Tarkastuslautakunnalle koskien valtuuston päätöksiä
Tuusulan valtuuston vuonna 2013 hyväksymässä kuntastrategiassa on kuusi keskeistä päämäärää.
Kahteen ensimmäiseen on kirjattu:
"Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla."
"Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja."
Minkälaisin päätöksin tarkastuslautakunta katsoo valtuuston pyrkineen em. päämäärien saavuttamiseen vuosien 2013-2015 aikana? Samoin kysyn, ovatko jotkut valtuuston päätökset samana ajanjaksona olleet ristiriidassa edellä mainittujen päämäärien kanssa ja estäneet niiden toteutumista?
Käsittelyvaiheet
Valtuusto 12.10.2015 § 145: Kunnanhallituksen valmisteltavaksi
Johtoryhmä 13.10.2015: Tarkastuslautakunnalle valmisteltavaksi
Kunnanhallitus 7.3.2016: Ehdotus valtuustolle
Valtuusto 9.5.2016: Aloite käsitelty
Vastaus
Tarkastuslautakunta toteaa vastauksenaan seuraavaa:
Valtuutettu Risto Rämön tarkastuslautakunnalle osoittama aloite on Tuusulassa harvinainen, ellei ainutlaatuinen. Kuntalaissa säädettyyn tarkastuslautakunnan tehtävään kuuluu hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelu valtuustolle sekä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Nämä tehtävät tarkastuslautakunta on tilivuodelta 2014 jo suorittanut ja niiden suorittaminen tilivuodelta 2015 on käynnissä ja päättyy keväällä 2016. Näiden tehtävien lisäksi tarkastuslautakunta ei katso tarkoituksenmukaiseksi tässä vaiheessa arvioida tai luetteloida yksittäisiä valtuuston päätöksiä tarkemmin.
Tarkastuslautakunta kuitenkin tiedostaa ja korostaa, että vuotuisen talousarvion vahvistaminen on tärkein yksittäinen päätös kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden ohjaamisessa. Tarkastuslautakunta muistuttaakin valtuustoa kunnan strategian ja talousarvion yhteydestä. Strategia ei toteudu arvioimalla sen toteutumista tilinpäätöksen yhteydessä vaan strategian, niin toiminnallisilta kuin taloudellisilta tavoitteiltaan, tulee olla ohjaamassa talousarvion valmistelua ja päättämistä. Strategian toteutumisen kannalta on tärkeää säännöllisesti arvioida, miten selkeitä ja mitattavissa olevia tavoitteita strategia sisältää ja miten sitoutunut valtuusto on strategian toteuttamiseen erityisesti tavoitteiden täyttämiseen vaadittavien tehtävien ja toimien määrärahoista päätettäessä. Tarkastuslautakunta kannustaakin valtuustoa arvioimaan onko kuntastrategia riittävän keskeisesti ja ohjaavasti mukana talousarvioprosessissa talousarvion valmistelun aloittamisesta lähtien aina talousarviosta päättämiseen ja taloussuunnitelmien tekoon sekä ovatko strategiassa asetetut tavoitteet ohjaavuudeltaan oikean laatuisia. Vai onko talousarvio vain se "realismi", jolla kuntaa johdetaan strategiasta tai sen osista välittämättä.
Valtuutettu Rämön aloitteessa viitataan kahteen kuntastrategian kuudesta päämäärästä. Näistä ensimmäisessä "Palvelumme ovat asiakaslähtöisiä. Palvelujen taso määritellään sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla" viitataan palvelujen tasoon, joka tulisi asettaa sellaiseksi, että ne voidaan rahoittaa tuloilla.
Arvioitaessa palvelujen rahoitusta voitaneen tässä tarkoitettuina tuloina pitää palveluista perittäviä maksuja, kuntalaisilta perittäviä veroja, valtionosuuksia ja muita sekalaisia tuloja, ei kuitenkaan aktivoidun omaisuuden (pysyvien vastaavien) myyntivoittoja.
milj. 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA
toimintatuotot 33,7 37,2 63,7 63,8
(ilman myyntivoittoja)
toimintakulut 211,6 219,3 249,7 256,2
verotulot 164,7 167,3 172,2 174,4
valtionosuudet 22,8 20,6 18,5 22,1
rahoituskulut ja tuotot 0,3 0,1 -0,1 -0,2
käyttötalous yht. 9,9 5,9 4,6 3,8
poistot 11,2 11,5 13,9 13,9
myyntivoitot 2,7 6,9 6,6 6,2
tilinpäätössiirrot -0,4 0,3
tulos 1,0 1,6 -2,7 -3,8
Vuosilta 2013-14 tilinpäätöstiedot, 2015-16 talousarvioluvut (kunta ja vesihuoltolaitos yhteensä)
Ylläolevasta laskelmasta näkyy käyttötalouden tulos ilman myyntivoittoja, poistot ja pysyvien vastaavien myyntivoitot. Siitä voidaan päätellä, että käyttötalouden menot on pystytty kattamaan tuloilla, mutta käyttötalouden ylijäämä ei ole riittänyt minään vuonna poistojen kattamiseen.
Viime vuosina valtuusto on säästöpäätöksillään sopeuttanut kunnan palvelutuotantoa taloustilanteen heikennyttyä ja väestönkasvun ainakin tilapäisesti pysähdyttyä. Valtuuston asettama tavoite on, että henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun ei saa kasvaa, vaan suhteen tulisi lähivuosina laskea. Samalla edellytettiin, että ostopalveluiden kustannukset eivät saa nousta. Kunnan henkilöstön määrä on valtuuston linjauksen mukaisesti pysynyt ennallaan tai hieman laskenut.
Toiseksi aloitteessa viitataan kuntastrategian kohtaan: "Talouttamme hoidetaan niin, että talous on kestävällä pohjalla. Verotustaso ja velkaantuminen ovat hallitusti suunniteltuja."
Tuusula on nostanut tuloveroprosenttia tarkastelujaksolla 1,0 % -yksikköä vuodelle 2013 ja 0,25 % -yksikköä vuodelle 2015. Vuosille 2014 ja 2016 ei korotuksia tehty. Kiinteistöveroon tehtiin pienet tarkistukset 2014 ja 2015. Voitaneen katsoa, että verotustaso on hallitusti suunniteltua, koska mitään "paniikkikorotuksia" ei tällä jaksolla ole jouduttu tekemään.
Koko maassa keskituloveroprosentti on vuonna 2015 19,84 %, joten Tuusula 19,50 prosentillaan on niukasti sen alapuolella.
Tuusulan velkamäärä on ollut selkeästi alle maan keskiarvon, mutta on kasvavien investointien myötä nopeasti nousemassa ja kasvava osa investoinneista joudutaan tekemään velkarahalla. Vuodelle 2016 on arvioitu poistojen määräksi 14 milj. euroa, jolloin vuosikate riittäisi kattamaan 72 % poistoista. Kun vuoden 2016 talousarvioesityksessä poistojen (ilman vesihuoltoliikelaitosta) arvioidaan nousevan jo noin 18 milj. euroon vuonna 2020 ja talouden vuosittainen alijäämä nousee tämän seurauksena poistojen kasvun verran, vaikka käyttömenojen taso säilyisi ennallaan, ellei tulovirtaa onnistuta kasvattamaan.
Tällä hetkellä korkotaso on historiallisen alhainen, mutta selkeän riskin muodostaa myös korkotason mahdollinen nousu, jossa yhden %-yksikön nousu ensi vuoden arvioidusta lainamäärästä laskettuna tarkoittaisi pyöreästi 800.000 rahoituskulujen lisäystä, ellei kasvua onnistuta oikea-aikaisesti tehdyillä korkosuojauksilla hillitsemään.
2013 TP* 2014 TP* 2015 TA** 2016 TA**
velka 31.12. m 34,0 44,5 59,4 81,7
Velka/asukas 893 1163 1541 2106
Muutos/asukas % 3,5 30,6 32,5 36,7
Investoinnit m 19,9 21,2 24,3 31,0
Investoinnit/asukas 372 574 630 799
*) Arviointikertomus 2014, **) Kunnan avainluvut -taulukko budjetissa
Tuusulan taseessa on runsaat 40 milj. euroa edellisten tilikausien ylijäämää, joten alijäämäiset tilinpäätökset eivät ole välitön ongelma. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee uuden kuntalain mukaan kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110.3 §). Määräaikaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätökseen kertyneeseen alijäämään, jolloin alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2020 tilinpäätöksessä (148.1 §). Tämä uusi säännös saattaa Tuusulallekin muodostua myöhempinä vuosina 2020-luvulla ongelmalliseksi, ellei kasvavasti alijäämäisiä tilinpäätöksiä saada käännetyksi ylijäämäiseksi tai ainakin alijäämää pienennettyä merkittävästi. Siksi investointien tulisikin tuottaa tulovirtaa tai alentaa toimintakuluja varsin nopeasti.
Oman riskitekijänsä muodostaa myös sote-ratkaisu, joka tulee merkittävästi muuttamaan kunnan taloutta, kun sosiaali- ja terveystoimeen liittyvät tulot ja menot todennäköisesti vuonna 2019 poistuvat kunnan taloudesta. Oman, vielä ratkaisemattoman ongelman muodostaa myös sote-käytössä olevan irtaimen ja kiinteän omaisuuden käsittely kunnan tuloslaskelman ja taseen näkökulmasta tehtävien siirtyessä uusille itsehallintoalueille. Näihin asioihin ei vielä ole vastauksia.
Tarkastuslautakunta katsoo, että Tuusula ei merkittävästi eroa muista alueen kunnista, joilla on edessään hyvin samantapaisia ongelmia. Tarkastuslautakunta tulee palaamaan strategian toteutumisen arviointiin vuoden 2015 arviointikertomuksessaan.
Päivitetty: 16.05.2016