Suomalaisuusliike

J V. Snellman, 1840- tai 1850-luku. Museovirasto, Historian kuvakokoelmaSuomalaisuusliikkeen tavoite oli suomalaisen kansakunnan ja valtion muodostaminen. Kivi liittyi liikkeen poliittisiin tavoitteisiin suomen kielen ja kirjallisuuden kehittymisen kautta. Olihan suomenkielinen kaunokirjallinen teos vahva osoitus siitä, että suomelle todellakin saattoi kirjoittaa romaaneja.

Ajateltiin, että jokainen kansa oli omanlaisensa. Tämä vaati erottautumista. Olennaista oli, että kansalla oli oma kielensä, historiansa ja erityinen kansallishenkensä. 1800-luvun alkupuolella syntyi fennomania, jonka kannattajien pyrkimyksenä oli saada suomalaisuus ja suomen kieli hallitsevaan asemaan. Kyse oli eräänlaisesta projekti, johon kytkeytyivät niin Elias Lönnrotin muinaisrunoista kokoama Kalevala (1835, 1849), J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat (1848) ja Maamme-laulu (1846) sekä Zachris Topeliuksen Välskärin kertomukset (1853-1867) ja Maamme kirja (1875) kuin myös tavallisen kansan sivistäminen suomenkielistä koululaitosta kehittämällä. Erityisen innokas projektin edistämisessä oli filosofi, lehtimies ja poliitikko J. V. Snellman. 

Kuvassa on Johan Vilhelm Snellman todennäköisesti 1840-luvulla. Valokuvaaja on ehkä Fredrik Rehnström (1846). Kuva: Museovirasto, Historiallinen kuvakokoelma. 

Kuten arvata saattaa oli erimielisyyttä siitä, miten tämä suuri tehtävä olisi suoritettava. Erimielisyydet näkyivät esimerkiksi Kiven teoksen Seitsemän veljestä (1870) saamassa ankarassa August Ahlqvistin kritiikissä. Ongelmia lisäksi aiheutti se, että Suomi oli autonominen osa Venäjää ja kansan itsetunnon nostattamisyritykset saatettiin tulkita kapinaksi isäntämaata kohtaan. Toisenlaisia ongelmia aiheutti, että Suomi oli ollut osa Ruotsia ja maassa oli ruotsinkielinen sivistyneistö. Kaikki tämä vaati tasapainoilua. Valtava voitto oli, kun vuonna 1863 Aleksanteri II hyväksyi kielimanifestin, jolla suomi piti nostaa tasavertaiseksi ruotsin rinnalle 20 vuodessa.

Myöhemmin 1880-luvulla fennomaanien nuorempi polvi ryhmittyi nuorsuomalaisiksi. Näitä nuorsuomalaisia olivat esimerkiksi Tuusulan Rantatiellä asuvat Pekka Halonen, J. H. Erkko, Juhani Aho ja Jean Sibelius.