Irtautuminen Keski-Uudenmaan kaupunki -hankkeesta
Kannattaessaan kahdeksan kunnan suurkaupungin syntymistä Keski-Uudellemaalle, Kokoomuksen valtuustoryhmä piti tärkeänä, että syntyy riittävän kokoinen kaupunki, joka pystyisi toimimaan kustannustehokkaasti ja olemaan kilpailukykyinen toimija metropolialueella.
Alun perin kahdeksan kunnan Keski-Uudenmaan kaupunki -selvityksen loppuraportti valmistui viime syksynä ja näin ollen kuntarakennelain edellyttämä kuntaliitosselvitys on Tuusulan osalta tehty. Päätimme lokakuussa, että olemme vielä jatkoselvityksessä mukana. Tuolloin selvityksestä irtaantui Nurmijärvi. Tämän jälkeen Keski-Uudenmaan kaupunki -hankkeesta ovat irtaantuneet Kerava ja Sipoo.
Tuusula lähti mukaan kahdeksan kunnan Keski-Uudenmaan kaupunki -selvitykseen. Nyt on tullut selväksi, että sellaista kaupunkia ei synny.
Hanke on edennyt nyt viiden kunnan kuntaliitossopimuksen laadintavaiheeseen. Luonnos siitä on jo valmiina.
Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Tuusulan kunnan tulee irtaantua Keski-Uudenmaan kaupunki -hankkeesta mahdollisimman pian.
Edellytyksiä toimivalle ja kuntalaisten kannalta lisäarvoa tuovalle kaupungille ei enää ole Tuusulan naapurikuntien, Keravan ja Nurmijärven, sekä Sipoon jäätyä pois hankkeesta. Emme myöskään pidä tarkoituksenmukaisena käyttää hankkeeseen enempää rahaa. Mahdollisen kansanäänestyksen järjestäminen Tuusulan, Järvenpää, Hyvinkään, Mäntsälän ja Pornaisten kuntaliitoksesta ei ole myöskään järkevää.
Kokoomuksen valtuustoryhmä suhtautuu jatkossa kuitenkin avoimesti kuntalaisten edun mukaiseen, maantieteellisesti eheään ja riittävän väestöpohjan omaavaan mahdolliseen liitokseen.
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 8.6.2015 § 97: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 16.6.2015: Kunnanjohtajan valmisteltavaksi
Kuntauudistustoimikunta 10.8.2015 § 9
Kunnanhallitus 14.12.2015 § 554: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 25.1.2015 § 9: Aloite käsitelty
Vastaus
Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti 5.3.2015 päivittää yhdistymisselvityksen loppuraportin selvityksessä mukana olevien kuntien tiedoilla. Käsitellessään päivitettyä loppuraporttia 14.8.2015 ohjausryhmä päätti esittää selvityksessä mukana olevien kaupunkien ja kuntien valtuustoille, että ne päättävät todeta, että kuntarakennelain mukainen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti on päivitetty selvityksessä mukana olevien kuntien tiedoilla ja yhdistymisselvityksen ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti.
Yhdistymisselvityksen rinnalla on käynnistetty viiden selvityskunnan sekä Nurmijärven yhteinen sote-projekti. Projektin keskeisimmät tulokset ja toimenpide-ehdotukset sisältyvät yhdistymisselvityksen päivitettyyn loppuraporttiin.
Yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä päätti 5.3.2015 käynnistää myös yhdistymissopimusluonnoksen valmistelun. Sopimusluonnosta on valmisteltu mm. ohjausryhmän, henkilöstöjärjestöjen sekä kuntien valtuustoinfojen evästysten perusteella. Ohjausryhmä käsitteli yhdistymissopimusluonnosta 14.8.2015.
Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan liitosselvitys sai alkunsa Kataisen hallituksen linjauksista, joiden mukaan mm. kuntarakennelakia muutettiin niin, että käytännössä lähes kaikki maamme kunnat velvoitettiin kuntaliitosselvitykseen. Tuusulan osalta uhkana oli lisäksi kunnan pilkkominen, jos pääkaupunkiseudun kuntarakenneselvityksessä esitetty metropolikaupunki olisi toteutunut. Myös kaavailtu metropolihallinto vaikutti kuntien haluun käynnistää liitosselvitys. On käynyt selväksi, että alkuperäistä kahdeksan kunnan liitosta ei synny Nurmijärven, Keravan ja Sipoon jättäydyttyä pois selvitystyöstä.
Sipilän hallituksen kuntalinjaukset ovat edelliseen verrattuna varsin erilaiset. Hallitusohjelmassa todetaan, että kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus. Kunta on ihmisten yhteisö. Tulevaisuuden kunnan päätehtävä on huolehtia asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen elämisen mahdollisuuksista. Hallitus edistää tulevaisuuden kunnan roolin muuttumista palveluiden järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi. Hallitus lisää kuntien päätösvaltaa erityisesti elinvoimaan liittyvissä asioissa ja vahvistaa paikallista vastuunottoa, harkintaa ja päätöksentekoa. Kunnat voivat olla hallintorakenteeltaan ja toimintatavoiltaan erilaisia. Valtion kuntapolitiikka nojaa vahvaan yhteistyöhön kuntien kanssa. Hallitus lisää kuntalaisten ja lähiyhteisöjen omaa vastuuta yhteiskunnan haasteiden ratkaisemisessa. Hallitus edistää vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Kuntarakennelain selvitysvelvollisuuden kriteereitä, määräaikoja ja irtisanomissuojaa kuntaliitostilanteessa koskevat säädökset kumotaan. Hallitus ja pääkaupunkiseudun (tarkoittanee Helsingin seutua) kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista mm. kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistusta jatketaan osana kuntien muuttuvaa tehtäväkenttää. Hallitus tasapainottaa kuntien tehtävät ja niihin käytettävissä olevan rahoituksen.
Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta.
SOTE-ratkaisu tulee toteutuessaan muuttamaan merkittävästi suomalaista kunta-kenttää. Kunnista voi tulla entistä selkeämmin keskieurooppalaistyyppisiä lähikuntia, jolloin suuremmalla kuntakoolla ei ole samanlaista merkitystä kuin nykyisin. Mahdollista on, että syntyy kokonaan uudenlaisia kuntamalleja. Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä on kartoittanut tulevaisuuden kuntamalleja ja niiden problematiikkaa liitteenä olevassa keskustelupaperissa "Kunnat turbulenssissa - millainen on tulevaisuuden kunta?".
On perusteltua, että ennen kuin alueellamme tehdään johtopäätöksiä kuntarakenteesta, odotetaan ja katsotaan SOTE-linjausten käytännön toteutus ja rahoitus. Vasta silloin voidaan arvioida millaiseksi peruskunnan olemus, tehtävät, talous ja organisointi muodostuvat, sekä se mikä olisi uuden tulevan kuntamallin optimaalinen asukasluku ja koko.
Päivitetty: 29.01.2016