnallisesti edellytetyt muutokset. GFS:ssa ei ole mahdollisuutta liittää potilaan itseilmoittautumista tai käynnin automaattista laskutusta.

Vapaavalinnan myötä Tuusulan terveyskeskuksen on valinnut reilu tuhat käyttäjää, jotka maksavat asiakasmaksun, ja sen lisäksi kunta velottaa käynnistä ulkokuntalaskutuksen mukaiset taksat. GFS:n ominaisuudet ovat tämänkin osalta alkeelliset ja laskuttaminen vaatii runsaasti lisätyötä ja laskujen manuaalista käsittelyä. Koska kehitys-ja hallintopalveluissa ei ole riittävästi sihteerityövoimaa laskujen käsittelyyn on osa lähihoitajien ja jopa sairaanhoitajien työpanoksesta valjastettu laskujen tarkistamistyöhön. Aika on poissa potilastyöstä. Kassatoiminnon käyttöönotto haukkaisi lisäosansa hoitajien potilaaseen kohdistuvasta hoitotyöstä, vaikka tekniikan käyttöönoton perusteena tulisi aina olla se, että tekniikka vapauttaa työntekijän aikaa ihmisen kohtaamiseen eikä päinvastoin.

Mikäli kassatoiminnat otetaan käyttöön, eikä tehtävien hoitoon saada lisähenkilöstöä, sitoisivat kassat yhden lisähenkilön jatkuvaan valmiudessa oloon / asiakaspalvelupiste. Näin ollen jouduttaisiin kohdistamaan sairaanhoitajan työpanosta lisääntyvästi puhelintyöhön hoidon tarpeen arviointia varten. Vuositasolla sairaanhoitajien potilastyö vähenisi n. 1 htv:n verran eli n. 1358 potilasvastaanoton verran.  Vaihtoehtoisesti lähihoitajan toimenkuvasta poistetaan kaikki avustava työ, jolloin lääkäreiden ja sairaanhoitajien työpanosta kohdistetaan lisääntyvästi myös siivous-, ylläpito ja avustaviin tehtäviin. Lopputulos on sama, eli lääkäreiden ja sairaanhoitajan potilasvastaanottoaikaa menetetään. Lisäksi kassanhoitoon liittyy maksukattoseuranta ja käyntimäärien seuranta maksujen oikeellisuuden varmistamiseksi. Lisäksi asiakas todennäköisesti joutuu odottamaan, kun kaikilla hoitohenkilökuntaan kuuluvilla on asiakasvastaanotto ja asiakkaan ollessa vastaanotolla maksuja ei vastaanoteta.

Suun terveydenhuollossa ei myöskään ole toimistohenkilökuntaa. Suun terveydenhuollon keskitetty ajanvaraus sijaitsee Hyrylässä. Ilmoittautuminen vastaanotoille tapahtuu kaikissa hammashoitoloissa itseilmoittautumislaitteilla. Suun terveydenhuollon keskitetyssä ajanvarauksessa Hyrylässä työskentelee kaksi hammashoitajaa, joiden tehtävänä on puhelimitse tehtävä hoidon tarpeen arviointi, tiedusteluihin vastaaminen, neuvonta ja opastaminen. Keskitettyyn ajanvaraukseen ohjautuu kaikki suun terveydenhuollon puhelut, puheluita on n. 120 päivässä. Suun terveydenhuollon asiakasmaksut ovat jokaisella käynnillä eri suuruiset riippuen tehtävistä toimenpiteistä. Näin ollen laskutus voidaan tehdä vasta jälkikäteen. Suun terveydenhuollon maksut eivät kerrytä maksukattoa. Mikäli suun terveydenhuollon maksut voitaisiin maksaa sosiaali- ja terveysasemien yhteisillä asiakasmaksukassoilla, tulisi suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmän Effican yhteydet saada GFS:n lisäksi asiakasmaksukassalle.

Sosiaali- ja terveystoimen selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysasemille perustettavat kassapisteet edellyttäisivät tilamuutoksia ja kalustelisäyksiä terveysasemille. Näiden henkilölisäysten vuosikustannusten sosiaali- ja terveystoimi arvioi nousevan yhteensä 120.000 euroon ja kalustelisäysten vähintään 15.000 euroon. Tarvittavista tilamuutoksista ei ole tehty kustannusarviota. Kustannuksia nostaisivat mahdolliset rahakuljetus- ja vartiointipalvelut, mikäli kassoilla käsiteltäisiin myös käteismaksuja.

Selvityksen mukaan asiakaspalvelukassojen avaaminen sosiaali- ja terveysasemille maksaisi hankintana 51.100 ja ensimmäisen vuoden käyttökustannuksina tietojärjestelmien osalta 5.500 euroa ja henkilöstölisäysten osalta 120 000 euroa. Asiakaspalvelukassojen avaaminen kolmelle sosiaali- ja terveysasemille vaatisi 51.100 euron lisämäärärahan kassajärjestelmän hankintaan, sekä kolmen asiakaspalvelussa toimivan henkilön vakanssin ja määrärahan lisäystä sosiaali-ja terveydenhuollolle. Sosiaali- ja terveydenhuolto on hallituksen lakiehdotuksen mukaisesti siirtymässä maakunnalle vuoden 2019 alusta, jolloin kunnan saama hyöty sosiaali- ja terveysasemien asiakaspalvelukassoista suhteessa niiden perustamiseen vaadittavaan panostukseen jäisi pieneksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja hammashoidon asiakasmaksujen laskutus on toiminut hyvin ja valituksia nykykäytännöstä ei tule.

Päätös

Päivitetty: 15.05.2017

« Takaisin