Luonnosta keräämällä
Luonnonantimia hyödynnettiin monin eri tavoin perheen ruokataloudessa ja lääkinnällisessä mielessä. Esimerkiksi nokkoset, voikukat, saviheinät, sienet ja marjat olivat arvokas lisä lautasella ja piharatamon lehden saattoi sitoa sormen ympärille hoitamaan haavaa. Halosten lapset kauhistelivat isänsä tapaa lisätä voikukan lehtiä salaatin joukkoon. Mustikoita ja puolukoita tuotiin Kuhmoisista perheen kesäpaikasta, jossa kylän lapset olivat niitä perheelle ahkerasti poimineet. Sieniä perhe keräsi Tuomalan suolta. Sienien käyttö yleistyi koko maassa vasta 1920-luvulla, mutta Halosilla niiden mausta pidettiin kovasti.
Joitain esimerkkejä kasvien hyödyntämisestä:
- Keväällä koivun nuoria lehtiä voi kuivata teen raaka-aineeksi.
- Leskenlehden nuoria versoja ja lehtiä voi hyödyntää muhennoksiin ja keittoihin pinaatin ja kaalin tapaan.
- Voikukan kukista voi valmistaa juomia.
- Pihlajan marjoista saa valmistettua hyytelöä, sosetta ja marmeladia.
Tehtäväidea:
Tehkää retki lähiympäristöönne poimikaa erilaisia kasveja ja opetelkaa tunnistamaan niitä. Selvittäkää voisiko jotain löytämäänne kasvia hyödyntää esimerkillisesti lääkinnällisesti? Millaisia ruokalajeja kasveista voisi valmistaa. Apuna voitte hyödyntää esimerkiksi Toivo Rautavaaran teosta Mihin kasvimme kelpaavat: Ruokaa, ryytiä ja rohtoa luonnosta (1942). Huom! Kaikki Rautavaaran hyödyntämät kasvit eivät ole suositelvia syötäviksi.
Muutama poiminta tietoa antavista nettiosoitteista: