Rykmentinpuiston alueella sijaitsevasta lämpövoimalasta "ulkogalleria"
Aluebrändäyksestä kun puhutaan, niin tärkein on tehdä kunnasta sellainen, että kunnasta puhutaan. Ja tätä varten pitää olla mistä puhua. Esillä on ollut Hyrylän keskustan uudesta identiteettirakennuksesta, mutta Tuusulalla ehkä on jo sellainen - Rykmentinpuistossa.
Varuskunta-alueen erityislaatuinen maamerkki on vanhassa sorakuopassa sijaitseva entinen lämpökeskus vuodelta 1968. Sen suunnittelivat Erkki Kairamo ja Jorma Pankakoski. Lämpökeskusta on pidetty suomalaisen arkkitehtuurin modernismin ilmentymänä ja rakennus on merkitty kansainvälisen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö Socomomon listalle. Suojeltavien rakennusten listalle vanha lämpökeskus pääsi vuonna 2007.
Lämpövoimala on saanut purkuluvan, mutta olisiko mahdollista, että rakenteesta puretaan tässä vaiheessa vain vaaralliset tekniset laitteet ja kulttuuritoimessa rakennuksen "kuorelle" etsittäisiin käyttöä alla olevien ideoiden puitteissa kun tuleva Rykmentinpuiston alue alkaa rakentumaan. Nämä esitetyt ideat tukevat myös jo Tuusulan kunnassa päätettyä Rykmentinpuiston patsaspuiston toteutumista ja vetovoimaisuutta. Samalla Tuusulan elinvoima voi saada kaivatun lisän. Pyydämme, että aloite käsitellään ennen kuin purkamispäätös tehdään.
Taidekoordinaattorit Kaisa Berry ja Tuula Isohanni ovat nostaneet esiin ajatuksen, että lämpövoimala voisi olla uudenlainen identiteettirakennus Tuusulalle. Lämpövoimalan kuori ns. "epärakennus voisi toimia tulevaisuudessa moninaisessa käytössä ja samalla se edustaa alueelle harvinaista konstruktivismin rakennuskerrostumaa. (Lämpövoimalan ovat suunnitelleet Erkki Kairamo ja Jorma Pankakoski).
- Rakennetta voisi hyödyntää turvalliseksi tehtynä monin eri tavoin. Esimerkiksi kunnan taidekokoelmissa on useita teoksia, jotka tarvitsisivat jonkinasteista suojaa ulkotilassa. Lämpövoimala voisi toimia kylmänä ulkogalleriana
- rakenne voisi yhdessä edustan puiston ja rinteeseen kaavoitetun päiväkodin kanssa muodostaa tulevien asukkaiden kohtaamispaikan, sääsuojaisen asukastilan (ei varsinaista lämmintä tilaa)
- tai voimalasta voitaisiin tehdä kansainvälisten esimerkkien mukainen osa puistoa. Teollisuusrakenteiden käytölle puiston osina tai ns. epätiloina on paljon merkittäviä kansainvälisiä esimerkkejä ja tästä voisi muodostua osa Rykmentinpuiston taidekoordinaation nykyisyyden ja tulevaisuuden kerrostumaa. Lämpövoimala voisi olla ainutlaatuinen esimerkki Suomessa ja vetonaulan alueelle.
Alla linkki kansainvälisesti palkituimman Latz+Parter maisema-arkkitehtitoimiston jälkiteollisen ajan puistoihin, joista kuuluisin on Duisburg-Nordin alue. Toimiston töissä näkyy miten moninaisesti entisiä teollisia rakenteita voidaan käyttää osana tilataidetta ja maisema-arkkitehtuuria. Linkeistä näkee mitä mahdollisuuksia teollisten rakenteiden hyödyntämisellä olisi.
http://www.latzundoartner.de/en/projekte/postindustrielle-landschaften/
httn://www.latzundpartner.de/en/projekte/postindustrielle-landschaften/landschaftspark-duisburg-nord-de/
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 11.5.2015 § 78: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 12.5.2015: Kuntakehitykseen valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 26.10.2015 § 459: Jätettiin pöydälle
Kunnanhallitus 2.11.2015 § 472: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 7.12.2015 § 182: Aloite käsitelty
Vastaus
Rykmentinpuiston lämpökeskuksella on lainvoimainen purkulupa. Rakennuksella ei sellaisenaan ole käyttöä omistajalle ja on ollut ilkivallan kohteena jo jonkin aikaa. Kiinteistön omistaja, Senaatti-kiinteistöt, on ilmoittanut, että purkutyö alkaa melko pian syyskuun jälkeen, ellei muunlaista ratkaisua löydy. Omistaja on ilmoittanut lisäksi, mikäli kunta on kiinnostunut kohteen ylläpidosta (sisältäen turvallisuuskysymykset) voidaan neuvotella sen ostamisesta nopealla aikataululla.
Rakennuksella on kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvonsa - se kuuluu kansainvälisen Docomomo-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia eli on modernin arkkitehtuurin helmi.
Alueen kaavatilanne
Kohde on merkitty alueelle laaditussa osayleiskaavassa tehokkaan asuntoalueen (A-1) ja lähivirkistysalueen (VL) rajapinnassa, asuntoalueen puolella. Ohjeellinen aluetehokkuus A-1 -alueella on 0,4-0,5.
Lämpökeskus on merkitty sr-3 -merkinnällä suojeltavaksi rakennukseksi. Tästä ja maastonmuodoista johtuen asemakaavaluonnoksen vaihtoehdoissa lämpökeskuksen alue on merkitty urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Lämpökeskus sijaitsee syvässä hiekkakuopassa, mikä mahdollistaa alueen kehittämisen virkistyskäyttöön, mutta toisaalta kohdan voisi nähdä myös "rakennustyömaan montun alkuna", mikäli alueelle päätettäisiin rakentaa uudisrakennuksia.
Rakenteiden kunto
Rakennuksen kuntoa on tutkittu kunnan ja kuntokartoituksiin erikoistuneen insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy:n toimesta. Liitteenä on insinööritoimiston laatima kuntoraporttiluonnos, jonka lopussa on arvioitu kunnostuskustannuksia.
Nykyistä rakennusta ei ole lämpöeristetty eikä täytä ympärivuotisen käytön vaatimuksia muutoin kuin esim. lämpövoimalana tai kylmänä rakenteena. Kunnan asiantuntijat ovat silmämääräisen tutkimuksen pohjalta arvioineet, että, rakennuksesta ei kovin helposti saa käyttökelpoista, mutta se on toki mahdollista. Esitetyt huomiot:
- Rakennuksen betonissa on etenkin pohjoissivulla selviä pakkasvaurioita. Betoniteräkset ovat ruostuneet ja betonissa on halkeamia ja lohkeilua.
- Palkkien ja pilarien terästen suojabetonikerros on saattanut jo asennusvaiheessa jäädä liian pieneksi, koska ruostuneita hakateräksiä on aivan betonin pinnassa. Ainakin yksi pilareista on ehkä piikattava kokonaan pois ja korvattava uudella. Perustuksia ei ole näkyvissä ja sokkeleita vaivaa sama kuin em. betonirakenteita. Rakennus näyttää olevan hyvässä ryhdissä eli perustukset eivät ole painuneet, ainakaan epätasaisesti.
- Kahdella kulkusillalla kasvaa puuntaimia, joten kannen pintabetonissa on halkeamia. Päällisin puolin ei näy onko kannessa vesieristystä vai ei ja missä kunnossa se olisi.
- Reunapalkkien /-kaiteiden kunto on samankaltainen.
Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy:n tekemässä ja liitteenä olevassa raportissa on kuntoa käyty kattavammin läpi. Kunnostuskustannuksia on arvioitu niin ikään, mutta vain perusrungon osalta. Tarkempi kustannusten arvioiminen edellyttäisi käyttötarkoituksen määrittelyä ja mahdollisesti tarkempia kuntotutkimuksia. Käyttötarkoituksen määrittelyn jälkeen kustannustaso ymmärrettävästi nousee.
Mahdollinen uudiskäyttö
Aloitteessa on esitetty mahdollisia käyttötarkoituksia rakennukselle. Mikäli lämpökeskus säilyisi, aluetta voitaisiin hyödyntää esim. kokoontumis-, virkistys- tai urheilualueena. Rakennuksen uutta käyttötarkoitusta ei ole ideoitu ensimmäisten käyttöajatusten - taiteen ulkonäyttelyrakennus tai esiintymislava - jälkeen, mutta työtä voidaan jatkaa eri tavoin, mikäli kunta katsoo rakennuksen oleva potentiaalinen säilyttämiskohde. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisen ideoinnin lisäksi olisi tuolloin mahdollista mm. järjestää ideakilpailu kuntalaisille.
Lisäksi yliopisto-opettaja Päivi Väisänen on esittänyt, että Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijat voivat korvausta vastaan suunnittelemaan rakennuksen uusiokäyttöä. Väisänen kirjoitti: "Tehtävänä voi olla jonkin annetun käytön testaus tai uusien käyttötarkoitusten ideointi. Lähestymistapa painottuu uudemman rakennuskannan korjaamiseen tavanomaisin menetelmin. Ohjattujen harjoitusten lisäksi kurssilla on luentoja, pieniä ekskursioita, välikritiikkejä ja loppukritiikki. Kurssin kohteina ovat olleet mm Dämmanin vedenpuhdistuslaitos, Kuninkaantien hotelli, Kaartin maneesi, Sotamuseo, Otaniemen vesitorni, Koskelan sairaalan G-rakennus, Sofianlehdon vastaanottokoti ja Länsisataman bunkkeri." Rakennus sijaitsee syvässä hiekkakuopassa, joka rajoittaa mahdollisia käyttötarkoituksia.
Pohdittuja vaihtoehtoja
a)
Voidaan todeta, että lämpökeskuksen hankkiminen kunnalle ei ole tarpeellista. Rakennukselle ei katsota olevan käyttöä ja/tai sen kunto arvioidaan liian heikoksi ja siten kunnostamiskustannukset liian suuriksi.
b)
Omistaja on valmis maksamaan purkukustannuksia päästäkseen eroon rakennuksesta. Jos halutaan säilyttää rakennus ilman merkittävää taloudellista riskiä, pyritään neuvottelemaan sopimus, jossa Senaatti maksaa purkukustannusten verran kunnalle rakennuksen ottamisesta kunnan kontolle, tai muu vastaava järjestely, jossa kunnan taloudellinen riski jää hyvin pieneksi. Edellä kuvatulla tavalla saadaan aikaa selvittää kunto ja suunnitella mahdollinen käyttötarkoitus.
Mikäli kuitenkin todettaisiin, että rakennusta ei saada järkevään käyttöön ilman kohtuuttomia kustannuksia, kunta voi purkaa rakennuksen Senaatilta saamillaan varoilla ja jo myönnetyllä purkuluvalla. Tuolloin kunnan taloudelliseksi tappioksi tulisivat vain välittömät kustannukset rakennuksen pitämiseksi turvallisena (lukitus, verkkoaita) sekä selvitysten laatimiskustannukset. Mahdollinen pilaantuneen maaperän kunnostaminen ei tulisi kunnan tehtäväksi, vaan jäisi puolestaan pilaajan kontolle.
Mikäli sopimusta omistajan kanssa ei synny em. periaatteen mukaisesti, omistaja purkanee rakennuksen.
Kuntakehityslautakunnan kokouksen jälkeen Senaatti-kiinteistöjen kanssa on neuvoteltu vaihtoehdon b mukaisesta ratkaisusta.
Senaatti on neuvotteluissa ilmoittanut, ettei se tule tekemään kohteesta ns. negatiivista kauppaa, ts. maksamaan kunnalle purkukustannusten määrää. Mikäli kauppa voidaan kytkeä jonkin toisen kaupan yhteyteen, asiaa voidaan harkita sen yhteydessä osana kokonaisuutta. Tällainen kauppa voisi olla vaikkapa IT-museon alueen kauppa, joka on tarkoitus tehdä ensi vuoden aikana.
Neuvotteluissa on yhtenä ratkaisuvaihtoehtona esitetty, että Senaatti-kiinteistöt vuokraisi kunnalle lämpövoimalan ja siihen liittyvän määräalan nimellisellä vuokralla, kunnes sen käyttötarkoitus selvitetään. Tällöin kunta joutuisi vuokraajana kustannuksellaan toteuttamaan rakennuksen turvallisuuden varmistavat suojaustoimenpiteet. Suojaustoimenpiteiden kustannuksiksi on arvioitu noin 4.000 euroa. Määräaikaisen vuokrasopimuksen solmimisesta päättää ja sopimukset allekirjoittaa hallintosäännön 41 b §:n mukaan maankäyttöpäällikkö. Koska vuokraukseen liittyy velvoite rakennuksen suojaamista ja jatkosuunnittelua koskevia suunnitelmia, asia on tuotu kunnanhallituksen päätettäväksi.
Kunnan olisi mahdollista selvittää vuokra-aikana lämpökeskuksen käyttömahdollisuudet (esim. suunniteltu Aalto-yliopiston kurssi keväällä) sekä muutostöiden kustannukset. Em. kurssityön tai muun vastaavan suunnittelutyön kustannukset liikkuvat suuruusluokassa 10.000-12.000 euroa.
Tuusulan kunta ei tässäkään tapauksessa ottaisi missään muodossa vastatakseen maaperän mahdollisesta pilaantumisesta ja sen puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista, vaan ne jäisivät kaikissa tapauksissa Senaatti-kiinteistöjen hoidettavaksi.
Päivitetty: 09.12.2015